D-vitamiini

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

D-vitamiini auttaa kalsiumin imeytymisessä, säätelee ainakin 300 geeniä ja saattaa suojata infektioilta.[1]

Suositus 10 mikrogrammaa päivässä

Suomessa valtion ravitsemusneuvottelukunta suosittelee niitä aikuisia ottamaan talvisaikaan 10 mikrogrammaa D-vitamiinia, jotka eivät syö D-vitaminoituja maitovalmisteita, kalaa tai ravintorasvoja päivittäin, lapsille ja vanhuksille ympärivuotisesti ja enemmänkin.[2][3] Pohjoismainen suositus nostettiin 10 mikrogrammaan jo vuonna 2013.[4]

Suomalaisten D-vitamiininsaanti on parantunut maitotuotteisiin lisätyn D-vitamiinin ansiosta, mutta luomumaitoon sitä ei saa lisätä, joten siitä saa heikosti D-vitamiinia, vuoden 2014 ravitsemussuositukset varoittavat. D-vitamiinin saantisuositusta nostettiin. Tutkimustiedon perusteella D-vitamiinin heikko saanti lisäisi ainakin riisitautia, osteomalasiaa ja luunmurtumia. [5]

"Lääkärilehdessä (4/2013) esiteltiin viime vuonna THL:n hälyttävät tutkimustulokset, joiden mukaan vain 15 prosenttia suomalaisista yltää kansainvälisiin D-vitamiinisuosituksiin talvella." [6]

Kolmanneksella (suomalais?)aikuisista on D-vitamiinin puutosta.[4]

Terveyshyötyjä

Joidenkin tutkimusten mukaan D-vitamiini laskee myös seuraavia riskejä: sydän- ja verisuonitaudit, syöpätaudit, MS-tauti, fibromyalgia, reumataudit, metabolinen oireyhtymä, tyypin 2 diabetes, flunssa, influenssa, hengitystieinfektiot. Lue Wikipediasta, mitkä määrät ovat hyödyllisiä: https://fi.wikipedia.org/wiki/D-vitamiini

Yliannostuksen vaarat

Apteekit ovat alkaneet myydä jopa 100 mikrogramman D-pillereitä, mutta yliannos D-vitamiinia voi hajottaa luuta, aiheuttaa ongelmia munuaisiin, sydämeen ja hermostoon ja jopa tappaa. Ruoasta ei saa liikaa D-vitamiinia. [4]

Päiväsuositusannoksen saa ruoastakin: puoli litraa maitotuotteita (ei luomua), D-vitaminoitua rasvalevitettä sekä kahdesti viikossa kalaa.[4]

Professorit syövät 7,5 - 40 mikrogrammaa, ennen 100

Kymmenen suomalaisprofessorin otoksesta lääketieteen professorit kertoivat syövänsä D-vitamiinia 20 - 40 mikrogrammaa päivässä, ravitsemustieteilijät 7,5 - 10 mikrogrammaa (tammikuu 2013).[1]

Tuolloin suositus oli vielä 7,5 mikrogrammaa.[1] 1950-luvulla suositus oli 100 - 125 mikrogrammaa, minkä ei tiedetä koskaan aiheuttaneen haittoja.[1] Kesän auringonpaisteessa saa 250 mikrogrammaa 20 minuutissa ja ihmisen alkukodin leveysasteilla päiväntasaajalla elävien heimojen D-vitamiinitaso vastaa 50 - 100 mikrogramman päivittäisiä pillerilisiä.[1] Suomen talviauringosta ei saa lainkaan D-vitamiinia.[1]

Yhdysvaltojen lastenlääkärit suosittelevat raskaana oleville naisille 100 mikrogrammaa päivässä, mitä suomalaisasiantuntijat kauhistelevat.[1]

Tutkimuksia

Luotettavimpana pidetään lume- ja koeryhmiin perustuvia tutkimuksia (sokkotutkimus).[1] Väestötutkimukset ovat epäluotettavampia, koska niissä kaikkia muita muuttujia ei voida vakioida.[1]

D-vitamiinien mahdollinen hyödyllisyys vaatii vielä lisää tutkimusta.[7]

Esimerkiksi D-vitamiinilisä lisäsi vanhusten kaatumisia yhdessä tutkimuksessa, vähensi muutamassa ja oli neutraali useimmissa.[7] Siksi Annals of the Internal Medicine -tiedelehti toteaa, että vaikka D-vitamiinilisiä käytetään laajalti, ei ole todistettu, että hyödyt ylittävät haitat. [7] Viitatussa tutkimuskatsausartikkelissa U.S. Preventive Services Task Force (USPSTF) suositteli, että D-vitamiinilisiä ei normaalien aikuisten (tai vaihdevuodet ohittaneiden naisten) pitäisi käyttää, mutta tämä ei koskenut murtumista, osteoporoosista tai D-vitamiinivajeesta kärsiviä.[8] Tämä ei koskene pohjoisempia maita - Pohjoismainen suositus nousi vuoden 2013 lopussa 10 mikrogrammaan päivässä (400 IU).

