ETA

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

ETA on Espanjan Baskimaan nationalistis-sosialistinen, (marxilais-leniniläinen) terroristijärjestö. Sen toimintatapoja ovat mm. autopommit, ihmiskaappaukset lunnasvaatimuksineen ja salamurhat sekä vallankumousvero[1][2] joka vastaa mafian suojelurahaa (tai valtion veroja).

ETA tappoi yli 800 ihmistä 1968-2010, tuhansia haavoittui. Vuonna 2016 Espanjan ja Ranskan vankiloissa oli noin 360 ETAan liittyvistä rikoksista tuomittua. Baskimaan itsenäisyyttä kannatti 24 % ja vastusti 63 % vuonna 2016. Vuonna 2011 ETA ilmoitti lopettavansa aseellisen taistelun lopullisesti.[3]

ETA on marxilais-leniniläinen.[4]

Historia

ETA perustettiin vuonna 1959 sosialistisena (maltilliseen vasemmistoon kuuluneen Baskien kansallispuolueen (EAJ/PNV) jyrkästä siivestä), ja vuonna 1965 se ryhtyi marxilais-leniniläiseksi, todennäköisimmin joko Neuvostoliiton solutuksen vaikutuksesta tai saadakseen paremmin tukea Neuvostoliitolta.

Myös ensimmäisessä suurkokouksessaan (Ranskan Bayonne, 1962) ETA vaati sosialismia ja Baskimaan itsenäisyyttä.

Alkuvuosina ETA enemmänkin tuhosi infrastruktuuria. Espanjan parlamentti on syyttänyt ETAa vuoden 1960 junaiskusta, jossa kuoli yksivuotias lapsi, mutta ensimmäinen varma ETA:n salamurha tapahtui vuonna 1968.

Francon kukistumisen jälkeen ETA torjui sille tarjotut armahdukset ja sen sijaan tappoi 235 ihmistä 1978-80.

Nykytila

Mm. 23.9.2006 naamioituneet ETA-taistelijat ilmoittivat, että organisaatio jatkaisi aseellista toimintaansa kunnes saavutetaan "itsenäisyys ja sosialismi Baskimaassa"[5].

  • Vuosina 2008, 2009 ja 2010 ETA:n kymmenissä iskuissa kuoli ja haavoittui monia, myös naisia ja lapsia. Myös 2000-2007 oli yhteensä kymmeniä iskuja ja useita kuolleita.
  • Huhtikuussa 2011 kaksi ETA:n jäsentä pidätettiin heidän ammuttuaan poliiseja.
  • Lokakuussa 2011 ETA ilmoitti lopettavansa aseellisen toiminnan lopullisesti.

Baskiseparatismirikoksista, kuten kidnappauksesta, 15 vuotta vankilassa istunut johtava poliitikko Arnaldo Otegi sanoi, että väkivallasta on kai ollut itsenäisyysliikkeelle enemmän haittaa kuin hyötyä.[3]

Nykyään ETA:n entisiä jäseniä toimii vasemmistolaisessa baskinationalistisessa EH Bildu -puolueessa.[3]

Viitteet