Lapsityö
Lapsityö tarkoittaa yleensä lasten palkkatyötä, mikä on vaihtoehtoisia töitä (prostituutio, varastelu, vielä raskaammat maataloustyöt, nälkiintyminen ym.) parempi lapselle. Elintason noustessa vanhemmat panevat lapsensa yleensä mieluummin kouluihin - he yleensä haluavat lapsilleen paremman elämän kuin itse saivat. Näin kävi niin 1800-luvun Britanniassa kuin 1900- ja 2000-lukujen kehitysmaissakin.
Nälkiintyminen ja katuammatit
Hikipajojen työllistämismahdollisuuksien rajoittaminen voi johtaa lasten nälkiintymiseen. Kun Yhdysvalloissa esiteltiin Child Labour Deterrence Act, arviolta 50 000 lasta erotettiin töistään vaatetusteollisuudesta, ja moni heistä joutui turvautumaan töihin kuten "kivenmurskaus, katuammatit ja prostituutio". UNICEFin tutkimus Maailman lasten tila vuonna 1997 totesi nämä vaihtoehtoiset työt "vaarallisemmiksi ja riistävämmiksi kuin vaatetusteollisuuden."[1]
Aktivismi ajaa prostituutioon
Seuraavissa 1990-luvun esimerkeissä hikipajoja vastustavat aktivistit ovat tahattomasti lisänneet lapsiprostituutiota köyhissä maissa:[2]
- Bangladeshissa suljettiin monia saksalaisyrityksen hikipajoja, minkä seurauksena tuhannet bangladeshilaiset lapset menettivät työnsä ja ajautuivat prostituoiduiksi, rikollisuuteen tai nälkäkuolemiin.
- Pakistanissa Niken, Reebokin ja muiden yritysten hikipajoja suljettiin, ja nämä pakistanilaislapset ajautuivat prostituutioon.
- Nepalissa mattotehdas sulki monia hikipajoja, jolloin tuhannet nepalilaistytöt ajautuivat prostituutioon.
ILOn apulaisasiantuntija Tuomo Poutiainen kertoo Maailman Kuvalehdessä, että boikotointi ei tietenkään parantaisi kehitysmaiden ihmisten asemaa, mutta kehitysapuun voi sisällyttää kyläkohtaisia ehtoja lapsille turvallisemmista töistä, lopulta koulustakin. Kun yhdysvaltalaisuhkauksen vuoksi Bangladeshissa otettiin lapsia pois vaateteollisuudesta, heillä ei ollut paikkaa, vaan moni päätyi prostituutioon tai muihin vaarallisempiin töihin.[3]
Estettäessä lapsityövoimaakin käyttävien käsityökaivosten toimintaa Kongossa paikalliset ihmiset köyhtyvät ja koboltti siirtyy suuryhtiöiden huomaan.[4]
Teollinen vallankumous ja lapsityö
Kapitalismi poisti lapsityön
Ennen teollista vallankumousta lähes kaikki lapset työskentelivät maataloudessa. Sitten moni siirtyi näistä töistä tehdastöihin. Tästä vähitellen seuranneen palkkatason nousun ansiosta vanhemmilla oli myöhemmin varaa lähettää lapsensa kouluun töiden sijaan. Tämä vähensi lapsityötä sekä ennen että jälkeen lapsityön vastaisten lakien säätämisen. Seurauksena oli myös laaja elintason nousu ja hintatason lasku. [5][6]
Kansainvaellus Manner-Euroopasta kapitalistiseen Britanniaan
Journalisti-tietokirjailija Lawrence Reedin mukaan 1800-luvun alkupuolen valtava muuttoliike Manner-Euroopasta yhä kapitalistisemmaksi muuttuvaan Britanniaan todisti, että ihmiset pitivät kapitalistisia oloja parempina. [6]
Tehdastyö paransi lasten oloja
Taloustieteilijä Murray Rothbardin mukaan sekä ennen että jälkeen teollisen vallankumouksen Britannian ja USA:n ne lapset, joille ei ollut tarjolla tehdastyöpaikkoja, olivat paljon huonommissa oloissa kuin ne, joille oli.[7]
Teollisen vallankumouksen mahdollistama, usein kurjakin tehdastyö pelasti lapsia ja perheitä nälänhädältä. Tehtailijoilla ei ollut valtaa pakottaa heitä tehtaisiinsa. [6]
Kauhukertomukset koskevat kuntien sijoittamia "lapsiorjia"
Sen sijaan orvot ja muut lapset, joista heidän vanhempansa eivät pystyneet lainkaan huolehtimaan, jotka eivät asuneet kotonaan vaan olivat kunnan viranomaisten vallan alla tai viranomaisten sijoittamia, olivat Reedin mukaan kurjemmissa oloissa, ja näitä synkät tarinat 1800-luvun lapsista kuvaavat muka "kapitalismin uhreina". Reed korostaa osana kapitalismin voittoa feodalismista sitä, että vapaa sopiminen työpaikoista korvasi 1800-luvulla vähitellen viranomaisten ylläpitämän orjuuden. [6]
Myös historioitsija Robert Hessen korostaa kuntien köyhäintalojen tai viranomaisten myyneen lapsia pitkiksi ajoiksi "kunnallisiksi oppipojiksi" ("parish apprenticeship") kuin orjiksi. Hänen mukaansa ensimmäinen lasten tehdastyösuojelulakikin (Apprentice Bill, 1802) säädettiin suojelemaan nimenomaan näitä hallinnon "virtuaalisiksi orjiksi" myymiä lapsia, ei vapaiden markkinoiden tehdastyöläisiä. [6]
Nämä kunnanoppipojat olivat siksi suosittua työvoimaa, että vapaat lapset vaihtoivat usein tehtaasta toiseen paremman palkan ja työolojen perässä ja heidän vanhempansa valvoivat heidän olojaan. [8]
Myös Charles Dickensin kuuluisa romaanihahmo Oliver Twist oli "kunnanoppipoika".[9] Muutkin kauhutarinat aiheesta koskevat Reedin mukaan lähinnä juuri kunnanoppipoikia.[6]
Kommunisti Friedrich Engels: olot olivat väitettyä parempia
Vaikka tuolloin palkkatyössäkin olevien lasten asema oli kaukana ihanteellisesta, pahimpien olojen kuvaukset kuten vaikutusvaltainen "Sadlerin raportti", ovat hyvin vääristeltyjä poliittisin tarkoitusperin, minkä jopa sosialisti Friedrich Engels myönsi raportista kirjassaan: "mitä harhaanjohtavimpia ja virheellisimpiä väitteitä". [6][10]
Lastensuojelulait haittasivat lapsia?
