Kriittinen rotuteoria
Kriittinen rotuteoria (Critical Race Theory, CRT) on marxismin läpitunkema epätieteellinen kaunatiede.
LSE:n Emma Spruce ym. kirjoittivat Helen Pluckrosen ym. valittavan heidän alojensa ("erityisesti sukupuolentutkimuksen, seksuaalisuuden tutkimuksen ja kriittisen rotututkimuksen") hylänneen objektiivisuuden ja totuuden ja korvanneen ne ideologialla ja politiikalla. Vaikka näin onkin, se ei heistä ole ongelma, vaan esimerkiksi subjektiivisuus on eksaktimpaa kuin objektiivisuus.[1]
Julian Adorneyn mukaan kriittinen rotuteoria on täynnä argumentteja, joita ei voi yrittää falsifioida. Karl Popperin mukaan sellaiset argumentit eivät ole tieteellisiä. "Valkoinen hauraus" -teoriassa on esitetty: “The question is not Did racism take place? but rather How did racism manifest in that situation?” Adorneyn mukaan tämä tarkoittaa, että rasismin osuus eri tilanteissa pitää olettaa aksioomana, jota ei saa kyseenalaistaa. Sellainen on epätieteellistä. CRT:n epäileminen olisi muka seurausta rasismista ja siten lisätodiste rasismille, mikä on Adorneyn mukaan kehäpäätelmä.[2]
"Väärä tietoisuus" -käsite tarkoittaa marxilaisuudessa, että työläiset eivät näe itseään sorrettuna luokkana vaan sisäistävät sortonsa. Kirjassa Critical Race Theory: An Introduction, "väärä tietoisuus" tarkoittaa, että "sorretut ihmiset sisäistävät ja identifioituvat hallitsevan luokan asenteisiin ja ideologiaan".[2]
On ihmisiä, joilla on rasistisia motiiveja, joten CRT-tutkijat voivat aina viitata sellaisiin ja kutsua niitä todisteiksi, vaikka muilla olisi muita motiiveja, ja jälkimmäiset olisivat ratkaisevia, Adorney kuvaa.[2]
Postmodernismi
Adorneyn mukaan läpitunkeva postmodernismi on saanut CRT:n käyttämään ei-falsifioitavia argumentteja. Education Week -lehden toimittaja kuvasi CRT:tä ylistävässä artikkelissa: "Kriittinen rotuteoria syntyi postmodernista ajattelusta."[2]
"Postmodernism: A Very Short Introduction" -teoksen mukaan postmodernismi hylkää ajatuksen universaalista todellisuudesta. "Universaali totuus on mahdoton" on "tyypillinen postmodernistinen johtopäätös."[2]
Postmodernisteille totuutta ei voi tietää ja tieteellinen ajattelu on vain eräs "diskurssi" (tapa puhua), jopa luonnontieteelliset argumentit ovat vain eräs fiktion muoto. Luultavasti tämän vuoksi monet CRT-tutkijat julkisesti hylkäävät tieteellisen metodin, Adorney kuvaa. Is Everyone Really Equal? toteaa "Kriittisen teorian kehittyneen osin vastareaktiona tieteellisen metodin oletettuun pitävyyteen."[2]
Adorneyn mukaan rasismia ja sen takana olevaa tribalismia vastaan tarvitaan tehokkaampia keinoja kuin CRT. Hän rinnastaa rasismin hindujen kastijärjestelmään, Euroopan antisemitismiin (Anti-Defamation Leaguen mukaan 24 % väestöstä) ja Kenian heimokantaisuuteen.[2]
Viitteet
- ↑ Emma Spruce, Jacob Breslow & Tomás Ojeda: Study Your Grievances Engenderings. 29.10.2018. London School of Economics and Political Science.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 2,3 2,4 2,5 2,6 The Pseudoscience of Critical Race Theory Quillette. 9.7.2023.
