Ari Ojapelto

Ari Ojapelto on mainospiirtäjä (AD) ja luddiitti, joka luulee marxilaisittain ymmärtävänsä taloustiedettä. Ei tunnustautune julkisesti marxistiksi.

"Ojapelto pitää itseään visionäärisenä ajattelijana, joka ymmärtää todellisuutta paremmin kuin taloustieteilijät, poliitikot, valtiovarainministeriön virkamiehet tai taloustoimittajat. Nämä taas luokittelevat yleisönosastoja ahkerasti täyttävän Ojapellon talouskeskustelun kylähulluksi, tuomiopäivän apostoliksi tai marxilaisuuden viimeiseksi mohikaaniksi. - - Äkäisimmin Ojapellon ovat torjuneet taloustieteilijät [kuten] Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Vesa Kanniainen."

Arvostelua

Taloustieteilijät pitävät Ojapeltoa epätieteellisenä ja taloustiedettä ymmärtämättömänä; Ojapelto puolestaan luulee ymmärtävänsä taloutta paremmin kuin taloustieteilijät.

Ennusteet ja todellisuus

"Päinvastoin kuin Ari Ojapelto 1980-luvun alussa väitti, työvoiman kysyntä kolminkertaistui 1960-2010 mitattuna palkkatasolla ja työllisten määräkin on korkeampi kuin tuolloin, vaikka ay-liike ja poliitikot ovat sabotoineet työllisyyttä nostamalla moninkertaisiksi minimipalkkoja ja palkkioita työttömyydestä, työmarkkinasääntelyä ja verotusta. Automaation vastustaminen on kuin kaivaisi lusikoilla koneiden sijaan: muihin tarpeisiin riittää vastaavasti vähemmän työvoimaa ja tuotanto, palkat ja elintaso romahtavat. Työttömyysprosentti riippuu työmarkkinoiden kitkasta ja kannustimista, ei periaatteessa tehostamisesta."

"Jos 1980-luvun alussa palkat ja sääntely olisivat olleet nykytasoa, työllisyys olisi ollut ehkä 20 %. Silloisilla palkoilla ja sääntelyllä työnantajat olisivat kaduilla metsästämässä lisää ihmisiä töihin ja tarjoamassa lähes jokaiselle paljon minimiä enemmän. Artikkelin palkkatiedot ovat tietysti reaalisia."

"1980-luvun alussa Ojapelto huomasi, että teollisuustuotannon kasvu ei enää kasvata teollisuustyöpaikkoja vastaavasti. Tätä kutsutaan edistykseksi. Ennen melkein kaikki viljelivät maata ja vain harva ehti tuottaa mitään muihin tarpeisiin. Vähitellen yhä useampi vapautui alkutuotannosta teollisuuteen ja palveluelinkeinoihin. Tämä sai elintason, osaamisen, teknologian, tieteen ja kulttuurin nousuun. Nyt sama onneksi on käymässä teollisuudessakin. Kuten Paul Krugman sanoo: ”Sen sortin työpaikat, joiden määrä kasvaa, eivät ole asioita, jotka teemme hyvin, vaan asioita, jotka teemme huonosti.” Krugmaninkin mukaan työvoiman vapautuminen tehostavasta yrityksestä synnyttää yleensä uusia työpaikkoja muualle talouteen. Näin maailman elintaso nousee ja on noussut ennenkin."

"Kävi päinvastoin kuin Ojapelto povasi: työllisiä on nyt entistä enemmän, 2 462 000 (1/2018). Työttömyysprosentin määräävät lähinnä kannustimet ja työmarkkinasääntely. Työvoiman tarjonnasta se ei riipu, vaan jos useampi hakee töitä, useampi työpaikka kannattaa perustaa."

"Tehostamisen vastustaminen on kuin rakentaisi kanavaa koneiden sijaan lapioilla – ei kun lusikoilla, kuten Milton Friedman totesi (ei ensimmäisenä)."

Valtion tulot eivät loppuneetkaan vaan kaksinkertaistuivat

"Ojapelto valitti myös, että valtion tulot ehtyvät tulevaisuudessa, kun kaikki raha menee osinkoihin. Osinkoja saa maksaa vain voitoista, ja voitoista menee yhteisövero, jonka päälle tulee vielä osinkovero. Käytännöllisesti katsoen kaikki osinkotulotkin päätyvät lopulta kulutukseen, joten kulutusverokin riittäisi (alv)."

"Automaation hyödyistä suurin osa menee kuitenkin kuluttajille eikä suinkaan robotinomistajille. Robotit korvaavat yhä useampia työntekijöitä, mutta näille löytyy uusia töitä ja palkkataso vain kasvaa tulevaisuudessakin, professori Marko Terviö selittää."

"Kävi päinvastoin: verokertymäkin on kaksinkertaistunut 1980-luvun alusta ja jatkossakin todennäköisesti kasvaa."

Katso myös

• Luddiitit