Arvonlisävero
Arvonlisävero kohdistuu epäsuorasti palkkoihin, korkoihin ja voittoihin. Kerättyyn veromäärään nähden se siis ei rankaise työntekoa yhtä paljon kuin pelkästään palkkoihin kohdistuva ansiotulovero. Se kohdistuu tasapuolisesti eri tulomuotoihin, koska niiden hyöty tapahtuu vasta kulutuksessa.
53 % suomalaisekonomisteista luopuisi alennetuista alv-kannoista, 22 % ei, koska mm. "vaihtoehtoisten tukimekanismien rakentaminen voisi olla vaikeaa."[1]
Näkemyksiä
OECD:n mukaan yritysten verottaminen on talouskasvulle haitallisinta, työn (palkan) verottaminen seuraavaksi haitallisinta, sitten omaisuuden ja perintöjen verottaminen, sitten kulutuksen verottaminen (alv) ja vähiten haitallista kiinteistöverotus.[2]
Kulutusveroa (alv) pidetään hallinnoitavampana kuin tuloveroa. Sitä on myös hankalampi kiertää. Suomessa tuloverotus en erityisen ankaraa kaikilla tasoilla.[3]
STT:n haastatteleman taloustieteilijän mukaan arvonlisävero haittaa talouskasvua ja toimeliaisuutta vähemmän kuin yritysveron, pääomaveron tai tuloveron korottaminen.[4]
Regressiivisyys
Professori Niku Määttäsen mukaan käsitys regressiivisyydestä on puutteellinen. Kun varakas pienituloinen kuluttaa säästöjään yli tulojensa, se ei tarkoita alv:n osumista köyhiin, vaan arvonlisäveron korotus kohdistuu erityisesti ihmisiin, jotka ovat rikkaita suhteessa tuloihinsa. Arvonlisäveroa tulisi verrata koko elämän aikaisiin tuloihin tai kulutukseen, jolloin nähtäisiin sen olevan melko suhteellinen vero, tulonjakovaikutukset suhteellisen vähäisiä. Elinkaaren aikaiset tulot tai kulutus mittaavat paremmin ihmisen taloudellista hyvinvointia kuin vuositulot.[5]
Valtiovarainministeriön selvityksen mukaan alennetut arvonlisäkannat perustellaan tulonjaolla. Silti ne ovat pitkälti verotukea keski- ja suurituloisille. Voisi olla tehokkaampaa tukea pienituloisia suoraan etuuksilla.[6]
Osmo Soininvaaran mukaan arvonlisäveron vaikutukset tulonjakoon voidaan kompensoida muilla toimin. Alv:n hyvänä puolena hän pitää sitä, että myös pääomatuloveronsa kiertäneet joutuvat maksamaan sitä, huonona puolena sitä, että se verottaa myös palvelutyötä.[7]
Viitteet
- ↑ http://www.ekonomistikone.fi/niukka-enemmisto-luopuisi-alennetuista-alv-kannoista/
- ↑ Elinkeinoelämä on erimielinen verotuksen keventämisestä (sivu B5) Helsingin Sanomat. 24.5.2010.
- ↑ Tiina Teppala: Kulutusverotus teoriasta käytäntöön - vaikuttaako arvonlisäverotus kuluttajahintoihin? VATT-tutkimuksia. 2006.
- ↑ Ekonomisti: Tämän veron korottamisesta taloudelle vähiten haittaa MTV Uutiset. 15.04.2024.
- ↑ Niku Määttänen: Arvonlisäveron kielteisiä vaikutuksia tulonjakoon liioitellaan 6.4.2011. Etla.
- ↑ Verotus osana kestävää julkista taloutta 8.12.2022. Valtiovarainministeriö.
- ↑ Osmo Soininvaara kirjoitti 2.6.2011 kello 10:08, mm.: "Arvonlisäveronkorotus kompensoituu peruspäivärahan varassa elävälle aivan automaattisesti, koska päiväraha on sidottu hintaindeksiin. Kulutusverot eivät ole työttömän ongelma, ne ovat pienipalkkaisen ongelma. Peruspäivärahalla olevalle olisi ollut tarjolla peruspäivärahan selvä korotus, asumistuen parannus sekä kunnallisveron perusvähennyksen korotus. Hän olisi jäänyt tässä paketissa selvästi voitolle. Pienipalkkaiselle arvonlisäveron korotus olisi kompensoitu enemmän kuin kokonaan tuolla perusvähennyksellä ja pienipalkkaisia suosivalla ansiotulovähennyksellä. Minä en pidä arvonlisäverosta – en siksi, että se olisi epäsosiaalinen, koska tämä on kompensoitavissa – vaan siksi, että se vaikeuttaa siirtymistä palveluyhteiskuntaan ja tuottaa siten työttömyyttä (terveisiä kokoomukselle, oletteko ajatelleet tätä asiaa loppuun!). Hyvä puoli siinä on, että arvonlisäveroa joutuu maksamaan myös niistä tuloista, joita ei muuten veroteta. Siis erilaiset pääomatulonsa verottomaksi keplotelleet eivät pysty kiertämään kuitenkaan arvonlisäveroa."
