Maailma paranee

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Optimismi tarkoittaa toiveikasta suhtautumista tulevaisuuteen tai jonkin asian tulevaan lopputulokseen. Oikeasti maailma on parantunut viime vuosikymmeninä ja vuosisatoina paljon enemmän kuin lähes kukaan ymmärtää, paljolti talouskasvun ja muun liberalisoitumisen ansiosta.

"sanitaation lisäksi näitä ovat parantunut ravinnonsaanti, elinajanodotteen kasvu, köyhyyden ja väkivallan vähentyminen, ympäristöratkaisut, lukutaidon yleistyminen, vapauden ja tasa-arvon leviäminen ja seuraavan sukupolven lähtökohdat."[1]

Kaikkina aikoina on sanottu yhteiskunnan nyt kääntyvän huonompaan suuntaan, yhtä hyvin perustein, ja silti aina virheellisesti, huomautti historioitsija Thomas Macauley jo vuonna 1830.[2]

Edistys

Edistys tarkoittaa yhteiskunnan kehittymistä ajan mittaan esimerkiksi tieteen, teknologian, modernisaation, vapauden, demokratian, eliniän, elämänlaadun, saastettomuuden ja muun suhteen.

Lännessä tyypillistä on ajatus suoraviivaisesta etenemisestä. Se vahvistui 1800-luvulla alkaneen nopean talouskasvun ja kehityksen myötä. Jotkut ajattelevat, että kehitys vain kiertää kehää, ja Hegel, Marx ym. uskoivat spiraalimaiseen dialektiseen kehitykseen.

Liberaalit ja optimismi

Erään yksinkertaistuksen mukaan konservatiivit väittävät, että asioita ei voida parantaa kuin hitaasti ja varovasti, vasemmisto väittää asioiden menneen huonommiksi ja liberaalit taas sanovat kehityksen parantaneen asioita mutta että kehitystä tarvitaan lisää ja se parantaa asioita entisestään.

Kommunistisessa manifestissa 1848 Karl Marx ja Friedrich Engels ylistivät kapitalistien "ihmetöitä" ja kirjoittivat: "Porvaristo vetää kaikkien tuotantovälineiden nopean parantamisen ja kulkuyhteyksien tavattoman helpottumisen ansiosta kaikki – – kansakunnat sivistyksen piiriin – – tavarain halvat hinnat ovat se raskas tykistö, jolla se ampuu maan tasalle kaikki kiinanmuurit."[3]

Marx ja Engels ajattelivat, että vaikka kapitalismi onkin ennennäkemätön edistysaskel, sitä proletariaatin vallankumouksen myötä seuraava kommunismi olisi vieläkin parempi. Tässä he olivat täysin väärässä, samoin teorioissa työn arvosta ym., koska eivät tunteneet rajahyöty-teoriaa.

Tarkkaan ottaen tosin Marx ja Lenin myönsivät kapitalismin parantaneen yhteiskuntaa suunnattomasti mutta katsoivat, että se johtaa ongelmalliseen varallisuuden keskittymiseen, mikä lopulta johtaisi talouden hyytymiseen. Osa konservatiiveista jakaa tämän näkemyksen, mutta ero on siinä, että he haluavat jarruttaa kapitalismia ja vastustavat vallankumouksia, kun taas Marx ja Lenin halusivat vallankumouksella aivan toisenlaisen yhteiskuntajärjestelmän, kommunismin.

Lenin oikein valitti, miten kapitalismi rikastuttaa työntekijöitä niin, että kapitalistisissa maissa ei löydy tarpeeksi intoa tehdä vallankumousta, joten sellainen pitää tehdä Venäjän kaltaisessa taantumuksellisemmassa maassa ja organisoidun vallankumouksellisten joukon avulla.

Lisäksi liberaalienkin joukossa on pessimistejä. Osa liberaaleista pitää julkisen valinnan teorian opeista ekstrapoloiden lähes vääjäämättömänä, että julkinen sektori vain paisuu loputtomasti ja siten kuristaa yksilönvapautta, innovatiivisuutta, luovuutta, yritteliäisyyttä, kokeilua ja moniarvoisuutta yhteiskunnasta.

Miksi huonoja uutisia tulvii?

Aivomme (mm. mantelitumake) kiinnittävät huomiota ensisijaisesti olemassa oloa uhkaaviin tekijöihin. "If it bleeds, it leads", sanoo vanha journalistien ohjekin. Tästä syystä viestimet yrittävät voittaa markkinaosuutta tarjoamalla huonoja uutisia, ja me myös huomaamme ne paremmin kuin hyvät. [4]

Ihmiset luulevat asioiden huonontuneen, vaikka ne paranivat

Yhdysvaltalaiset lähes yksimielisesti uskovat asioiden muuttuneen huonommiksi 2000-luvulla, vaikka objektiivisilla mittareilla ne ovat parantuneet: terveys, koulutus, talous, sekä Yhdysvalloissa yleisesti että erityisesti naisille ja vähemmistöille. Rotu- ja sukupuoliasioissa ihmiset luulivat, ettei ole ollut edistystä. Enemmän tietävät ja vanhemmat olivat vieläkin pessimistisempiä. Kaikkein epärealistisimman pessimistisiä oltiin laitavasemmalla, mutta monissa aiheissa hyvin koulutuetut maltilliset ja oikeistolaiset olivat yhtä epärealistisen pessimistisiä. Useimmat ihmiset eivät organisoi informaatiota siten, että voisivat havaita muutosta luotettavasti, joten poliittinen retoriikka ja näkyvät nykytapahtumat voivat vääristää käsityksiä.[5]

