Avohakkuu
Avohakkuu tarkoittaa, että alueelta kaadetaan ainakin melkein kaikki puut.
Avohakkuut auttavat valoa kaipaavia kasveja metsäpalojen ja myrskytuhojen tavoin. Myös päiväperhoset, kukkakedot sekä mustikka- ja puolukkasadot saattavat olla parhaillaan valoisilla paikoilla. Metsäpaloja ei Suomessa enää juuri ole toisin kuin Siperiassa ja Kanadassa.[1] Avohakatulle alueelle tulevat jäkälät tuovat maaperään typpeä.[2]
Professori Olli Tahvonen on laskenut jatkuvan kasvatuksen mallin edullisemmaksi, joskin tulos riippuu korkotasosta. Jatkuva kasvatus toimii kuusilla mutta sen tuotos on 25 % alhaisempi. Avohakkuiden tuottama tasaikäinen metsä sitoo enemmän hiilidioksidia[1] ja kasvaa nopeammin.[2]
Avohakkuu huonontaa maisemaa tilapäisesti, mutta sitä voi parantaa jättämällä aluelle säästöpuuryhmiä ja kelopuita,[1] kuten nykyään on tapana.[2]
"Ympäristöpopulistien katteettomat uhkakuvat"
Metsäntutkimuslaitoksen emeritustutkija Simo Hanneliuksen mukaan avohakkuut ovat luonnonmukaisia, koska ne mukailevat metsäpaloa ja siitä syntyvää tasaikäistä metsää, mutta "ympäristöpopulistien" luomat uhkakuvat eivät vastaa tutkimustuloksia. Hän vertaa avohakkuukohua siihen, miten Keski-Euroopan metsäkuolemat, erämaametsätaistelut, liito-oravan sukupuutto, Itä-Lapin rikkilaskeuma, metsämaan muokkauksesta syntyvät raskasmetallipäästöt ja metsätaloudesta johtuvat ekokatastrofit osoittautuivat pian "myrskyiksi vesilasissa".[2]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Simo Hannelius: Metsät vihreiden trollien hampaissa (Vol 36 Nro 2) Tieteessä Tapahtuu. 22.3.2018.
