Altruismi
Altruismi tarkoittaa epäitsekkyyttä. Jotkut tarkoittavat altruistilla henkilöä, jolle kenen tahansa muun etu on yleensä yhtä tärkeää kuin oma etu, jotkut ketä tahansa, jotka vähänkään välittävät aidosti muidenkin edusta. Joskus termiä käytetään (väärin) tarkoittamaan ihmistä, joka välittää vain muiden edusta mutta ei lainkaan omastaan.
Jotkut laskevat altruisteiksi henkilöt, jotka viime kädessä välittävät vain omasta mielihyvästään mutta saavat toisten auttamisesta nautintoa ja auttavat toisia siksi. Tällaiset voivat käyttäytyä "altruistisemmin" ja olla "parempia lähimmäisiä" kuin "aidommat altruistit", jotka ovat katkeria ja vihaavat toisten auttamista eivätkä siksi katso sitä vaivan arvoiseksi.
Egoismia pidetään usein altruismin vastakohtana, mutta tarkkaan ottaen egoismin vastakohta on pikemminkin masokismi: pyrkimys kärsimysten aiheuttamiseen itselle. Egoismin tapaan voidaan puhua eettisestä altruismista (eettinen mielipide: "toisia pitää auttaa") ja psykologisesta altruismista (psykologinen teoria: "ihmisen tekoja motivoi oman edun lisäksi myös toisten etu").
Rikkaus lisää altruismia / prososiaalista käyttäytymistä
Subjektiivinen vauraus korreloi positiivisesti kaikkien prososiaalisuuden muotojen kanssa ennakkorekisteröidyssä tutkimuksessa, jossa oli 80 337 ihmistä 76 maasta edustaen 90 prosenttia globaalista väestöstä. Objektiivinen vauraus korreloi positiivisesti vastavuoroisuuden, lahjoittamisen, vapaaehtoistyön ja muukalaisten auttamisen kanssa mutta negatiivisesti luottamuksen kanssa. Tulokset olivat erittäin yhtäpitäviä ympäri maailman, ilman minkäänlaista systeemista vaihtelua.[1]
Viitteet
- ↑ Paul Vanags, Jo Cutler, Patricia Lockwood, Fabian Kosse: Greater wealth is associated with higher prosocial preferences and behaviours across 76 countries PsyArXiv. 18.9.2023.