Kun ongelma vähenee, ongelmakäsite laajennetaan kattamaan useampia asioita

Kun sosiaaliset ongelmat vähenevät, ihmiset alkavat nähdä niitä enemmän, he käytännössä laajentavat näiden ongelmien määritelmää ("prevalence-induced concept change"). Samaan tapaan sinisiä täpliä etsivät ihmiset alkavat niiden puutteessa kokea violetitkin täplät sinisinä. Epäeettisten pyyntöjen vähetessä ihmiset alkavat nähdä viattomatkin pyynnöt epäeettisinä. Tämän vuoksi ihmisten voi olla vaikea nähdä edistystä sosiaalisten ongelmien ratkaisussa, todetaan Sciencen artikkelissa.[6] (ks. Käsitteiden laajentaminen)

Maailma paranee

Peter H. Diamandisin ja Steven Kotlerin mukaan väkivalta on historiallisen vähäistä ja henkilökohtainen vapaus historiallisen runsasta. 1900-luvulla lapsikuolleisuus laski 90 % ja elinikä nousi 100 %. Ruokaa riittää entistä paremmin ja elintarvikkeet maksavat 13 kertaa vähemmän kuin vuonna 1870. [4]

Köyhyys on vähentynyt 50 vuodessa enemmän kuin edellisten 500 vuoden aikana, ja tulot ovat kolminkertaistuneet 50 vuodessa reaalisestikin. Köyhyysrajan alapuolella elävilläkin yhdysvaltalaisilla on auto, tv, puhelin, vessa ja ilmastointi käytössään, vaikka 150 vuotta sitten niitä ei ollut edes rikkaimmilla. [4]

Afrikkalaisella alkuasukkaalla on paremmat mobiiliyhteydet kuin presidentillä oli 25 vuotta sitten. Älypuhelimilla on enemmän informaatiota käytössään ja mukana videokamera ja suunnattomasti kirjoja, elokuvia ja pelejä - 20 vuotta sitten sama olisi maksanut yli miljoonan. Teknologian suorituskyky kaksinkertaistuu 1-2 vuodessa. [4]

Talouskasvu

Teollisuusmaissa elintaso on eri arvioiden mukaan 15-100-kertaistunut 200 vuodessa.[7] Suomessa talous kasvoi keskimäärin 2,9 % vuodessa 1860-2009 eli 24-kertaiseksi. Vain Japanissa kasvu oli nopeampaa.[8]

Vuonna 2019 tuotanto ja kulutus henkeä kohden ovat maailmassa kymmenkertaisia vuoteen 1820 nähden, Suomessa 30-kertaisia, köyhimmässäkin maassa, Keski-Afrikan tasavallassa, 2,5-kertaistuneet vuodesta 1800. Rikkaus myös yksiselitteisesti lisää onnellisuutta. Vuonna 1800 ihmisistä 85-95 % eli 2 dollarilla päivässä, nyt alle viidennes. Elinikä on pidentynyt ja ravitsemus parantunut.[3]

Suomessa arvioidaan kansantulon 6-12-kertaistuvan 2007-2107 (eli 500-1100 % lisää BKT:ta).[3]

Vaurastumisen syynä on työn tuottavuuden kasvu teollisen vallankumouksen myötä. Esimerkiksi vuonna 1760 puuvillapaunasta syntyi kangas 18 työtunnissa mutta sata vuotta myöhemmin se syntyi 1,5 tunnissa eli työn tuottavuus nousi 1 100 %.[7]

Teollinen vallankumous alkoi yksinkertaisista keksinnöistä, jotka olisi voitu tehdä ehkä jo pari tuhatta vuotta aiemmin. Nicolas Baumardin mukaan Englantiin kertynyt vauraus ja syntyneet olot mahdollistivat kehittelyn, "oli varaa ajatella". Severi Luodon tutkimuksen perusteella myös kylmä ilmasto näyttäisi vahvistavan pitkäjänteistä suunnitelmallisuutta ja innovaatioita. Teollisen vallankumouksen takana saattaa olla monen tekijän yhteisvaikutus.[7] Monen mielestä tärkein oli vuoden 1689 mainio vallankumous ja sen tuoma yksilönvapaus (mm. Englannin Bill of Rights) liberalismin isän John Locken johdolla.

