Guggenheim
Guggenheim-museota kaavaillaan Helsinkiin.
Menot
"Pelkästään vuosittaiset käyttökustannukset nousisivat 14,5 miljoonaan euroon tulojen jäädessä 7,7 miljoonaan. Laskelman perusteella museo tarvitsisi vuosittain kaupungilta toiminta-avustusta 6,8 miljoonaa euroa."[1]
"Nykyisin kaupungin taidemuseon nettomenot ovat 4,3 miljoonaa euroa."[1]
Lisenssimaksu Guggenheim-säätiölle olisi noin 23,4 miljoonaa euroa 20 ensimmäiseltä vuodelta. [1]
Suomen New Yorkin kulttuuri-instituutin johtaja Leena-Maija Rossi, kriitikko Marja-Terttu Kivirinta ja tutkija Hanna Johansson kirjoittivat, että Guggenheim on omaa etuaan ajava liikelaitos, jolla ei olisi minkäänlaista taloudellista riskiä tai toiminnallista vastuuta Helsingin museohankkeessa.[2]
Tulot
Guggenheim-museoon esitetään tulevan 550 000 vierasta vuodessa, vaikka Ateneumissa ja Kiasmassa vieraili yhteensä 361 000 kävijää vuonna 2011.[3] Samalla on tarkoitus lakkauttaa Helsingin kaupungin taidemuseo ja hajauttaa sen toiminnot, mistä kulttuurineuvos Tuula Arkio on huolissaan: "miten käy suomalaiselle kuvataiteella ja kuvataiteilijoille? Kaupungin taidemuseon hajotessa moni näyttely jää pitämättä."[4]
Berliinin Guggenheim-museossa kävijöitä oli keskimäärin 120 000 vuodessa (1997 - 2012) ja se suljettiin vuonna 2012.[5]
Korruptioepäily
Päätoimittaja Antti-Pekka Pietilän mukaan Helsingin kaupungin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Siren (GKS) neuvottelee hankkeesta Guggenheimia edustavan Carl Gustaf Ehrnroothin kanssa. GKS sai Ehrnroothilta tämän Ekoport Turku Oy-nimisen osakkuusyhtiönsä hallituksen jäsenyyden, vaikka GKS:llä ei Pietilän mukaan ole minkäänlaista osaamista alalta, ja GKS:n vaimo pääsi yhtiön pääkonttorin tiedottajaksi. Pietilä ihmettelee, että asiasta ole jätetty tutkintapyyntöä, vaikka Espoossa virkamies tuomittiin sakkoihin vähäisemmästä. [6]
Keskustelua
Leena-Maija Rossin ja monien muiden kulttuurivaikuttajien mukaan lisäpanostus Helsingin taide-elämään onnistuisi paremmin ilman Guggenheim-hanketta ja sen vaatimia lisenssimaksuja säätiölle.[7]
Keskustelussa on viitattu Bilbaon Guggenheim-museon menestykseen, mutta sitä ei ole onnistuttu toistamaan muualla.
Jos kuitenkin hanke olisi oikeasti kannattava, se voitaisiin rahoittaa ilman kaupungin rahoja. Jos se hyödyttää hotelli- ja ravintola-alaa, alan etujärjestö voi organisoida rahoituksen - ellei se riitä, resurssit kannattaa kohdentaa asioihin, joita ihmiset oikeasti pitävät hintansa arvoisina.
Ei ole esitetty uskottavia perusteita sille, että lisenssimaksu maksaisi itsensä takaisin, eikä sille, että juuri Guggenheim-tyyppinen museo olisi Helsinkiin sopivin museo.
Liberaalien mielipide
Ei ole mitään yksiselitteistä liberaalien mielipidettä asiaan. Osa liberaaleista vastustaa kaikenlaisia valtiontukia mukaanlukien kulttuurin tukeminen valtion rahoin. Ks. kulttuurituet
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Guggenheim-museolle vihreää valoa - Helsingille jättikustannukset, Iltalehti.fi 10.1.2012
- ↑ Guggenheim-ällistys heräsi Hesarissa: "Näiden rivien pitäisi havahduttaa", IltaSanomat.fi 19.01.2012
- ↑ "Viikko Lukuina", Suomen Kuvalehti 2/2012, sivu 9, "*) Keskitason arvio".
- ↑ "Miksi kiire, Guggenheim", Suomen Kuvalehti 2/2012, sivu 10
- ↑ Bild: Berliinin Guggenheim suljetaan – Kävijöitä vähemmän kuin Suomeen odotetaan, Aamulehti.fi 6.2.2012
- ↑ Guggenheimista on aloitettava rikostutkinta, Uusimaa.fi 19.1.2012
- ↑ KIRJE GUGGENHEIMISTA HELSINGIN KAUPUNGINVALTUUTETUILLE, Leena-Maija Rossi, Facebook, January 20, 2012
