Jussi Saramo

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Jussi Saramo (9.7.1979-) on Vasemmistoliiton poliitikko, Attacin puheenjohtaja (2009) ja Vantaan kaupunginvaltuutettu, koulutukseltaan tietotekniikka-asentaja. Saramo oli Vasemmistonuorten puheenjohtaja 2005-2009.

Epäily avustusten väärinkäytöstä 2009

Jussi Saramo on "neljän suuren puolueen" hallitseman[1] Nuorisoasuntoliiton hallituksessa[2]. Liiton omistama Alkuasunnot Oy tuki eurovaaleissa 2009 Saramoa sekä kolmea liiton ulkopuolista ehdokasta[3]. Tästä syystä Raha-automaattiyhdistys (RAY) aloitti Nuorisoasuntoliiton tarkastuksen[4]. Liitto saa rahaa RAY:ltä, ja raha on tarkoitettu yleishyödyllisiin tarkoituksiin[5].

Nepotismi

Paavo Arhinmäki ensin moitti hyvä veli -järjestelmiä ja nimitti sitten oman ystävänsä ja erityisavustajansa Jussi Saramon Veikkauksen hallitukseen. Arhinmäki perustelee tätä "poliittisella ohjauksella".[6] Tehtävästä saa 30 000 euroa vuodessa.[7]

"Nuorisoasuntoliiton hallituksen jäsen 2005–2010, Veikkauksen hallituksen jäsen 2012–2015" https://fi.wikipedia.org/wiki/Jussi_Saramo

Opetusministerinä Saramo valitsi oman valtiosihteerinsä Minna Kelhän opetushallituksen pääjohtajaksi mutta moitti seuraavan hallituksen työministerin valtiosihteerin nimittämistä kansliapäälliköksi.[8]

Kantoja

Saramo kannattaa mm. palkkasääntelyä, rahoitusmarkkinaveroa ja ilmeisesti myös asuntojen hintasääntelyä. [9]

Presidentti Mauno Koivisto kirjoitti Suomen sosiaalidemokraatissa odottavansa riemunpurkauksia, kun talouden heikentyessä yritysten voitot alkavat laskea. Enbusken mukaan Arhinmäen erityisavustaja Jussi Saramo jo päästi niitä iloitsemalla tuloerojen laskua, joka johtui lähinnä Suomen talouden romahtamisesta. [10]

Saramo, Ano Turtiainen ja 9 muuta kansanedustajaa vastustivat Natoa 1.4.2022, 87 kannatti, 83 kantaa ei tiedossa.[11] Toukokuussa kuitenkin vain 6 muuta vasemmistoliiton edustajaa, Turtiainen (vkk) ja Mika Niikko (ps) äänestivät Natoa vastaan.[12]

"Velka on korotonta jatkossakin"

Vasemmisto väitti hallituskauden alkupuolella, että velka ei ole ongelma. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän pj. Jussi Saramo sanoi vuonna 2021: "Tämän hallituksen aikana otettu velka on jatkossakin nolla- tai jopa miinuskorkoista" ja "velkaan keskittymällä Suomessa on tehty pahaa jälkeä". Vuonna 2023 Suomen velka-aste muka laskisi. Helsingin Sanomat totesi kaiken olevan päinvastoin. Vuonna 2023 velka-aste nousee. Hallituksen ottama velka ei ole nollakorkoista: vuodelle 2022 budjetoitiin korkoihin 507 miljoonaa, mutta korot ovat nousseet nopeasti ja sitä kulunee 800 miljoonaa euroa, jolla kustantaisi vanhustenhoidon hoitajamitoituksen. Vuodelle 2023 on budjetoitu 1,5 miljardia korkoihin, mutta korot ovat jo nousseet, joten sekään tuskin riittää. Hallitus on lisännyt miljardeilla myös menoja, jotka eivät liity koronaan eivätkä (Ukrainan) sotaan. "Kyvyttömyys keskittyä velkaan tekee nyt pahaa jälkeä."[13]

"Masentavaa, vastuutonta: Taloustieteilijät moittivat hallituksen budjettiratkaisuja"[14]

Ks. https://liberalismi.net/wiki/Marinin_hallitus#Velka

Aiheesta muualla

Viitteet

  1. Helsingin Sanomat 24.9.2009
  2. Nuorisoasuntoliitto ry:n liittohallitus 2009-2010, luettu 24.9.2009
  3. Toinenkin yleishyödyllinen vuokrataloyhtiö rahoitti poliitikkoja, Yle 24.9.2009
  4. RAY tarkastaa Nuorisoasuntoliiton avustusten käytön, Kauppalehti.fi 24.9.2009
  5. Helsingin Sanomat 24.9.2009
  6. Teemu Luukka: Ministeri Arhinmäen poliittinen oppivuosi (sivu C2) Helsingin Sanomat. 22.6.2012.
  7. {{verkkoviite|osoite=https://suomenkuvalehti.fi/kotimaa/veikkaus-maksaa-hjallis-harkimolle-muille-poliitikoille-30-000-euroa-vuodessa-hallitustehtavasta/%7Cnimeke=Veikkaus maksaa Hjallis Harkimolle ja muille poliitikoille 30 000 euroa vuodessa hallitustehtävästä|ajankohta=7.3.2017|julkaisu=Suomen Kuvalehti}<}
  8. Robert Sundman: Oppositiosta ilkuttiin poliittiselle virka­nimitykselle, vaikka saman tempun tekevät kaikki vuorollaan Helsingin Sanomat. 27.10.2023.
  9. Jussi Saramo, virallinen Facebook-sivu, (luettu 2.10.2010): " Palkkaa vähintään 10 € tunnissa", "tuulivoimaa", "Sotilaallisesti liittoutumaton Suomi", "Asumisen hinta alas" "Rahoitusmarkkinat ja pääomat verolle"
  10. Enbuske: Lottovoitto on työntyä yrittäjän suoleen, Tuomas Enbuske, Helsingin Sanomat Nyt, 24.5.2013.
  11. Tässä ovat kaikkien kansan­edustajien Nato-kannat tällä hetkellä: 87 kannattaa Nato-jäsenyyttä, 11 vastustaa Helsingin Sanomat. 1.4.2022.
  12. Eduskunta äänesti Suomen Natoon hakemisen puolesta selvin luvuin 188–8 – Haavisto: "Pulinat pois, tänä iltana allekirjoitetaan hakemuskirje Natoon" Yle Uutiset. 17.5.2022.
  13. Velkaantunut hallitus jättää seuraajalleen ison laskun (pääkirjoitus) Helsingin Sanomat. 3.10.2022.
  14. Masentavaa, vastuutonta: Taloustieteilijät moittivat hallituksen budjettiratkaisuja Helsingin Sanomat. 1.9.2022.