Niukoissa oloissa ihmiset ovat väkivaltaisia, materialistisia, suvaitsemattomia, epäluottavaisia ja jo nuorina lisääntyviä.[7]

Köyhyys vähenee kaikkialla

YK:n tavoite puolittaa äärimmäinen köyhyys vuosina 1990 - 2015 ilmeisesti toteutui etuajassa. Vuonna 1990 ihmisistä 43 % eli alle 1,25 dollarilla päivässä, vuonna 2008 enää 22 %, ja alustavien lukujen mukaan lasku on jatkunut. Vuonna 1981 osuus oli 52 % ja lukumääräkin hieman suurempi. Ensimmäistä kertaa sekä äärimmäisen köyhien väestöosuus että heidän lukumääränsä vähenivät kaikilla kuudella alueella (vuodesta 2005). Saharan eteläpuolisessa Afrikassa äärimmäinen köyhyys koski ensi kerran alle puolta kansasta (47 % vuonna 2008). Itä-Aasiassa alle 1,25 dollarilla päivässä eli 77 % vuonna 1981 ja 14 % vuonna 2008. Luvuissa on korjattu inflaatio ja ostovoima. [9][10]

Vuosina 1999 - 2008 äärimmäisestä köyhyydestä vapautui 454 miljoonaa ihmistä, siis 138 200 jopa päivä. Johan Norberg kutsui tätä maailman tärkeimmäksi asiaksi.[11] Sama Maailmanpankin datassa: YK:n vuosituhattavoite köyhyyden puolittamisesta tapahtui yli viisi vuotta etuajassa, 2010, tuoreista ruoka-, polttoaine- ja finanssikriiseistä huolimatta.[12]

Talouskasvun ja kaupan ansiota

Expressen-lehti uutisoi tutkimuksen "Maailma vain paranee" ja lisää, että lapsikuolleisuus on pudonnut lähes 40 % 30 vuodessa, HIV tappaa yhä harvempia, lukutaidottomuus on puolittunut vuodesta 1970, "kaikki menee oikeaan suuntaan". [13]

Lehden mukaan tämä ei olisi ollut mahdollista ilman talouskasvua ja kauppaa, vaikka tuomiopäivänprofeetat syyttävät juuri niitä. Sen sijaan viimeisten 50 vuoden kehitysapu on epäonnistunut ja saavutuksensa kehitysmaat ovat tehneet itse, Expressen toteaa. [13]

Saharan eteläpuolinenkin Afrikka nousi

Tulot (GNI) henkeä kohden olivat Saharan eteläpuolisessa Afrikassa $137 vuonna 1962, $503 vuonna 2000 ja $1738 vuonna 2014 (nyky-US-dollareina). Eliniänodote oli 41, 51 ja 59 vuotta. CO2-päästöt henkeä kohden romahtivat nykytasolle vuonna 1990. Koulussakäynti oli ? %, 82 % ja 98 %. Väestönkasvu on kiihtynyt.[14]

Lapsikuolleisuus romahti Afrikassa

Lapsikuolleisuus on vähentynyt historiallisen nopeasti Saharan eteläpuolisessa Afrikassa 2005-2010, 5,9 %:n vuosivauhdilla. Ainakin Keniassa syynä ovat terveydenhoito ja alueen talouskasvu. [15][16]

Lapsikuolleisuus romahti Ruotsissa ja Suomessa

1800-luvun alussa 30–40 % ruotsalaislapsista kuoli alle viisivuotiaina, 1900-luvun alussa enää 15 %, nyt 0,3 %. Suomessa luvut ovat samankaltaisia.[1] Vuonna 1923 joka kymmenes suomalaisvauva kuoli, nyt joka toinen tyttövauva elänee satavuotiaaksi.[17]

Väkivalta on vähentynyt

Suomessa lapsen riski tulla tapetuksi oli vielä 1950-luvulla 18-kertainen.[17]

Kaikenlainen väkivalta on vähentynyt, vaikka toisin luullaan

Harvardin psykologian professori Steven Pinkerin mukaan ihmiset luulevat nykyaikaa väkivaltaiseksi, vaikka asia on päinvastoin. Ihmismieli vain luonnostaan painottaa tämänhetkisiä uhkia.[18] Kaikenlainen väkivalta on Pinkerin mukaan vähentynyt.[19]

On tapana ajatella, että moraali on vain rappeutunut, ja koulutetuissa piireissä on epämuodikasta ajatella läntisen kulttuurin mitenkään sivistyvän tai elämän mitenkään parantuvan, vaikka riski tulla tapetuksi tai kidutetuksi on pienentynyt. Tämän pessimismin valistusajan jälkeistä kehitystä kohtaan jakavat niin konservatiivit kuin postmodernit relativistitkin.[20]

Keskiaika oli paljon väkivaltaisempi

Keskiajalla tappaminen, kidutus tai vaikkapa nenän leikkaaminen olivat paljon yleisempiä.[18]

Keskiajan Euroopassa tappaminen väheni 35. osaan, ja myöhemmin orjuus, julmat rangaistukset ja kevytmieliset teloitukset on lopetettu.[18]

Englannissa keskiajalla murhakuoleman riski oli 50-kertainen nykyiseen nähden ja riski on laskenut systemaattisesti. Kaikissa tutkituissa länsimaissa on vastaava ilmiö.[19]

Humanitaarinen vallankumous

Myös 1700-luvun "humanitaarinen vallankumous" muutti vanhoja julmia käytäntöjä. Vielä 1700-luvun Englannissa kuolemantuomio oli säädetty 222 rikoksesta kuten oleskelu mustalaisten seurassa tai vahva todiste pahansuopuudesta 7-14-vuotiaassa lapsessa; vuonna 1863 niitä oli enää 4. Vastaavasti 1600-1700-lukujen Pohjois-Amerikassakin mm. varkaus, aviorikos ja homoseksi tuottivat kuolemantuomion, nykyään vain murha, siitäkin enää 50 vuodessa ja muualla länsimaissa kuolemantuomiota ei enää ole. Useimmissa Euroopan maissa kuolemantuomio poistettiin viimeisten 50 vuoden aikana ja jo sitä ennen se oli vähentynyt rajusti.[19]