Philip Gaskellin mukaan vapaisiin lapsiin kohdistuneet myöhemmät työsuojelulait aiheuttivat todennäköisesti enemmän haittaa kuin hyötyä. Lakien vuoksi joukoittain lapsia menetti työnsä. [11]
Vuoden 1833 tehdaskomission raportin mukaan työolot olivat parhaat uusimmissa ja suurimmissa tehtaissa.[6] Näihin kuitenkin tehtiin eniten tarkastuksia, joten niiden omistajat katsoivat helpoimmaksi erottaa lapset, jotka näin joutuivat syrjäisempiin pikkupajoihin huonompiin oloihin,[6] osa kerjäläisiksi, kiertolaisiksi, rosvoiksi tai prostituoiduiksi.[12]
Saksassa lasten teollisuustyö kiellettiin 1800-luvun lopulla. Tällöin lapset palasivat maaseudulle ja joutuivat raskaampiin töihin ja huonompiin hygieenisiin olosuhteisiin. Sairaudet ja kuolleisuus lisääntyivät. [13]
Lapsityön vähenemisen syyt
Encyclopedia of Economic and Business History -tietosanakirjan mukaan taloushistorioitsijat selittävät lapsityön vähenemisen johtuneen elintason noususta, joka salli vanhempien pitää lapsensa kotona. Kouluvelvollisuus tuli niin myöhään, ettei se voi selittää tapahtunutta. Sosiaalihistorioitsijat korostavat ylemmiltä luokittua opittua perhemallia, jossa isä on yksin perheen elättäjä. Uusimpien koneiden operoinnin sanotaan myös sopineen parhaiten aikuisille miehille. [14]
Protektionismi
Köyhissä maissa halvalla tai lapsityövoimalla tuotettujen tavaroiden ostosta kieltäytyminen on professori Haaparannan mukaan mielivaltaista protektionismia. "mihin ne lapset päätyvät, jotka meidän vaatimuksestamme erotetaan työstä?" professori kysyy[15].
Viitteet
- ↑ An Agreement in Bangladesh, Carol Bellamy, "The State of the World's Children 1997", p. 66, UNICEF 1997, ISBN 0-19-262871-2
- ↑ Third World Workers Need Western Jobs, Fox News, by Radley Balko, May 06, 2004
- ↑ Boikotointi ei yleensä paranna lapsityöläisten asemaa Maailman Kuvalehti. 31.5.2002.
- ↑ Löytöretki hälyttävästi kiehuvalla maapallolla (46/2021, sivu 80) Talouselämä. 23.12.2021.
- ↑ Hugh Cunningham, "The Employment and Unemployment of Children in England c.1680-1851." Past and Present. Feb., 1990
- ↑ 6,0 6,1 6,2 6,3 6,4 6,5 6,6 6,7 6,8 Reed, Lawrence, "Child Labor and the British Industrial Revolution" The Freeman, August 1991, Volume: 41, Issue: 8
- ↑ Murray Rothbard, Down With Primitivism: A Thorough Critique of Polanyi Ludwig Von Mises Institute, reprint of June 1961 article.
- ↑ Katrina Honeyman, Child workers in England, 1780-1820: parish apprentices and the making of the Early Industrial Labor Force, Studies in Labour History, Ashgate Publishing Limited, 2007, page 7.
- ↑ Children and Industrialization, Victor Stater (Louisiana State University), H-Albion (January, 2009), Humanities and Social Sciences Online
- ↑ Friedrich Engels, The Condition of the Working Classes in England (New York: Macmillan; 1958), p. 192.
- ↑ Philip Gaskell, Artisans and Machinery (New York: Augustus M. Kelley, 1968), p. 141.
- ↑ Ludwig von Mises, Human Action (New Haven, Connecticut: Yale University Press, 1949). p. 615.
- ↑ "Asia käännetään päälaelleen", Matti Norri, Kanava 4/2014, sivu 52.
- ↑ Child Labor during the British Industrial Revolution, Tuttle, Carolyn, Encyclopedia of Economic and Business History, 2010-02-01
- ↑ Venäjän kauppapolitiikka on samanlaista kuin muissakin maissa, valitettavasti, professori Pertti Haaparanta, Akateeminen talousblogi 27.7.2010
