Amerikan vapaussota
Amerikan vapaussota (1775-1783) johti USA:n perustamiseen ja irtautumiseen Britannian vallasta vapausaatteen nimissä, verokapinana.
Kongressi nimitti George Washingtonin armeijan johtoon 15.6.1775. Hänen joukkonsa ajoi britti-armeijan Bostonista 17.3.1776 Halifaxiin, Kanadaan ja Washingtonin joukot siirtyivät New York Cityyn odottamaan hyökkäystä sinne. Washington hävisi Long Islandin taistelun 22. elokuuta ja seuraavat taistelut ajoivat joukon New Jerseyhin. 25. joulukuuta 1776 yönä Washingon hyökkäsi kuningas Yrjö III:n hesseläisjoukkoja vastaan Delaware-joen yli yllätyshyökkäyksessä ja kenraali Charles Cornwallisin joukkoja vastaan Princetownissa 2. tammikuuta 1777 vapauttaen vähitellen osavaltion. Kuitenkin samana vuonna kenraali Howen joukot voittivat Washingtonin joukot Brandywinen taistelussa 11. syyskuuta vallaten siirtokuntien pääkaupungin, Philadelphian. Yritys ajaa brittijoukot tiehensä päättyi häviöön Germantownin taistelussa 2. lokakuuta ja joukot majoittuivat talveksi Valley Forgeen. Washingtonin armeija harjoitteli kevään saksalaisen paroni Friedrich von Steubenin johdolla.
28. kesäkuuta 1778 siirtokuntien armeija hyökkäsi Monmouthin taistelussa Philadelphiasta New Yorkiin marssimassa ollutta brittiarmeijaa vastaan. Viimeinen suuri taistelu pohjoisissa siirtokunnissa päättyi kuitenkin pakenemiseen.
Etelässä kenraalit Horatio Gates ja Benedict Arnold voittivat Saratogan taistelun 17. lokakuuta 1777 brittikenraali John Burgoynea vastaan. Tätä pidetään Yhdysvaltain itsenäisyyssodan käännekohtana Ranskan liityttyä siirtokuntien puolelle Britanniaa vastaan.
Vuonna 1781 markiisi de Lafayetten johtamat amerikkalaiset ja ranskalaiset joukot ja Ranskan laivasto olivat saartaneet kenraali Cornwallisin Yorktowniin Virgianissa. Washington marssi joukkoineen paikalle ja saartoa kiristettiin, kunnes britit antautuivat. Vuonna 1783 Pariisin sopimuksessa Ison-Britannian kuningaskunta tunnusti Amerikan yhdysvallat.
Myös myöhempi Puolan liberaali vapaustaistelija Thaddeus Kosciuszko (1746-1817) oli vapaaehtoisena vapaussodassa ja ystävystyi[1] sittemmin Jeffersonin kanssa.
Katso myös
- ↑ A REVOLUTIONARY WORLD, in "Thomas Jefferson", Library of Congress, July 22, 2010