Myös noitavainot, kaksintaistelut, veriurheilu, velkavankeus, ja uskonnolliset syytökset on poistettu. Viimeisenä orjuuden lakkautti Mauritania, vuonna 1980. Kirjapainotaito saattoi edesauttaa tätä suuresti, vaikka vaurastumisenkin voisi olettaa lisäävän ihmiselämän arvostusta.[19]

"Jalot villit"

Metsästäjä-keräilijän todennäköisyys kuolla väkivaltaisesti oli 15 - 60 %, 1900-luvun eurooppalaisen tai amerikkalaisen vain 1 % huolimatta Stalinista, Hitleristä ja Maosta.

Primitiiviset, yhteydessä luontoon elävät ihmiset ("jalo villi") olivat paljon nykyistä väkivaltaisempia. Kirkkokeskeiset kylätkään eivät suinkaan olleet väkivallattomampia kuin niitä seuranneet teollisen vallankumouksen luomat persoonattomat kaupungit. Toisaalta nykyajankin heimokulttuurit ja metsästäjä-keräilijäkulttuurit ovat paljon väkivaltaisempia kuin edes maailman johtavimman armeijan kansakunta. [20]

Vuonna 2005 väkivaltaiset kuolemat olivat enää murto osa siitä, mitä 1900-luvulla. Jo valtioiden syntyminen vähensi väkivaltaa huomattavasti (vrt. "Pax Romana"): (yhteiskuntasopimusteorian luonut) Hobbes oli oikeassa ja (jaloista villeistä puhunut) Rousseau väärässä. Rahan, finanssi-instituutioiden, ajanmittauksen ja kuljetuksen kehittyminen kannusti ryöstelyn sijaan kaupankäyntiin.[19]

Vaikka geenit vaikuttavat ihmisten käyttäytymiseen, ne luovat edellytyksiä monenlaiselle käyttäytymiselle. [20]

Oikeuksien vallankumous

1900-luvulla haavoittuvaisiin ryhmiin kuten lapsiin, naisiin ja rotuvähemmistöihin kohdistuva väkivalta on vähentynyt huomattavasti. Yhdysvalloissa lynkkaukset ja rotuennakkoluulot ovat vähentyneet, mustien viharikosmurhaaminen on vähentynyt murto-osaan 1990-luvulta. Vielä viime vuosikymmeninä raiskaukset ja naisiin kohdistuva parisuhdeväkivalta ovat vähentyneet murto-osaan ja aviomiehiinkin kohdistuva on puoliintunut. Oman aviomiehen tappaminen on vähentynyt kaikkein eniten.[19]

Kouluväkivalta ja homovastaiset asenteetkin sekä lasten fyysisen kurituksen hyväksyminen ovat vähentyneet, eläinten vahingoittaminen on elokuvissakin pudonnut murto-osaan viime vuosikymmeninä.[19]

Älykkyys

1900-luvun alusta asti älykkyys on noussut 0,3 yksikköä vuodessa. On todistettu, että älykkäämmät ihmiset ovat vähemmän väkivaltaisia ja tekevät enemmän yhteistyötä ja heidän asenteensa ovat enemmän klassisen liberaaleja.[19]

Immanuel Kant: Ikuiseen rauhaan

Filosofi Immanuel Kantin teos "Ikuiseen rauhaan" ennusti, että demokratia, kauppa, ja kansainvälinen yhteisö vähentäisivät sotia. Vuosia 1950-2000 koskeva tutkimus on päätynyt samaan. [19]

Pitkä rauha

Toisen maailmansodan jälkeen on nähty pitkä rauhanaika. Syynä tähän ovat mm. sodan tuhoisuus, demokratian leviäminen, maailmankaupan lisääntyminen ja se, että ihmisoikeuksien arvo on asteittain ohittanut kansallisen ja etnisen suuruuden arvon.[18]

Väkivallan vähentäminen

Pinker arvioi, että valtio voi vähentää väkivaltaa tarjoamalla koulutusta ja kaupan infrastruktuuria, jolloin yhteiskunnan nollasummapelin tilalle tulevat plussummapelin kannustimet. Kosmopolitismi auttaa, mutta älykköjen pitää välttää utopioita ja taisteluhenkisiä ideologioita ja sen sijaan korostaa näyttöön perustuvia asteittaisia parannuksia, jotka asettavat yksilöiden kukoistamisen etusijalle.[18]

Väkivallan väheneminen

Pinkerin mukaan todennäköisesti naisiin kohdistuva väkivalta, lasten ruumiillinen kuritus, kuolemanrangaistukset, homoseksuaalisuuden kriminalisointi, tuotantoeläinten julma kohtelu ja muut väkivaltaiset käytännöt vähenevät tulevaisuudessakin ja kehittyneiden maiden väliset sodat ovat epätodennäköisiä. Vähemmän kehittyneiden maiden kehitystä on vaikeampi ennustaa.[18]

