Egoismi

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Egoismi

  • "Eettinen egoismi" on näkemys, että ihmisen tulisi tavoitella omaa etuaan.
  • "Psykologinen egoismi" on näkemys, että ihmisiä motivoi vain (tai enimmäkseen) heidän oma etunsa.

Kumpikaan näkemys ei seuraa toisesta.

Individualismi on aivan eri asia kuin kumpikaan näistä. Individualisti voi olla altruisti, mutta individualisti tyypillisesti katsoo, että vain yksilöiden eduilla on merkitystä ja "yhteisön etu" on vain (tai enimmäkseen) väline yksilöiden edun edistämiseksi. On vaikeaa olla (eettinen) egoisti olematta individualisti mutta helppoa olla individualisti olematta (eettinen) egoisti.

Liberaalit ovat käytännössä individualisteja ja kannattavat psykologista egoismia, mutta usein pitävät sekä omaisuutensa pitämistä itsellään että sen antamista muille oikeutettuna eli eivät kannata eettistä egoismia sen enempää kuin eettistä altruismia. Klassiset liberaalit ja klassiset utilitaristit olivat pitkälti samat henkilöt.

Egoismia pidetään usein altruismin vastakohtana, mutta tarkkaan ottaen altruismin vastakohta on pikemminkin sadismi: ihmistä motivoi muiden kärsimys.

Taloustieteen psykologinen egoismi

Taloustieteilijät olettavat monissa malleissa, että toimijoita motivoi eniten heidän oma etunsa. Monissa malleissa tämä tuottaa riittävän oikean lopputuloksen, sillä harva ostaa tahallaan kalliilla ja lahjoittaa koko omaisuutensa tuntemattomien hyväksi.

Julkisen sektorin toimijoiden egoistisuus

Julkisen valinnan teoria huomioi julkisen sektorin toimijoiden - virkamiesten, poliitikkojen ja äänestäjien - osittaisen egoistisuuden ja selittää siten julkisen sektorin toimintaa. Johtopäätökset tosin ovat usein lehdistä tuttuja.

Esimerkiksi Helsingin Sanomien taloustoimittaja Petri Sajarin mukaan euroalueen velkakriisissä poliitikot ovat osoittaneet ihmisen olevan "luonteeltaan omaa etuaan ajatteleva". Kreikka otti vuosikaudet lainaa, koska vaalitappion pelossa poliitikot eivät uskaltaneet lopettaa holtitonta velkaantumista. Saksan ja Ranskan johtajat ajattelivat vain omaa vaalimenestystään pakottamaan eurovaltiot rahoittamaan Saksan ja Ranskan pankkeja Kreikan "tukemisen" kautta, millä Kreikka kurjistettiin. Näin eurovaltioiden ei tarvitse myöntää rahaliiton perustavanlaatuisia ongelmia, joista yhdysvaltalaiset taloustieteilijät ovat muistuttaneet pitkään. [1]

Psykologinen egoismi

Riippuen "oman edun" määritelmästä ihminen toimii pitkälti oman edun mukaisesti mutta joissain tapauksissa poikkeaa siitä. Ihminen saa toisinaan mielihyvää "oman etunsa vastaisista" toimista, esimerkiksi tietyt auttamis- tai kostotoimenpiteet.

Henri Heikkinen ja Björn Wahlroos katsovat ihmisten toiminnan olevan pitkälti oman edun tavoittelua[2], mutta heidän mahdollisesta (eettisestä) egoismistaan ei tässä ole tietoa.

Viitteet

  1. "Kreikan näännyttäminen osoittaa Wahlroosin väitteen todeksi", alaotsikko: "Uutisanalyysi: Kreikka ylivelkaantui ja euroalueen velkakriisi paheni, koska poliitikot ovat ajatelleet vain omaa etuaan seuraavissa vaaleissa", HS 13.2.2012, sivu B5
  2. http://henriheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/99440-nalle-walhroos-oli-taas-oikeassa