Eläke
Liberalismiwiki
Eläke tarkoittaa yleensä vanhuuseläkettä, joskus työttömyys- tai työkyvyttömyyseläkettä tai muuta eläkettä.
Sisällysluettelo |
Pakolliset eläkevakuutusmaksut
Suomessa kaikille taataan takuueläke mutta ansiotulot tuottavat korkeamman eläkkeen. Vastaavasti ansiotuloista peritään pakollista työeläkevakuutusmaksua.
Liberaalien kanta
Liberaalien mielestä vähintäänkin tämän maksun tuottaman lisäeläkkeen pitäisi määräytyä täysin vakuutusmatemaattisesti, siis kenenkään ei pidä joutua kustantamaan toisten ansiosidonnaisia lisiä. Puhdasoppisemmat liberaalit vaativat yksityistämään täysin tämän, vieläkin puhdasoppisemmat (vähemmistö?) vaativat lisäksi pakollisen maksun muuttamista vapaaehtoiseksi ja libertaristit vastustavat myös takuueläkettä ja muuta julkista sosiaaliturvaa.
Libertaristien mielestä ihmiset voivat turvata vanhuutensa nykyisten yksityisille työeläkevakuutusyhtiöille menevien pakollisten eläkevakuutusmaksujen sijaan maksamalla vapaaehtoisia eläkevakuutusmaksuja yksityisille vakuutusyhtiöille, säästämällä itse (asuntoon, sijoituksiin, pankkitilille tms.) tai muilla keinoin. Vapaaehtoiset eläkemaksut mahdollistaisivat nykyistä oikeudenmukaisemmat eläkkeet.
Useimmat liberaalit hyväksyvät nämä keinot mutta kannattavat lisäksi perustuloa, joka olisi vanhuksille ja työkyvyttömille korkeampi kuin muille. Osa liberaaleista siis kannattaa lisäksi pakollista ansiosidonnaista eläkevakuutusmaksua, joka tosin olisi yleensä nykyistä pienempi ja täysin vakuutusmatemaattinen eli oikeudenmukainen, vaikka tällaiset pakkomaksut ovatkin epäliberaaleja.
Eläkejärjestelmämme suosii "suuria ikäluokkia" epäoikeudenmukaisesti
1930-40-luvulla syntyneet saavat noin 5 %:n, 50-luvulla syntyneet 4 %:n, 60-70-luvuilla syntyneet n. 3 %:n ja 90-luvulla tai myöhemmin syntyneet n. 2 %:n reaalituoton TEL-maksuilleen[1]. Tutkijoiden mukaan alle 3,5 %:n tuoton saavat ovat saaneet järjestelmästä vähemmän kuin olisivat saaneet sijoittamalla rahat yksityisesti ja yli 3,5 %:n tuoton saaneet ikäluokat ovat vastaavasti saaneet ylisuuren tuoton kaikkien myöhempien ikäluokkien kustannuksella[2]. "Häviäjiä on siis paljon"[3]. Osku Pajamäen mukaan kyseessä on ainutkertainen ja ainutlaatuinen tulonsiirto yhdelle sukupolvelle, lähinnä sen "eliitille"[4]. Siis noin vuodesta 1960[1] ikuisuuteen asti kaikki syntyneet ovat tämän tulonsiirron häviäjiä.
Kaupunginvaltuutettu Osku Pajamäen (sd) mukaan 1940-luvulla syntyneet saavat 1,60 euroa jokaista maksamaansa eläkevakuutusmaksueuroa kohden, kun taas nuoret ikäluokat saavat vain 0,80 euroa. Hän vertaa tätä siihen "hoettuun" (virheelliseen) väitteeseen, että naisen euro on 80 senttiä. [5]
Kansalaisille on luvattu niin korkeat työeläkkeet, että työeläkemaksut ovat nousseet 1960-luvun n. 5 %:sta yli 20 %:iin ja nousevat vuoteen 2030 mennessä lähelle 30 %:ia [6].
Suurten ikäluokkien ja aiempien[7] eläkkeet on mitoitettu niin korkeiksi, että myöhempien eläketuottoa on jouduttu laskemaan.
"Mutta mehän rakensimme Suomen!"
Sitä, että tietyt ikäluokat (suuret ikäluokat ja osittain aiemmat) saivat ylisuuret ansioeläkkeet vaikka aiemmilla ikäluokilla koko järjestelmää ei edes ollut ja myöhemmät eivät saa edes omiaan takaisin, on perusteltu sillä, että myöhemmät ikäluokat saivat rikkaamman Suomen.
On totta, että talous on kasvanut nopeasti kapitalismin alusta (1800-luvulla) asti, mutta eivät nämä tietyt ikäluokat ole sen takana sen enempää kuin muutkaan. Ei ole oikein, että vain tietyt ikäluokat hyötyvät tästä, saavat ylisuuret eläkkeet seuraavien kustannuksella mutta seuraavat ikäluokat eivät vastaavasti saa pienentää sitä seuraavien ikäluokkien kustannuksella omaksi hyödykseen.