Vaihtoehtoinen kanta: vasta 500 vuotta sitten väkivalta alkoi vähetä

Osa tutkijoista vastustaa Jared Diamondin, Steven Pinkerin ym. käsitystä kivikauden sotaisuudesta. Heidän mukaansa väkivalta, teloitukset ja kidutus ovat eri asioita, mutta sodissa tappaminen olisi ollut harvinaista. Kuolettava väkivalta olisi lisääntynyt merkittävästi vasta maanviljelyksen myötä noin 10 000 - 12 000 vuotta sitten, kun oli maata, jota puolustaa tai anastaa ja sittemmin valtioita. Vasta 500 vuotta sitten väkivalta olisi alkanut vähentyä, kunnes se on nyt laskenut kivikauden tasonkin alle. Gómezin ym. mukaan useimmat nisäkäslajit tappavat vain 0,3 % lajitovereistaan, ihmisapinat 1,8 % ja varhaiset ihmislajitkin vain 2 %, eivät 25 %. Pinkerin mukaan valtiot vähensivät väkivaltaa. Antropologi Michael Wilsonin tutkimukset 18:sta simpanssiyhteisöstä jopa 416 vuoden ajalta osoittivat, että kaksi kolmasosaa väkivaltaisesti surmatuista 152 simpanssista kuoli yhteenotoissa ulkopuolisten urosryhmien kanssa.[21]

Rikollisuus vähenee

Henkirikokset, ryöstöt, murrot, autovarkaudet, ja monet muut rikokset ovat vähentyneet huomattavasti 1990- ja 2000-luvuilla, ainakin monessa länsimaassa. Vaimoihin kohdistuva väkivalta on vähentynyt jopa kolmella neljänneksellä vuodesta 1994. Myymälä- ja taskuvarkaudet ovat tosin lisääntyneet, ehkä myös matkapuhelinten houkuttelevuuden vuoksi. G7-maissa autovarkaudet ovat vähentyneet yli puolella, henkirikokset yli 30 % ja ryöstöt yli 20 %. [22]

Mahdollisia osasyitä rikollisuuden vähenemiseen on monia: 16-24-vuotiaiden miesten väestöosuuden väheneminen, aborttien mahdollistuminen köyhille laillistamisen myötä, lyijytön bensiini (lyijy heikentää älykkyyttä[23]), kiinnijäämisriskin kasvaminen (poliisien tehokkaampi kohdentaminen, valvontakamerat, DNA-testit, matkapuhelinpaikannus, autojen, kotien ja liikkeiden murtohälyttimet ja suojajärjestelmät), nuorista on tullut raittiimpia ja koulutetumpia, tietokonepelitkin pitävät heitä poissa rikoksista, murtovarkauden kannattavuus on heikentynyt (DVD-soittimen arvo voi olla 30 dollaria), ja rikollisen uran alkuna pidetyt autojen luvattomat käyttöönotot ovat vaikeutuneet. Huumeita hankitaan nykyään lähinnä omilla ansioilla, ei enää niinkään rikoksilla. Crack- ja heroiiniepidemiat ovat laantuneet. Rikollisuutta lisäävät rapistuneet keskustat ovat jälleen muuttuneet arvoalueiksi. [22]

Terrorismi on vähentynyt 1970-1980-luvuilta

http://www.hs.fi/ulkomaat/a1458787122630 http://www.huffingtonpost.co.uk/2015/11/28/islamic-state-terrorism-threat_n_8670458.html

Taloudellinen vapaus lisääntyy

Arvoliberalismi, taloudellinen vapaus ja ihmisen itsemääräämisoikeus ovat lisääntyneet huomattavasti paitsi viime vuosisatoina myös viime vuosikymmeninä, 2000-luvullakin, Suomessa ja maailmassa. Joillain yksittäisillä taloudellisen vapauden komponenteilla mitattuna Suomessa on taannuttukin mutta keskimäärin meilläkin on edetty jopa 2000-luvulla. Ks. Taloudellinen vapaus lisääntyi maailmassa.

Tasa-arvo

Vuonna 1900 afroamerikkalainen eli Yhdysvalloissa 18 vuotta vähemmän kuin valkoinen, nyt ero on alle 3 vuotta ja kaikki osaavat lukea, silloin 45 % heistä. Rasistista, seksististä ja homofobista aineistoa haettiin Yhdysvalloissa netistä vuonna 2004 ainakin viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2017. Myös demokratia on laajentunut huomattavasti vuodesta 1800. Väkivalta, kolarit ja muut onnettomuudet ovat vähentyneet paljon. Terrorismi tappaa kaksi ihmistä miljoonassa, lännessä puolet siitä.[3]

Globaalit tuloerot ovat kutistuneet 1970- tai 1980-luvulta asti riippuen mittarista.

