Marxismi-leninismi
Marxismi-leninismi eli leninismi eli marxilaisuus-leniniläisyys on Leninin marxismista kehittämä aate, olennaisesti sama asia kuin kommunismi (vaihtoehtoisesti kommunismi tarkoittaa leninismin lopullista päämäärää).
Karl Marxin mukaan liberaalit vallankumoukset ja kapitalismi olivat välttämätöntä edistystä, jossa porvarit kukistivat feodalismin ja ylemmät säädyt, mutta lopulta kapitalismi sortuisi omaan mahdottomuuteensa, kysynnän loppumiseen (mitä johtavat vasemmistotaloustieteilijätkin pitävät huuhaana, vaikka keynesiläiset uskovat kysynnän tilapäiseen hiipumiseen, hekään eivät usko sen pysyvään hiipumiseen).
Tästä syntyvä tyytymättömyys johtaisi kaikkein edistyksellisimmissä valtioissa ensin proletariaatin vallankumoukseen, myöhemmin kehittyisi kommunismi, jossa valtiokin olisi hävinnyt.
Venäjä oli takapajuinen paikka, joten siellä oli pitkä matka vallankumoukseen. Lenin keksi, että voisi oikaista, kun kansanjoukot korvataan tehokkaasti käskytetyllä ammattivallankumouksellisten "etujoukolla". Tämä muunnos marxismista on marxismi-leninismi.
Kerenskin väliaikaisen hallituksen menetettyä suosionsa epäsuositun toisen maailmansodan jatkamiseen Saksaa vastaan Lenin saattoikin ottaa vallan pikkuruisella joukolla käytännössä ilman vastarintaa.
Leninin pieni bolshevikkipuolue nimesi itsensä kommunisteiksi, kun valloitetut alueet yhdistettiin sisällissodan voiton jälkeen vuonna 1922 Neuvostoliitoksi. Hänen sairastellessaan ja kuollessaan vuonna 1924 kilpailevat perintöprinssit alkoivat riidellä siitä, mitä leninismi olisi, ja näin sana "leninismi" syntyi viimeistään vuonna 1924.
