Glyfosaatti
Glyfosaatti on satoja kertoja vähemmän myrkyllinen kuin sen korvaama atrasiini.[1]
Syöpäturvallisuus
EU:n ruokaturvallisuusvirasto Efsa totesi vuonna 2015 glyfosaatin turvalliseksi kuluttajille: elintarvikkeiden glyfosaattijäämistä ei saa syöpää. Vuonna 2017 EU:n kemikaalivirasto Echa totesi, että glyfosaatti ei aiheuta syöpää edes sitä ammatikseen ruiskuttaville ihmisille, esimerkiksi maanviljelijöille. Vuonna 2015 IARC oli todennut, että tarpeeksi suuri määrä glyfosaattia todennäköisesti aiheuttaisi syövän. Tosin eläinkokeiden perusteella tämä vaatisi järjettömiä määriä: jäämien sijaan ihminen söisi 72-prosenttista glyfosaattivalmistetta vajaan kilon paketin viikossa. Toisissa eläinkokeissa mikään annos ei lisännyt syöpien määrää. Ruiskuttajillakaan syöpiä ei ole enempää kuin muilla. Lisäksi glyfosaattityöryhmän puheenjohtaja Aaron Blairin syytetään myös pimittäneen IARC:in selvityksestä keräämiään vielä julkaisemattomia tutkimuksia, joiden perusteella suuretkaan määrät eivät aiheuttaisi syöpää.[2]
Vaikutus eläimiin
Tuonna 2000 tehdyssä 58 tutkimuksen katsauksessa todettiin: "Roundupin käytöstä minimaalinen lyhyt- ja pitkäaikainen riski ei-kohde-eliöille.".[3]
Miksi glyfosaattia vastustetaan?
THL:n emeritusprofessori Jouko Tuomiston mukaan glyfosaattia ei vastustetakaan terveyssyistä van siksi, että se lisää glyfosaatinkestävien gm-kasvien houkuttelevuutta. Monsantolla oli 1900-luvulla glyfosaatin patentti. Miljoona EU-kansalaista on vaatinut glyfosaatin kieltämistä kesäkuuhun 2017 mennessä.[2]
Glyfosaatin "haitoista"
Australian ja Uuden-Seelannin ruokaviraston raportti totesi, että Seralinin kyseenalaisessa tutkimuksessa koe-eläimiä oli ryhmissä kovin vähän, dataa raportoitiin vain valikoivasti eikä naarasrottien spontaanin rintasyövän tunnettua yleisyyttä mainittu.[4] Raportin mukaan glyfosaattia on tutkittu laajalti monissa lajeissa, myös rotissa, suuremmillakin annoksilla ilman mitään haittoja (2012).[4]
"Glyfosaatin haitoista" (vähäisempiä kuin useimpien kilpailijoiden) [1]
Roundupin juominen pidentää elinikää?
Biokemisti-geenitutkija Myles Power blogaa, että tässä Séralinin ym. tutkimuksessa (2012) Roundup-torjunta-ainetta juovien rottien kuolleisuus oli kolmanneksen pienempi kuin vettä juovien ja GM-maissia tupla- tai triplamäärän syövien rottien kuolleisuus oli pienempi kuin perusmäärää syövien. Powerin mukaan kuolleisuusluvut oli häivytetty artikkelissa vaikeasti löydettäviksi. Power ei silti väitä, että Séralinin kokeen pienet rottamäärät tuottaisivat riittävän varman todisteen glyfosaatin ja GM-maissin elintärkeydestä rotille tai ihmisille - ei ole syytä uskoa, että se vaikuttaa mitenkään, vaan kyse lienee sattumista.
Roundup eli glyfosaatti on paljon laajemmissa ja luotettavammissakin tutkimuksissa todettu kiistatta poikkeuksellisen vähähaitalliseksi rikkakasvien torjunta-aineeksi. GM-lajike mahdollistaa glyfosaatin käyttämisen, kun muuten tarvittaisiin useita, haitallisempia tehoaineita.
Viitteet
- ↑ “OMG GMO” SMDH, The New Yorker, SEPTEMBER 24, 2013.
- ↑ 2,0 2,1 Suomen suosituin rikkamyrkky glyfosaatti yritetään kieltää – tutkimukset eivät anna aihetta syöpähuoleen Helsingin Sanomat. 4.7.2017.
- ↑ "Ecotoxicological risk assessment for Roundup® herbicide" (2000). Reviews of Environmental Contamination and Toxicology 167: 35–120. doi:.
- ↑ 4,0 4,1 Response to Séralini paper, Food Standards Australia New Zealand, December 2012.