Ympäristö

Nicolas Sternin laskelmien mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen maksaisi enintään 2 % BKT:sta. Esimerkissä Suomessa arvioidaan kansantulon 6-12-kertaistuvan 2007-2107 (eli 500-1100 % lisää BKT:ta).[3]

Suomessa ympäristön tila on paljon parempi kuin vuonna 1983. Tuolloin vesistöjä kuormitettiin suurilla fosfori- ja typpikuormilla, moni järvi ja joki oli uimakelvoton, niissä oli kuolleita kaloja ja leväpuuroa. Nyt useimmat vesistöt ovat luokaltaan hyviä tai erinomaisia. Vuonna 1983 Euroopan metsät kärsivät happosateista, nyt koko sanakin on vieras.[17]

Autoliikenteen moninkertaistumisesta huolimatta pakokaasupäästöt ovat vähäisempiä ja Helsingin ilma paljon puhtaampaa kuin vuonna 1983. Hiilidioksidipäästöt ovat kuitenkin kasvaneet. Merikotkia, ilveksiä, karhuja ja valkoselkätikkoja on moninkertainen määrä.[17]

"Suomen tavoite on olla hiilineutraali vuoteen 2035 mennessä. Ilmastopaneeli uskoo tavoitteen täyttyvän jopa helposti. KUINKA paljon meillä on toivoa ilmastokriisissä? ”No hemputisti. Tämä tilannehan on muuttunut ihan ratkaisevasti”, [Ilmastopaneelin puheenjohtaja, ympäristoekonomian emeritusprofessori Markku] Ollikainen sanoo." (HS 17.7.2021)[24]

Veden saanti

Jo 2,6 miljardin ihmisen vedensaanti on parantunut huomattavasti vuoden 1990 jälkeen.[1]

Terveys

Elinikä

Suomessa elinaika on pidentynyt neljännesvuoden joka vuosi. Lisävuodet ovat terveitä elinvuosia.[25]

Mielenterveys

Professori Petteri Pietikäisen mukaan "koskaan ei ole ollut niin hyvä olla hullu kuin vuonna 2013".[26]

Suomalaisten mielenterveys on parantunut, sanoo Suomen mielenterveysseuran kehitysjohtaja, psykiatri Kristian Wahlbeck. Hänen mukaansa moni mittari osoittaa tätä. Itsemurhat ovat vähentyneet vuodesta 1990. Yhdeksäsluokkalaisten tutkimuksessa Tampereella todettiin psyykkisen rasituksen vähentyneen 2000-luvulla. Myös asenneilmapiiri on parantunut. Viime vuosina masennuslääkkeidenkin käyttö on kääntynyt laskuun, jo aiemmin unilääkkeiden ja rauhoittavien. Hoitosuositukset ovat parantuneet ja hoitoa on enemmän tarjolla. Yhä suurempi osa masentuneista saa hoitoa. Kelan kuntoutuspsykoterapiaa saa jo 25 000 ihmistä, kolminkertainen määrä vuosikymmenen takaiseen nähden. Toimintamallejakin on parannettu, puolustusvoimat ja kunnat ehkäisevät yhdessä nuorukaisten syrjäytymistä, lapsiin on kiinnitetty erityishuomiota kiireisiä huostaanottoja ja lastenpsykiatrian kustannuksia vähentävällä tavalla. Peruskouluissa opetetaan mielenterveystaitoja. Wahlbeckin mielestä mielenterveystyöhön sijoitettu euro maksaa itsensä takaisin viisinkertaisesti.[27]

Suomi

Nuoret ovat onnellisempia kuin koskaan ennen

Suomalaisnuoret ovat keskimäärin onnellisempia kuin koskaan ennen. Tärkeintä lapsille ja nuorille ovat sosiaaliset suhteet ja terveys. Aineelliset asiat ja taloudellinen tilanne eivät ole heille yhtä tärkeitä. Valtakunnallinen tutkimus kattoi 6-29 vuotiaat. Heistä 88 % harrasti liikuntaa, mutta urheiluseurassa liikkui vain puolet hyvätuloisten ja kolmannes huonotuloisten perheiden lapsista.[28]

Ongelmat ja parempi tulevaisuus

Julkisten palveluiden heikko tuottavuus on Suomen ongelma, lievemmässä määrin muiden palveluiden heikko tuottavuus. Siksi vuoteen 2023 tultaessa talouskasvu oli pitkään ollut matalaa, tohtori Risto Murto arvioi. Tämän vuoksi nykynuorten usko parempaan huomiseen on heikompaa kuin aiemmin. Ennen nuoret olivat onnellsiin ikäluokka, koska he tiesivät tulevaisuuden olevan parempi. Professori Mika Maliranta uskoi, että seuraavan vuosikymmenen aikana kasvu on kuitenkin paljon nopeampaa, onhan Ruotsissakin tuottavuus jo nyt paljon parempi. Palkat nousevat vain tuottavuuden kasvun myötä.[29]

Syrjäytyminen on vähentynyt

Nuorten (15 - 29 vuotiaat) syrjäytyminen on vähentynyt 1990-luvun alun 9 %:sta 5 %:iin (2010), joista miehiä oli 64 %. Syrjäytyneiksi lasketaan ne nuoret, joilla on takanaan vain peruskoulu ja jotka eivät ole töissä tai opiskelemassa. Viidessä vuodessa 60 % heistä siirtyy töihin tai opiskelemaan. [30][31]

