Punainen armeijakunta
Punainen armeijakunta (RAF) eli Baader–Meinhof-ryhmä. RAF:n "tavoitteena oli Saksan liittotasavallan työväen kommunistinen kansannousu." "RAF:n iskuissa kuoli vuosina 1972–1991 yhteensä 34 ihmistä ja lukuisia loukkaantui. RAF:n jäsenistä kuoli 26 ja 26 tuomittiin vankeuteen." (Wp)
"Yksi ryhmän aattellisista taustavaikuttajista oli Che Guevara, jonka mukaan maailmaan oli luotava ”yksi, kaksi, kolme Vietnamia”. RAF:n kaupunkisodankäynti tähtäsi tähän." (Wp)
"järjestö uskoi murhiensa provosoivan Länsi-Saksan hallitusta rakentamaan valtiosta poliisivaltion, mikä saisi puolestaan tavalliset kansalaiset kääntymään kommunismin kannattajiksi." (Wp)
"Erinomainen ratkaisu, voitto demokratialle", pääministeri Olof Palme totesi, kun Länsi-Saksan Tukholman-suurlähetystön kaappaus päättyi kahden RAF:n terroristin ja kahden saksalaisen panttivangin kuolemaan keväällä 1975. Aiheesta dokumentin ohjannut Kristian Petri kertoi nuorten tuolloin ymmärtäneen, että pahuus ei ole vain Ruotsin ulkopuolella. [1]
Viitteet
- ↑ "Kuka auttoi terroristeja", Helsingin Sanomat 3.11.2015, sivu B17.
