Black Lives Matter
Black Lives Matter (BLM) -liike (2013-) vastustaa mustien syrjintää, etenkin poliisiväkivaltaa.
Wikipedia: "Yleisin poliisin tappama väestöryhmä Yhdysvalloissa on valkoihoinen mies. ... tyypillisesti henkirikoksissa tekijä ja uhri ovat samaa ihonväriä. Niissä tapauksissa joissa näin ei ole, mustaihoiset ovat jonkin verran yliedustettuina – tosin henkirikosten tekijöinä, eivät uhreina. Sama tilastollinen yliedustus on havaittavissa myös FBI:n viharikostilastoissa."[1]
"Monissa Black Lives Matterin tilaisuuksissa on rikottu omaisuutta. Yksin Minnesotassa vahinkojen arvo on noussut jo yli 200 miljoonaan dollariin."
New Yorkin entinen pormestari "arvosteli Black Lives Matteria ”rasistiseksi”, koska se ”jakaa kansaa” ja koska liike ei järjestä mielenosoituksia silloin, kun mustan tappaa toinen musta."
Petos, rahanpesu ja marxismi
Vuonna 2020 BLM-aktivisti Sir Maejor Page pidätettiin petoksesta ja rahanpesusta, 200 000 dollarin BLM-lahjoitusten käyttämisestä henkilökohtaisiin esineisiin, kuten pukuihin ja aseisiin.[2]
BLM:n perustaja ja johtaja Patrisse Cullors (37) sanoo olevansa marxisti, taiteilija ja vapaustaistelija. Vuonna 2021 hän osti 1,4 miljoonan dollarin kolmen kylpyhuoneen asunnon erillisine vierastaloineen. Alueen asukkaista 1,8 % on mustia. Hän on "Vuoden nainen 2016". BLM sai $90 miljoonaa lahjoituksia 2020. Liikkeessa on suuria riitoja rahoituksesta. Cullorsin johtama BLM Global Network suodattaa rahoituksensa "Thousand Currents" -ryhmän läpi, mikä tekee sen jäljittämisen entistäkin vaikeammaksi.[3]
BLM lisäsi tappoja
Alueilla, joilla oli BLM-protesteja, poliisi tappoi 300 ihmistä vähemmän ja muut 1000-6000 ihmistä enemmän. Vähenemä oli tosin alkanut jo pari vuotta ennen protesteja.[4]
George Floydin murhan jälkeinen poliisin tekemien pysäytysten väheneminen oli yhteydessä henkirikosten lisääntymiseen aseilla, ei-kotiväkivallalla ja jengisurmissa New Yorkissa. Jengiväkivaltahenkirikokset lisääntyivät 176 % ja muut henkirikokset 22 %. Muualla Yhdysvalloissa on saatu samansuuntaisia tuloksia.[5] Toinen tutkimus päätyi samanlaisiin tuloksiin.[6]
BLM-mellakoiden vaikutuksia
BLM-mellakat tuomitsevat kaikki Helsingin Sanomien haastattelemat kenoshalaiset, vaikka siellä poliisi ampui 23.8.2020 Jacob Blakea niin, että tämän jalat halvaantuivat, mitä osa pitää itsepuolustuksena tai virheenä. Samalla puolet wisconsinilaisista tukee BLM-mielenosoituksia, puolet vastustaa - samoin jakautuu Joe Bidenin ja Donald Trumpin kannatus. Osa ajattelee BLM:stä pikemminkin tulipaloja, ryöstelyitä ja paikkojen rikkomisia. Haastateltu musta äiti pitää poliisien toimintaa ongelmana, vaikka joutui mellakoiden aikaan menemään kampaamolleen aseen kanssa puolustamaan sitä mielenosoittajilta ja menetti puolet asiakkaistaan. Poliisin kerrotaan pysäyttelevän mustia, jopa alaikäisiä.[7]
Musta Chanel Anthony kertoo, että mellakoitsijat tulivat suurkaupungeista. Eivät kenoshalaiset olisi polttaneet naapurustoaan. Palveluita on nyt entistä vähemmän ja ruokakauppaan on 15 kilometriä.[7]
Vaikutus maltillisiin
Moni demokraatteja ja kansalaisoikeustaistelua tukenut maltillinen valkoinen siirtyi republikaanien taakse 1968, kun rotumellakat muuttuivat väkivaltaisiksi. Apulaisprofessori arvioi saman voivan vuonna 2020, kun mielenosoitukset rasistista poliisiväkivaltaa vastaan muuttuivat mellakoinniksi, tuhopoltoiksi ja ryöstelyksi.[8]
Viitteet
- ↑ Aktivistien tilipäivä - väärillä väitteillä ratsastava Black Lives Matter takoi puolessa vuodessa 10 miljardia dollaria Suomen Uutiset. 2021-01-06. Viitattu 2021-01-08.
- ↑ BLM leader arrested for allegedly spending $200K in donations on tailored suits, a house, and guns MSN News. 27.9.2020.
- ↑ BLM founder is branded a 'FRAUD' after buying a $1.4 million home in an upscale mostly white enclave in LA Mail Online. 10.4.2021.
- ↑ The effects of Black Lives Matter protests (alku ja kuvio 4) Vox. 9.4.2021.
- ↑ Dae-Young Kim: Did De-policing contribute to the 2020 homicide spikes?. Police Practice and Research, 25.4.2023. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ Kevin T. Wolff et al.: Violence in the Big Apple throughout the COVID-19 pandemic: A borough-specific analysis. Journal of Criminal Justice, 25.4.2022, 81. vsk. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1016/j.jcrimjus.2022.101929}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ 7,0 7,1 Väkivallan jälkeen Helsingin Sanomat. 20.9.2020.
- ↑ Väkivalta leimahti Yhdysvalloissa (23/2020, sivu 11) Suomen Kuvalehti. 4.6.2020.