Tiedetoimittaja Marko Hamilon mukaan syynä syrjäytymiseen on se, että työmarkkinoilta ovat kadonneet työpaikat, joihin voisi työllistyä ilman koulutusta, ja Suomessa on virheellinen usko siihen, että kaikki sopivat koulutukseen. "Paskaduunit" voisivat poistaa syrjäytymisongelman.[30]

Syrjäytyneistä nuorista vieraskielisiä on 23 %, vaikka 1980-luvulla heitä ei juuri ollut.[31]

Suuri taantumakaan ei pahentanut tilannetta

Iäkkäistäkin ihmisistä suurin osa kokee toimeentulonsa, elinolonsa, terveytensä ja elämänlaatunsa hyviksi. Vaikka 2010–2014 Suomen talous oli vaikeuksissa, suomalaisten toimeentulo-ongelmat eivät lisääntyneet. Yleensä ihmiset uskovat asioiden huononevan vaikka eivät omassa arjessaan koe ongelmia. Myös THL:n Suomalaisten hyvinvointi 2014 -raportti kertoi ihmisten huolestumisesta ja ihmisten omasta hyvinvoinnista. [32]

77 % uskoo parempaan

Tiedebarometrissa 77 % uskoi tieteen ja tekniikan muuttavan ihmisten arkielämän paremmaksi 10-20 vuodessa, 14 % huonommaksi.[33][34]

Suomalaiset hyväksyivät kasvojentunnistuksen rikollisuuden torjunnassa (78 % vastaan 16 %) ja ulkorajoilla, puolet hoivarobotit, reilu kolmannes itseajavat autot mutta journalismiin (21 % vastaan 67 %) ja sotiin vain harva hyväksyi tekoälyn. Esko Valtaoja oli luotetuin tutkija, Mika Aaltola putosi toiseksi.[33][34]

Tiede parantaa ympäristöä, terveyttä, akkuja, transistoreja ym.

Taantumissa arvot kovenevat

Degrowth nosti natsit valtaan.

Stanfordin Alice Evansin mukaan talouden heikko kehitys lisää naisvihamielisyyttä, äärioikeiston kannatusta, muukalaiskammoa ja ajattelua, että yhteiskunta on nollasummapeliä eli jos joku saa jotain, se on muilta pois.[35]

Talouskasvu ja hyvät ajat lisäävät erilaisuuden suvaitsevaisuutta ja sitoutumista oikeudenmukaisuuteen ja demokratiaan, mahdollisuuksia ja sosiaalista liikkuvuutta. Nykyiset (2008-) huonot ajat ovat jo heikentäneet kaikkia näitä ja aineellisen elintason kasvun loppuminen tuo ihmisten pahimmat puolet esiin.[36][37]

Vuonna 2008 alkanut talouskriisien sarja muutti vuonna 1991 alkaneen optimismin, vaurastumisen ja eurooppalaisen solidaarisuuden kauden "uuskonservatiivisuuden ja uustraditionaalisuuden ajaksi", professori Laura Kolbe sanoo. Kriisiaikaa olivat myös 1973-1991: öljykriisi, maailmantalouden romahdus, Lähi-itä, terrorismin nousukausi, sosialismin romahdus. Vuodet 1947-1973 olivat jälleenrakennuksen ja vaurastumisen aikaa, 1914-47 katastrofia, 1875-1914 optimismia.[38]

Professori Jan-Erik Lönnqvistin mukaan vuoden 2008 talouskriisi sai miehet kokemaan, että eivät saa heille luvattua tulevaisuutta ja oma status heikkenee. Tästä syytetään naisia, maahanmuuttajia ja vähemmistöjä.[35]

Toisaalta maailma ja ihmiset ovat vaurastuneet kaikkina noina aikoina, tekniikka, tieteet, taiteet ja tasa-arvo menneet eteenpäin, terveys ja elinikä nousseet ym., kuten ylempänä kerrotaan.

Kolben mukaan nykykriisi muistuttaa 1930-luvun lamaa kopisevine marssisaappaineen, vaikka ei olekaan yhtä dramaattinen.[38] Vrt. Talouslasku.