On kuitenkin selvää, että 1960-luvulla ja etenkään myöhemmin syntyneille ikäluokille tällaista vastaavaa hyötymisoikeutta tulevista sukupolvista ei ole tarkoitettu. Nykyjärjestelmähän on näet mitoitettu niin, että eläketuottojen pieneneminen lopetetaan nykysukupolvien noin 2 %:n tuoton tasolle[1]. Jos 1960-luvulla syntyneet ja myöhemmät sukupolvet saisivat hekin vähentää parilla prosenttiyksiköllä seuraavien sukupolvien tuottoja omaksi hyväkseen, 1990-luvulla ja myöhemmin syntyneiden ansioeläkemaksujen tuotot jäisivät negatiivisiksi ja ikäluokka ikäluokalta yhä pienemmiksi kunnes tulevat eläkeläiset pakotettaisiin maksamaan valtiolle yhä kasvavia summia negatiivisena eläkkeenä.
Kyseessä on todellakin maailmanhistorian ainoaksi tarkoitettu kuppaus, Pajamäen sanoin "ainutkertainen ja ainutlaatuinen".
Tämän lisäksi siis kupattiin valtion omaisuus ja otettiin vielä iso velka päälle sen sijaan, että myyty omaisuus olisi sijoitettu säästöiksi esimerkiksi eläkevastuisiin ja olisi aiempien sukupolvien tapaan kiristetty vyötä niin, että velkoja ei olisi nytkään otettu nuorempien sukupolvien hoidettaviksi korkoineen päivineen.
Pajamäen mukaan vuonna 2006 valtionvelka oli 60 mrd ja jo luvatut ansioeläkkeet ovat noin viisi kertaa suurempi "eläkevelka", josta eläkerahastot kattavat siitä vain neljänneksen, loppu jää nuorten maksettavaksi. Tämän velanoton lisäksi suuret ikäluokat ovat myyneet valtion omaisuutta 15 miljardin euron arvosta. [4] Lisäksi suuret ikäluokat jättävät nuorten maksettaviksi kasvavat sosiaali- ja terveysmenot ja ilmastonmuutoksen aiheuttamat kustannukset.[8]
Pajamäki syyttää epärehellisyydestä myös nuoria eduskuntavaaliehdokkaita, jotka kalastelevat eläkeläisten ääniä vaatimalla "taitetun indeksin poistamista", mikä lisäisi nuorempien sukupolvien ahdinkoa. [8] Mm. Paavo Arhinmäki joutui kevään 2011 eduskuntavaaleissa vastaamaan kysymyksiin siitä, miksi hän kannatti tällaista lisärahansiirtoa nuorilta vanhoille.
Merkittävin suomalainen taloustieteilijä, professori Bengt Holmström "paheksuu, että 'itsekkäät' suuret ikäluokat - joihin hän itsekin kuuluu - käyttävät poliittista voimaansa omien etujen puolustamiseen nuorten kustannuksella"[9].
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Sukupolvittainen TEL-ennuste (kuvaaja), Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen ETLA.fi 26.9.2006
- ↑ Eläkeindeksi5 Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen ETLA.fi 26.9.2006
- ↑ Eläkeindeksi2 Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen ETLA.fi 26.9.2006
- ↑ 4,0 4,1 SUNNUNTAIDEBATTI 17.12.2006 (Helsingin Sanomat?)
- ↑ TUTTI SUUSSA, Osku Pajamäki 23.3.2009
- ↑ Yksityisalojen työeläkemenot ja -maksut suhteessa palkkasummaan (kuvaaja), Jukka Lassila ja Tarmo Valkonen ETLA.fi 26.9.2006
- ↑ Sukupolvittainen TEL-ennuste Jukka Lassilan ja Tarmo Valkonen ETLA.fi 26.9.2005: "Parhaimman tuoton saavat ne työeläkkeiden piiriin päässeet vuosiluokat, jotka aloittivat työuransa ennen TEL-järjestelmän voimaantuloa vuonna 1962"
- ↑ 8,0 8,1 "Pajamäki manaa yhä vanhojen ahneutta", Antti Järvi, HS Kulttuuri 29.4.2011, sivu C2. Myös: "Vuonna 2010 käyttöön otettu elinaikakerroin suosii Pajamäen mielestä suuria ikäluokkia: kun nuoren eläke-euro on 80 senttiä, 1940-luvulla syntyneellä se on 1,6 euroa."
- ↑ "Opintotuki kannustaa hitauteen", Helsingin Sanomat 14.8.2010, s. A5. Tekstistä ei käy ilmi, mihin asioihin Holmström viittaa (esim. eläkkeet tai yleissitovat työehtosopimukset)
