Ilmastonmuutos

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

IPCC:n tuoreimman raportin (AR5) mukaan eri menetelmin ja eri oletuksin tehdyt tutkimukset ovat päätyneet samaan johtopäätökseen: ilmastonmuutoksen kokonaisvaikutus ihmisen hyvinvointiin on "pientä verrattuna talouskasvuun".[1] Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalaksen (2020) mukaan on silti halvempaa torjua ilmastonmuutosta kuin sietää se. Tärkeintä on päästä eroon fossiilisista polttoaineista: kun voimala tai auto vanhenee, se voidaan korvata päästöttömällä.[2][3]

HY:n ympäristönmuutoksen professori Atte Korholan mukaan tiedeyhteisöllä ei ole varmaa tietoa ilmastonmuutoksesta, mutta se näyttää niin todennäköiseltä ja niin haitalliselta, että sitä ehkäiseviin toimiin kannattaa panostaa jo nyt.

Liberaaleilla ei tietenkään ole mitään yhteistä ilmastonmuutoskantaa, mutta luonnollisesti useimmat liberaalit pitävät yleistä ja yhtäläistä päästöhaittaveroa (joka korvaisi muuta verotusta) pienimpänä pahana, mikäli julkisen sektorin tulee toimia päästöjen vähentämiseksi. Se on sekä halvempaa että vähemmän ihmisten elämään puuttuvaa kuin se, että määrättäisiin, mikä on sallittua tai mikä kiellettyä, tai valtio tukisi taloudellisesti joitain tiettyjä keinoja jättäen väistämättä toiset tuetta, tai valtio verottaisi vain tiettyjä päästökeinoja (esim. autot) jättäen toiset verottamatta.

Osmo Soininvaaran mukaan kaikelle sama päästöjen hintakynnys (euroa/päästötonni, siis yleinen hiilidioksidin haittavero tai kaupattavat päästökiintiöt) on tehokkain tapa vähentää hiilidioksidipäästöjä[4]. Kaikki muu sääntely, esimerkiksi hehkulamppukiellot, korkeaenergisten talojen korkeammat kiinteistöverot tai maalämpöpumppujen investointituet, tulevat kalliimmiksi vähennettyä päästötonnia kohden: jossain saatetaan tehdä päästöjä, jotka voisi estää mainittua kynnystä halvemmallakin, ja toisaalla saatetaan välttää päästöjä mainittua kynnystä kalliimmin uhrauksin.

Ei maailmanloppu

Maailman ilmatieteen järjestön pääsihteeri Petteri Taalaksen mukaan laskentamallien mukaan näköpiirissä ole "mustaa tulevaisuutta", vaan valinta tehdään harmaan sävyjen välillä. Väitteet maailmanlopun uhasta ja epävakaasta tilasta ovat kovasti liioiteltuja.[5]

Ihmisen päästöt ovat IPCC:n mukaan yli 90 %:n todennäköisyydellä aiheuttaneet ilmaston lämpenemistä ja sitä kannattaa hillitä paljon, mutta silti kyse on vain valinnoista eri harmaan sävyjen välillä, ja eräissä muissa politiikan haaroissa tehdään sitäkin tärkeämpiä päätöksiä.

Taalaksen mukaan maapallon elinkelpoisuus ei ole uhattuna. On kuitenkin halvempaa torjua ilmastonmuutosta kuin sietää se. Tärkeintä on päästä eroon fossiilisista polttoaineista. Aikaa on vuosikymmeniä: kun voimala tai auto vanhenee, se voidaan korvata päästöttömällä. "Jos yh­teis­kun­ta suun­nit­te­lee kei­no­ja, joi­ta kan­sa ei hy­väk­sy, voi val­taan nous­ta päät­tä­jiä, jot­ka ei­vät ole kiin­nos­tu­nei­ta koko il­mas­ton­muu­tok­ses­ta."[2][3]

Toinen lähteistä on Taalaksen oma kolumni vuodelta 2020. Kyse ei siis ole siitä, että 2019 jotkin englanninkieliset lehdet siteerasivat väärin hänen samansisältöisiä puheitaan.

