Karl Marx
Karl Marx (5.5.1818 - 14.3.1883) preussilainen yhteiskuntafilosofi, joka loi marxilaisen sosialismin ja sen merkittävimmän muodon, kommunismin.
Marxin juutalaisista luterilaisiksi kääntynyt lapsuudenperhe liikkui liberaaleissa seurapiireissä. Nuorena Marx innostui liberaaleista vallankumouksista ja kapitalismin voittokulusta mutta sittemmin filosofi Hegelin (myös konservatiivi J. V. Snellmanin opettaja) myyttis-teleologisen historiankäsityksen lumoissa alkoi ajatella liberalismin olevan vain aiempia yhteiskuntia (mm. feodalismia) parempi, "porvarillinen" välivaihe. Hän kuvitteli, että aikanaan pääoma keskittyisi (empiirisesti epätosi luulo) ja että se johtaisi kysynnän vähenemiseen (virhe teoriassakin), niin että kapitalismi sortuisi omaan mahdottomuuteensa ja työväestö tekisi sosialistisen vallankumouksen, jota hän ei kuitenkaan kuvannut tarkasti, vieläkin vähemmän sitä, millainen sitä seuraava "kommunistinen yhteiskunta" tulisi olemaan.
Kommunistisessa manifestissa 1848 Marx ja Friedrich Engels ylistivät kapitalistien "ihmetöitä" ja kirjoittivat: "Porvaristo vetää kaikkien tuotantovälineiden nopean parantamisen ja kulkuyhteyksien tavattoman helpottumisen ansiosta kaikki – – kansakunnat sivistyksen piiriin – – tavarain halvat hinnat ovat se raskas tykistö, jolla se ampuu maan tasalle kaikki kiinanmuurit." Sen jälkeenkin kasvu on jatkunut, ja vuonna 2019 tuotanto ja kulutus henkeä kohden ovat kymmenkertaisia vuoteen 1820 nähden, Suomessa 30-kertaisia, köyhimmässäkin maassa, Keski-Afrikan tasavallassa, 2,5-kertaistuneet vuodesta 1800. Rikkaus myös yksiselitteisesti lisää onnellisuutta.[1]
Marx ja Engels ajattelivat, että vaikka kapitalismi onkin ennennäkemätön edistysaskel, sitä proletariaatin vallankumouksen myötä seuraava kommunismi olisi vieläkin parempi. Tässä he olivat täysin väärässä, samoin teorioissa työn arvosta ym., koska eivät tunteneet rajahyöty-teoriaa.
Maailma paranee
Vuonna 1800 ihmisistä 85-95 % eli 2 dollarilla päivässä, nyt alle viidennes. Elinikä on pidentynyt ja ravitsemus parantunut. Vuonna 1900 afroamerikkalainen eli Yhdysvalloissa 18 vuotta vähemmän kuin valkoinen, nyt ero on alle 3 vuotta ja kaikki osaavat lukea, silloin 45 % heistä. Rasistista, seksististä ja homofobista aineistoa haettiin Yhdysvalloissa netistä vuonna 2004 ainakin viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2017. Myös demokratia on laajentunut huomattavasti vuodesta 1800. Väkivalta, kolarit ja muut onnettomuudet ovat vähentyneet paljon. Terrorismi tappaa kaksi ihmistä miljoonassa, lännessä puolet siitä.[1]
Nicolas Sternin laskelmien mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen maksaisi enintään 2 % BKT:sta. Esimerkiksi Suomessa arvioidaan kansantulon 6-12-kertaistuvan vuosisadassa (500-1100 % lisää BKT:ta).[1]
Elämä
Marx oli ailahteleva ja itsekeskeinen. Hänen kylmä suhtautumisensa Friedrich Engelsin elämänkumppanin kuolemaan aiheutti syvän kriisin ystävien kesken. [2]
"Marx ei tarvinnut ystävänsä rahoja köyhyyttään, vaan koska oli surkea rahan käsittelijä." Marxin aviottoman pojan Freddy Demuthin otti rahoittaja Engels nimiinsä suojellakseen Marxin mainetta. [2]
Marxia rahoittanut Engels "polki ihanteitaan teollisuusmagnaatin roolissa - - myös nautti estoitta roolin suomista eduista kuten kalliista viineistä, juhlista ja kettujahdista"[2].
Antisemiitti
Max Jakobsonin mukaan Marx oli kiihkomielinen antisemiitti. Marx tuomitsi muutkin uskonnot mutta juutalaisuudesta hän kirjoitti erityisen vihamielisesti. [3]
Osa tutkijoista pitää Marxin esseetä "Zur Judenfrage" (Juutalaiskysymyksestä) antisemitistisenä, osa ei: "What is the worldly religion of the Jew? Huckstering. What is his worldly God? Money", Marx kirjoitti siinä. Marx oli juutalainen. https://en.wikipedia.org/wiki/On_the_Jewish_Question
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 Edistys vai turmio? Tiede. 15.5.2019.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Samppanjasosialistin suuri ystävyys, Helsingin Sanomat 30.7.2010 Engelsin elämänkerrasta (Tristram Hunt)
- ↑ Ministeri Max Jakobson, "Väkivallan vuodet. 20. vuosisadan tilinpäätös I". Otava, 1999. ISBN 951-1-13369-1. Sivu 158.
Katso myös
- Marxismi (käsittelee mm. Marxin oppeja, etenkin marxilaista taloustiedettä)
