Arvonlisävero
Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuunArvonlisävero kohdistuu epäsuorasti palkkoihin, korkoihin ja voittoihin. Kerättyyn veromäärään nähden se siis ei rankaise työntekoa yhtä paljon kuin pelkästään palkkoihin kohdistuva ansiotulovero. Se kohdistuu tasapuolisesti eri tulomuotoihin, koska niiden hyöty tapahtuu vasta kulutuksessa.
53 % suomalaisekonomisteista luopuisi alennetuista alv-kannoista, 22 % ei, koska mm. "vaihtoehtoisten tukimekanismien rakentaminen voisi olla vaikeaa."[1]
Näkemyksiä
Osmo Soininvaaran mukaan arvonlisäveron vaikutukset tulonjakoon voidaan kompensoida muilla toimin. Alv:n hyvänä puolena hän pitää sitä, että myös pääomatuloveronsa kiertäneet joutuvat maksamaan sitä, huonona puolena sitä, että se verottaa myös palvelutyötä.[2]
Viitteet
- ↑ http://www.ekonomistikone.fi/niukka-enemmisto-luopuisi-alennetuista-alv-kannoista/
- ↑ Osmo Soininvaara kirjoitti 2.6.2011 kello 10:08, mm.: "Arvonlisäveronkorotus kompensoituu peruspäivärahan varassa elävälle aivan automaattisesti, koska päiväraha on sidottu hintaindeksiin. Kulutusverot eivät ole työttömän ongelma, ne ovat pienipalkkaisen ongelma. Peruspäivärahalla olevalle olisi ollut tarjolla peruspäivärahan selvä korotus, asumistuen parannus sekä kunnallisveron perusvähennyksen korotus. Hän olisi jäänyt tässä paketissa selvästi voitolle. Pienipalkkaiselle arvonlisäveron korotus olisi kompensoitu enemmän kuin kokonaan tuolla perusvähennyksellä ja pienipalkkaisia suosivalla ansiotulovähennyksellä. Minä en pidä arvonlisäverosta – en siksi, että se olisi epäsosiaalinen, koska tämä on kompensoitavissa – vaan siksi, että se vaikeuttaa siirtymistä palveluyhteiskuntaan ja tuottaa siten työttömyyttä (terveisiä kokoomukselle, oletteko ajatelleet tätä asiaa loppuun!). Hyvä puoli siinä on, että arvonlisäveroa joutuu maksamaan myös niistä tuloista, joita ei muuten veroteta. Siis erilaiset pääomatulonsa verottomaksi keplotelleet eivät pysty kiertämään kuitenkaan arvonlisäveroa."