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 1,2 Synkeä maailmankuvamme on harhaa – ihmiskunnalla menee entistä paremmin, ja tässä on kymmenen syytä siihen Helsingin Sanomat Ulkomaat. 21.11.2016.
  2. ↑ Jonathan Haidt: The Age of Outrage City Journal. 17.12.2017.
  3. ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 3,4 Edistys vai turmio? Tiede. 15.5.2019.
  4. ↑ 4,0 4,1 4,2 4,3 Why The Future Will Be Much Better Than You Think Forbes. 26.1.2012.
  5. ↑ Gregory Mitchell ja Philip E. Tetlock: Are Progressives in Denial About Progress? Yes, but So Is Almost Everyone Else. Clinical Psychological Science, 22.12.2022. Artikkelin verkkoversio.
  6. ↑ David E. Levari et al.: Prevalence-induced concept change in human judgment. Science, 29.6.2018, 360. vsk, nro 6396, s. 1465-1467. Artikkelin verkkoversio.
  7. ↑ 7,0 7,1 7,2 7,3 Miksi vaurastumisen hyöky nousi juuri Britanniasta? Koska siellä oli varaa ajatella, kuuluu uusi selitys Helsingin Sanomat. 27.3.2019.
  8. ↑ Talvella 2008 Suomi­–Ruotsi-maaottelu oli päätymässä Suomen voittoon, mutta sitten onni kääntyi Helsingin Sanomien Kuukausiliite, 2.4.2016.
  9. ↑ New Estimates Reveal Drop In Extreme Poverty 2005-2010, World Bank, Feb. 29, 2012
  10. ↑ World Bank Sees Progress Against Extreme Poverty, But Flags Vulnerabilities, World Bank, February 29, 2012
  11. ↑ [1], Johan Norberg, 1/3/2012
  12. ↑ New Estimates Reveal Drop In Extreme Poverty 2005-2010 29.2.2012. Maailmanpankki.
  13. ↑ 13,0 13,1 Det går åt rätt håll - världen blir bara bättre, Expressen, pääkirjoitus, 04 mar 2012
  14. ↑ Sub-Saharan Africa Maailmanpankki. Viitattu 17.12.2017.
  15. ↑ Africa’s Child Health Miracle: The Biggest, Best Story in Development, Michael Clemens, Global Development: Views from the Center, May 4, 2012
  16. ↑ What has driven the decline of infant mortality in Kenya ?, Demombynes, Gabriel; Trommlerova, Sofia Karina; Policy Research working paper ; no. WPS 6057, 2012/05/01
  17. ↑ 17,0 17,1 17,2 17,3 Aina vain paranee Helsingin Sanomien kuukausiliite. 6.4.2013.
  18. ↑ 18,0 18,1 18,2 18,3 18,4 18,5 History and the Decline of Human Violence, Scientific American, Oct 4, 2011
  19. ↑ 19,0 19,1 19,2 19,3 19,4 19,5 19,6 19,7 19,8 Steven Pinker: A History of Violence - Edge Master Class 2011 Edge. 27.9.2011.
  20. ↑ 20,0 20,1 20,2 Steven Pinker: the optimistic voice of science, The Guardian / The Observer, Sep 18, 2011
  21. ↑ Lauri Seppälä: Milloin sotiminen alkoi? (5/2019, sivut 38-42) Tiede. 17.4.2019.
  22. ↑ 22,0 22,1 Falling crime: Where have all the burglars gone?, The Economist, Jul 20th 2013.
  23. ↑ http://www.ncbi.nlm.nih.gov/pmc/articles/PMC1611932/ http://www.tbiomed.com/content/10/1/13
  24. ↑ Meillä on nyt ”hemputisti” toivoa, sanoo ilmastopaneelin Markku Ollikainen ja kertoo, miten hallitus saisi sähköautot yleistymään Helsingin Sanomat. 17.7.2021.
  25. ↑ Liika vapaa-aika voi olla jopa haitallista – yksi selittävä tekijä on ”Ikea-vaikutus” Helsingin Sanomat. 15.11.2021.
  26. ↑ Professorin matka normaaliuden laidalle, HS 20.5.2013. Pietikäinen on kirjoittanut poikkeavien kohtelusta kirjan "Hulluuden historia". Termi "hullu" kattaa tässä vieraantuneet, oudot, hassut ja kahjot, mukaan lukien mielisairaat.
  27. ↑ Minna Pölkki: Asiantuntija: Kuva suomalaisten mielenterveydestä on aivan liian synkkä: Psykiatri Kristian Wahlbeck Mielenterveysseurasta sanoo, että hyvä mielenterveystyö näkyy nyt monilla mittareilla katsottuna. HELSINGIN SANOMAT. 10.7.2016.
  28. ↑ Tutkimus: Nuoret ovat Suomessa keskimääräisesti onnellisempia kuin koskaan aiemmin Helsingin Sanomat. 28.2.2019.
  29. ↑ Suomesta tuli halpapalkkamaa Helsingin Sanomat. 11.11.2023.
  30. ↑ 30,0 30,1 Ajatuksia presidentin työryhmästä, tiedetoimittaja MARKO HAMILO 16.9.2012
  31. ↑ 31,0 31,1 Hukassa - Keitä ovat syrjäytyneet nuoret?, Pekka Myrskylä, Eva-analyysi 19, 1.2.2012, sivut 2, 6, kuvio 4.
  32. ↑ Synkkyyden sijaan täytyy katsoa hyvinvoinnin isoa kuvaa, HS PÄÄKIRJOITUS 9.12.2014.
  33. ↑ 33,0 33,1 Valtaosa suomalaisista uskoo tutkimukseen. Malline:Virhe, Virhe: kelvoton aika, s. A18-A20.
  34. ↑ 34,0 34,1 Tiedebarometri 2024 2024. Tieteen tiedotus.
  35. ↑ 35,0 35,1 Miksi nuoret naiset kallistuvat vasemmalle, miehet oikealle? Yksi jakaja on huoli huomisesta Helsingin Sanomat. 7.4.2024.
  36. ↑ Growth and Society’s Moral Character, International Economy, Fall 2011, pp. 52-55
  37. ↑ Obama's white flight problem, professor Will Wilkinson, The Economist, Jun 13th 2012
  38. ↑ 38,0 38,1 Onko maailma tullut hulluksi – vai oliko se hullu jo valmiiksi?, Tommi Nieminen, HELSINGIN SANOMAT 24.7.2016.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Maailma_paranee&oldid=14926”