Kreikan lainatakuiden vakuudet
Kreikan lainatakuiden vakuudet
Reaalivakuudet olisivat auttaneet
Vaatimuksista huolimatta euromaat eivät vaatineet vakuuksia apupaketilleen. Kuntien takauskeskuksen toimitusjohtaja Heikki Niemeläisen mielestä olisi pitänyt: "vakuuksiksi olisi tarjolla Kreikan valtion mittavaa omaisuutta: hotelleja, hiihtokeskuksia, kasinoja – kaikkea sitä liiketoimintaa, joka ei kuulu hyvinvointivaltion ydintoimintoihin vaan perustuu Kreikan poliitikkojen ja liikemiesten sumeisiin kytkentöihin. Jos tämä omaisuus otettaisiin vakuudeksi, Kreikalle muodostuisi vahva kannustin rajata toimintansa hyvinvointivaltion ydintehtäviin ja selvittää ongelmia aiheuttava sidonnaisuuksien vyyhti." [1]
"Uskottavin EU-piirien esittämä perustelu koskee markkinoiden kielteistä reaktiota. On ajateltu, että jos Kreikan uusista luotoista vaadittaisiin vakuudet, uudet lainat aiheuttaisivat vanhojen ja vakuudettomien lainojen arvon alenemisen, mikä olisi tukipaketin tavoitteen vastaista. Näitä lainoja ovat myöntäneet myös suomalaiset eläkevakuutusyhtiöt." [1]
"Tämän uhkan realistisuus riippuu siitä, mitä Kreikka tekisi uusilla lainoilla hankituilla varoilla. Mikäli uudet varat käytettäisiin menotalouden pyörittämiseen, uhka olisi todellinen. Jos varat sidottaisiin ensisijaisesti vanhojen lainojen takaisinmaksuun, markkinat suhtautuisivat menettelyyn myönteisesti." [1]
Sdp otti hämäysvakuudet
Koska Sdp ei onnistunut neuvottelemaan vakuuksia muttei voinut kasvojensa säilyttämiseksi olla ilmankaan, ja Vasemmistoliitto ja Kristilliset menivät nekin oikeuttamaan takinkääntönsä vakuuksilla, euromaat loivat näennäisvakuudet, jotka oikeasti heikentävät eivätkä vahvista niiden ottajan asemaa. Tämän vuoksi euromaiden ministerit nauroivat "vakuuksille" eivätkä suostuneet ottamaan niitä - paitsi Suomi. Tämä oli hyvin kallis tulonsiirto veronmaksajilta vasemmistopuolueiden maineelle.
Suomi saa kreikkalaisilta liikepankeilta joukkolainoja 880 miljoonan euron edestä vakuudeksi takuulainojen ajaksi, mistä hyvästä Suomen 4400 miljoonan euron ERVV-osuuden tuotosta 40 % maksetaan näille liikepankeille. Lisäksi Suomi joutuu maksamaan EVM-osuutensa etuajassa. Muut euromaat ja suomalaiset asiantuntijat katsoivat, että tällaisia vakuuksia ei kannata lainkaan ottaa vastaan. Professori Timo Korkeamäen mukaan Suomikaan ei olisi taloudellisista syistä ottanut niitä vastaan. Taloustoimittaja Juhana Rossin mukaan vakuudet olivat ilveilyä, jonka tarkoitus oli, että Sdp voisi väittää pitäneensä vaalilupauksensa. [2]
Asiasta tarkemmin: Kreikka-vakuudet ovat tahallista kansan sumutusta.
Jo 30 miljardia Suomen piikissä
Suomelle on kertynyt euromaiden valtionvelkojen aiheuttamasta kriisistä jo 30 miljardin euron sitovat vastuut (TaSa 5.10.2011).[3]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Velkamaiden tukilainoista vaadittava vakuudet, HS 24.5.2010, s. A2
- ↑ Helsingin Sanomat 5.10.2011, sivut A2-3 ja B1-2
- ↑ Yllätys: Suomen piikissä jo 30 miljardin kriisivastuut, Jan Hurri, Taloussanomat 5.10.2011