Liioittelu haittaa ilmastotoimia

Taalaksen mukaan liioittelu auttaa ilmastotoimia vastustavia populisteja. Siksi ilmastotoimien tulee perustua tosiasioihin ja realismiin.[6]

Taalaksen mukaan ilmastokeskustelussa on nyt uskonnollisen ääriliikkeen piirteitä.[7]

Metsäpolitiikassa tärkeintä olisi lopettaa sademetsien tuhoaminen, koska siellä ei uudisteta metsää vaan siirretään maa muuhun käyttöön. Metsätalous on parempi pitää Suomessa, jottei puunkäyttö siirtyisi maihin, joissa se tehdään kestämättömämmin.[6]

Pieni osa tutkijoita ylidramatisoi, samoin toimittajat ja poliitikot

Taalas: "Maailmanloppu ei kuitenkaan ole näköpiirissä eikä ihmiskunta ole kuolemassa pois, vaikka olosuhteet pallollamme muuttuvatkin osin huonommiksi. Media ja pieni joukko tutkijoita on lähtenyt dramatisoinnin tielle, ja poliitikotkin ovat välillä intoutuneet väärille urille."[3]

Tieteellinen konsensus

Vuosina 1993 - 2003 julkaistuista tieteellisten lehtien "global climate change" -hakusanan artikkeleista 75 % oli konsensusnäkemyksen mukaisia ja 0 % vastaisia[8].

Kuuluisa ilmastoskeptikko, fysiikan professori Richard A. Muller muutti 2008 - 2012 kantansa: hän pitää nyt ilmastonmuutosta lähinnä ihmisen aiheuttamana. Hän on silti tänäkin aikana arvostellut monia ilmastonmuutosteorian puolustajia esimerkiksi "lätkämailan" (todellisista) virheistä ja Al Gorea "valikoiduista faktoista". [9][10]

Ilmastonmuutoskonsensus 97 %: http://climate.nasa.gov/scientific-consensus/

Ilmastonmuokkaus

Ilmastoa voisi viilentää 1,5 astetta arviolta 360 rahtilentokoneella, jotka pudottelisivat alumiinioksidihiukkasia. Ne heijastavat auringonvaloa poispäin maapallolta. Määrä olisi suhteellisen pieni: nyt joka päivä satatuhatta lentokonetta nousee ja laskeutuu. Natriumkloridi eli ruokasuola olisi vielä tehokkaampi ja haitattomampi. David Keithin laskelmien mukaan myös rikkihiukkasia levittämällä saisi 1,5 astetta pois, noin prosentti auringonvalosta. Hiilidioksiditonnia kohden tarvitaan muutama rikkigramma. Hiukkaset levitettäisiin noin 20 kilometriin ja ne pysyisivät siellä vuosia. Toimintaa pitäisi jatkaa vuodesta toiseen, kunnes päädytään johonkin muuhun.[11]

Ensin pitää tutkia, vaikuttavatko hiukkaset otsoniin, joka suojaa UV-säteilyltä, tai sateisiin tai vähentäisivätkö ne valon jotain aallonpituutta enemmän kuin muita. Vuonna 2018 Harvardissa suunniteltiin jo pieniä kokeita. Pinatubo-tulivuori purkautui kesäkuussa 1991 ja levitti rikkihiukkasia, jotka viilensivät maapalloa puoli astetta pariksi vuodeksi.[11]

Climategate (CRU)

Itä-Anglian yliopiston ilmastontutkimusyksikön (CRU) sähköpostiviestit krakattiin tai vuodettiin julkisuuteen marraskuussa 2009. Viesteissä "laaditaan 'mustia listoja' tutkijoista, joiden töitä ei pitäisi julkaista, ja ehdotetaan, että määrättyjä tiedesarjoja ei pitäisi enää lukea vertaisarvioitujen julkaisujen joukkoon, koska ne ovat suostuneet julkaisemaan ihmisen aiheuttamaa ilmastonmuutosta kriittisesti tarkastelevia artikkeleita", kertoo Atte Korhola. Näiden tutkijoiden "joukossa on vakavasti otettavia ilmastotieteilijöitä". Sähköpostit vahvistavat sen, "että ilmastonmuutoksen voimakas politisoituminen on uhka tieteen periaatteille: objektiivisuudelle, kriittisyydelle, itseänsä korjaavuudelle ja autonomisuudelle." Viestien tutkijat ovat "osa 'ilmastokartellia', joka hallitsee alaa, määrittelee totuuden ja näkee viholliset piirinsä ulkopuolella", Korhola jatkaa.

