Alustatalous

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Alustatalous tarkoittaa internet-infrastruktuurin päälle rakennettuja palveluita:

  • Transaktioalustat (digital matchmakers): Amazon, Airbnb, Uber, Wolt ym.
  • Innovaatioalustat: Microsoft, Intel ym.: muut voivat tehdä tuotteita ja palveluita heidän standardiensa varaan.
  • Integroidut alustat ovat edellisten yhdistelmiä, kuten Apple, Google ja Alibaba.

Wolt-kuski tienasi 9 000 euroa kuussa Helsingissä

Wolt-kuski tienasi 9 000 euroa kuukaudessa Helsingissä. Aiemmin hän oli projektipäällikkönä it-alalla, mutta hän vaihtoi kokopäiväiseksi Wolt-lähetiksi ja sai enemmän vapautta päättää töistään ja työajoistaan.[1]

Sääntely

Suuria alustoja on erityisen paljon Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Yhdysvalloissa niiden on annettu kehittyä melko vapaina sääntelystä. Kiinassa Tencent ja Baidu ovat yksityisomisteisa ja siten teoriassa melko vapaita, niitä kontrolloidaan silti huomattavasti mutta valtio myös suojaa niitä ulkomaiselta kilpailulta.[2][3]

NBER-tutkimuksen mukaan tietotyön keikkatyöalustojen sääntely vähentäisi työntekijöiden, alustan ja työnostajien hyötyä eikä auttaisi offline-tietotyöläisiäkään. Ilman sääntelyä keikkatyöntekijät saavat 40 % alustan tuottamasta hyödystä (ylijäämästä).[4]

Yrittäjä vai palkkatyöntekijä?

Kalifornian kansanäänestyksessä 2020 selvä enemmistö äänestäjistä vaati lainmuutosta, joka tekisi alustatalouskuskeista itsenäisiä yrittäjiä.[5]

Suomessa asiaa vasta selvitetään oikeudessa (2021).[5]

Yrittäjillä on kannustin toimia tehokkaasti. Jos kuski olisi työsuhteessa, hänelle pitäisi taata minimituntipalkka. Tällöin hänellä olisi heikompi kannustin toimia tehokkaasti. Sitä pitäisi kompensoida lisäämällä työntekijän valvontaa. Yksinyrittäjinä he toimivat tehokkaasti, koska tuntilaskutus vaihtelee haarukassa 10-28 euroa.[5]

Woltille ja muille lähetysalustayhtiöille lienee HS-analyysin mukaan samantekevää, katsotaanko kuskit yrittäjiksi vai työsuhteessa oleviksi. Tärkeämpää on se, miten joustavia työsuhteen ehdot ovat. Berliinissä Woltin lähetit ovat työsuhteessa mutta laki on niin joustava, että keikkatyö sujuu toimivasti. HS-analyysi arvioi, että vastaava lainmuutos tehdään Suomessakin, niin että laki mahdollistaa toimivan kuskityön työsuhteessakin, vaatii vain eräiden riskien siirtoa kuskeilta alustayhtiölle.[5]

Taloustutkimuksen kyselyn mukaan 56 % Woltin läheteistä haluaa työskennellä yrittäjänä ja 25 % mieluummin työsuhteessa. Lähetit pitivät tärkeänä yrittäjyyden tuomaa vapautta, ja 73 % heistä katsoi sen työsuhteen turvaa tärkeämmäksi. 41 % oli suorittanut vähintään kandidaatin tutkinnon yliopistossa, 21 % ammattikorkeakoulututkinnon. Woltin lähettiyhteistyöstä vastaava Juhani Mykkänen arveli syyksi sen, että ilman suomen taitoa voi olla vaikea löytää koulutustaan vastaavaa työtä. Tosin 81 % sanoi valinneensa työn ja vain 19 % tekevänsä sitä siksi, ettei löytänyt muuta työtä. Mykkäsen mukaan työlainsäädäntö ei mahdollista läheteille vapautta päättää työajoistaan työsuhteessa, vain yrittäjinä. Hänestä olisi parempi parantaa itsensätyöllistäjien turvaverkkoja, esimerkiksi sallia alustayrityksen tilittää YEL-maksu.[6]

"Wolt-kuskeille ajetaan kaikin voimin työntekijän oikeuksia – se olisi 42-vuotiaalle Tialle katastrofi"

"Wolt-kuskeille ajetaan kaikin voimin työntekijän oikeuksia – se olisi 42-vuotiaalle Tialle katastrofi", otsikoi Iltalehti.

Tia on työkyvyttömyyseläkkeellä ja saa siksi työskennellä vain rajallisesti. Woltin ansiosta hän voi saada lisätuloja ja elää siedettävää elämää. Hän pitää mallia elintärkeänä, ja hän on saanut päättää itse työpäivänsä ja -aikansa ja työn määrän. Hänen sairautensa estävät häntä sitoutumasta työhön, jossa pitäisi käydä säännöllisesti.[7]

Viitteet