Etiopia

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Etiopia on vuonna 2021 periaatteessa liberaalidemokraattinen, joskin Nobel-rauhanpalkittu pääministeri Abiy Ahmed Ali on sisällissodassa Dergin kukistanutta pohjoisen tigrekansan TPLF-järjestöä vastaan. Olisi ollut viisaampaa antaa tämän demokraattisen osavaltion itsenäistyä kansansa tahdon mukaisesti. Tällöin luultavasti useampikin osavaltio olisi eronnut.

Mengistu Haile Mariamin Derg-puolue teki vuonna 1974 vallankumouksen ja julisti 21.12.1974 Etiopian siirtyvän sosialismiin. Maa jäljitteli aluksi Neuvostoliiton silloisen liittolaisen Somalian sosialismia ja sai huomattavaa sotilasapua Kuubalta ja Neuvostoliitolta. Maanomistus kumottiin, pankit ja vakuutuslaitokset sekä useimmat tehtaat sosialisoitiin. Vuoden 1995 oikeudenkäynnissä poliittisten murhien määrä arvioitiin viisinumeroiseksi. [1]

Sosialistinen Derg oli epäsuosittu. Se pysyi vallassa yli 500 000 uhria vaatineen julman "punaisen terrorin" avulla.[2]

Mengistu sai Maailman ammattiyhdistysten liiton kultaisen ansiomerkin vuonna 1988. Keskisen Itä-Euroopan vapauduttua sosialismista ja kapinallisjoukkojen edettyä neuvostoliittolaiset lähtivät maasta ja Mengistun asema näytti heikolta. Hän ilmoitti pakkosiirtojen lopettamisesta ja talouden liberalisoinnista mutta joutui silti 21.5.1991 pakenemaan maasta. Zimbabwen Robert Mugabe tarjosi hänelle turvapaikan eikä suostunut luovuttamaan häntä oikeuteen. [1]

Etiopian nälänhätä

Talonpoikia verotettiin raskaasti ja hallinto osti heiltä siemenet itse määräämällään hinnalla. Kauppiaiden vaino ja turvattomuus halvaannuttivat kaupan. Vuosina 1982-1985 maassa oli "Etiopian nälänhätä", jonka verukkeella tehtiin massiiviset väestön pakkosiirrot viljavammille alueille. Maa sai monien YK:n asiantuntijoiden tuen ja ennennäkemättömän solidaarisuusaallon kuten We are the World -hyväntekeväisyyshymnin. Lääkärit ilman rajoja oli harvoja kansalaisjärjestöjä, jotka kieltäytyivät tukemasta pakkosiirtoja. [1]

Fasistien hyökkäys 1935

Suomen valtion ja Mannerheimin kannustuksesta suomalaisia lähti 1935 Abessiniaan (Etiopiaan) taistelemaan Mussolinin fasistisen Italian hyökkäystä vastaan. Myös suojeluskuntajärjestön Hakkapeliitta-lehti tuki vahvasti Abessinian puolustustaistelua. Mannerheimin mielestä heikompaa pitää auttaa suurvallan hyökkäystä vastaan. [3]

Liberaalisuvusta ollut Mannerheim myös vastusti fasismia ja muita antikapitalistisia aatteita.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 Kommunismin musta kirja, s. 763-772
  2. Hannu Pesonen: Pieleen meni (1/2021, sivu 18) Suomen Kuvalehti. 31.12.2020.
  3. Suomesta on aina lähdetty sotiin vapaehtoisina – toiset ovat lähteneet auttamaan, toiset seikkailemaan, Helsingin Sanomat 25.7.2015.

Katso myös