Itä-Suomen yliopiston 71 diabeteksen esiasteesta kärsivän 60-65-vuotiaan suomalaisen sokkotutkimuksessa (Plos One) 80 mikrogramman annos oli parempi kuin 40 mikrogramman annos, joka puolestaan oli lumelääkettä parempi. Annoksista hyötyi kuitenkin vain puolet potilaista, ehkä muilla oli muutenkin tarpeeksi D-vitamiinia. [9][10]

38 772 ikääntyvän amerikkalaisnaisen suomalais-amerikkalaisessa väestötutkimuksessa vain kalsium oli yhteydessä kuolleisuuden vähenemiseen, moni muu aine lisääntymiseen, D-vitamiini oli neutraali. [11][12]

D-vitamiinin vaje näyttäisi olevan yhteydessä riskiin saada ylähengitysteiden tulehduksia, myös keuhkokuume. Veren D3-vitamiinitasoltaan alimman kolmanneksen kuopiolaisilla näyttäisi olevan 2,5-kertainen keuhkokuumeen riski. [13]

D-vitamiinin hyödyistä muulle kuin luustolle on heikosti näyttöä, ja pohjoisessa elävillekin suositellaan seerumiarvoa 20 ng/mL (JAMA 2015). Tutkimusnäyttö ei ole riittävää, väestötutkimukset ovat epäluotettavia, eikä täyttä konsensusta asiasta ole. [14]

Lancet-lehdessä julkistettu meta-analyysi (2013) totesi, että laitosvanhuksille ei kannata antaa D-vitamiinilisää osteoporoosin estämiseksi, ellei heillä ole erityisiä riskitekijöitä. [15]

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 1,5 1,6 1,7 1,8 Kiista D-vitamiinista jakaa asiantuntijat kahteen leiriin, Jani Kaaro, HS Tiede 19.1.2013.
  2. D-vitamiinivalmisteiden käyttösuosituksiin tarkennuksia, valtion ravitsemusneuvottelukunta, 03.06.2014.
  3. Erityisohjeet ja rajoitukset, valtion ravitsemusneuvottelukunta, luettu 22.12.2013.
  4. 4,0 4,1 4,2 4,3 Pohjoismainen suositus korottaa päivittäistä D-vitamiinin määrää, Helsingin Sanomat 4.10.2013.
  5. Suomalaiset ravitsemussuositukset 2014, Valtion ravitsemusneuvottelukunta / Evira, Helsinki, 2014.
  6. Lääkärit tuohtuivat D-vitamiinin alhaisista ravitsemussuosituksista: "Vahingollista kuin tupakkateollisuus", Iltalehti 24.1.2014.
  7. 7,0 7,1 7,2 Enough Is Enough: Stop Wasting Money on Vitamin and Mineral Supplements, Eliseo Guallar, MD, DrPH; Saverio Stranges, MD, PhD; Cynthia Mulrow, MD, MSc, Senior Deputy Editor; Lawrence J. Appel, MD, MPH; and Edgar R. Miller III, MD, PhD. Annals of the Internal Medicine, editorial, 17.12.2013.
  8. Vitamin D and calcium supplementation to prevent fractures in adults: U.S. Preventive Services Task Force recommendation statement, Moyer VA; U.S. Preventive Services Task Force*. Ann Intern Med. 2013 May 7;158(9):691-6. doi: 10.7326/0003-4819-158-9-201305070-00603. Abstract.
  9. Tutkimus: D-vitamiinilisän hyöty yksilöllistä, Helsingin Sanomat, 13.8.2013.
  10. Primary Vitamin D Target Genes Allow a Categorization of Possible Benefits of Vitamin D3 Supplementation, Carsten Carlberg et al., Plos One July 29, 2013DOI: 10.1371/journal.pone.0071042.
  11. Monipuolisen ja kasvispainotteisen ruokavalion etuja ei voi korvata ravintolisillä, THL, 12.10.2011.
  12. Dietary supplements and mortality rate in older women: the Iowa Women's Health Study, Mursu J et al. Arch Intern Med. 2011 Oct 10;171(18):1625-33. doi: 10.1001/archinternmed.2011.445. Abstract.
  13. Tutkimus: Matala D-vitamiinitaso voi altistaa keuhkokuumeelle, Helsingin Sanomat 24.4.2013.
  14. Manson JE, Bassuk SS. Vitamin D Research and Clinical Practice: At a Crossroads. JAMA. Published online February 19, 2015. doi:10.1001/jama.2015.1353.
  15. Effects of vitamin D supplements on bone mineral density: a systematic review and meta-analysis, Reid, Ian R et al., The Lancet , Volume 383 , Issue 9912 , 146 - 155.

Katso myös