Kyseessä on "joukko eturivin ilmastotutkijoita ja IPCC:n raportin vastuukirjoittajia - - kuinka yleistä tällainen konsensushakuisuus kaikkiaan on. - - En ole koskaan asettanut kyseenalaiseksi ihmisen merkittävää osuutta ilmaston muuttumisessa." [12]

Riippumattomat tiedemiehet tutkivat "11 Itä-Anglian yliopiston ilmastotutkimusta 20 viime vuoden ajalta." Heidän raporttinsa "mukaan tutkimuksista ei ollut löydettävissä todisteita vääristelystä", joskin parempia menetelmiä olisi voinut käyttää. [13] Tämä raportti on sittemmin perusteltu puolueelliseksi, Itä-Angliaa suosivaksi. [14][15]

IPCC

WWF:n humpuukikampanjamateriaali kopioitiin IPCC:n raporttiin

IPCC oli äärimmäisen arvovaltaisessa raportissaan vaikuttanut Himalajan jäätiköiden sulavan vuoteen 2035 mennessä. Kun Intian hallitus oli viitannut tieteelliseen tutkimukseen, joka oli tämän kanssa ristiriidassa, IPCC:n puheenjohtaja Pachauri oli raivostunut ja syyttänyt Intiaa voodoo-tieteestä. Tammikuussa 2010 paljastui, että jäätikkö ei ole sulamassa vuosisatoihin ja IPCC:n "totuus" oli kritiikittä kopioitu WWF:n kampanjamateriaalista! WWF:n materiaaliin se oli otettu yhden tutkijan kommentista. Tuota tulosta tutkija ei ollut edes julkaissut missään, koska ei ollut mielestään tutkinut asiaa kunnolla, ja siinä vuosiluvun piti olla 2350 eikä 2035.[16][17]

"presidentti Tarja Halonen on myöntänyt YK:n ilmastopaneeli IPCC:n johtajalle Rajendra Pachaurille Valkoisen Ruusun ritarikunnan komentajamerkin." "Suomi on rahoittanut Pachaurin TERI-instituuttia vuodesta 2004 noin 500 000 eurolla ja saman verran varoja on budjetoitu." [18]

"IPCC:lle virhe oli nolo, sillä vain hieman aiemmin oli tullut esiin brittiläisen tutkimuslaitokseen liittyvä ilmastotutkimuksen tulosten mahdollinen vääristely ["Climategate"]. Puheenjohtaja Pachauri sanoi tuolloin, että uusien virheiden löytyminen IPCC:n raporteista oli äärimmäisen epätodennäköistä."[17] Samoin IPCC:n puolustajat väittivät nytkin.

Atte Korholan vaimo, euroedustaja Eija-Riitta Korhola kirjoittaa: "Myöhemmin on käynyt ilmi, että jäätikkötutkijat olivat varoitelleet laittamasta lukua raporttiin ja että virhe oli tahallinen: sen tarkoitus oli panna poliitikkoihin vauhtia."[19]

"IPCC pyysi anteeksi karkeaa virhettään; käytetty tutkimustieto ja sen käsittely eivät ole olleet IPCC:n standardien mukaisia. Vielä kuitenkin korostettiin, että kyseessä oli yksittäinen poikkeus muuten niin tarkassa seulassa. Asiaa koskevan uutisoinnin yhteydessä korostettiin, että ilmastotutkimukseen voi yhä luottaa, sillä IPCC noudattaa ankaraa vertaisarviointia."[19]

Lisää järjestökampanjamateriaalia "tieteenä"

"Valitettavasti tuon jälkeen ei ole mennyt päivääkään ilman että IPCC:n raportista paljastuu uusia heikkouksia. Jos Himalajan väite perustui WWF:n kautta kierrätettyyn haastatteluun, löytyi kansalaisjärjestöjen kädenjälki myös Afrikan satoennusteita ja Amazonasin sademetsien katoamista koskevista arvioista. Tulvien ja ilmastonmuutoksen yhteyttä koskevan väitteen taustalta löytyi pelkkä alustava esitelmä tutkimuksesta. IPCC:n raportti siteerasi juuri sitä, vaikka varsinainen tutkimus lopulta päätyi siihen, ettei oletettua yhteyttä voitu osoittaa." [19]

"epätäsmälliseen tiedottamiseen on syyllistynyt muun muassa YK:n alainen ilmastopaneeli IPCC."[13]

IPCC:n epätieteellinen "tieto"

IPCC:n kolmesta WG-raportista "WG2 ja WG3 ovat jo konseptuaalisesti valheellisia, kun niillä yritetään antaa tieteellisyyden leimaa koosteille, jotka eivät kuin osin sitä ansaitse." [20]

"- - hallitukset kaipaavat IPCC:ltä lopulta miltei yksinomaan sellaista tietoa, jolle ei nyt ole riittävää tieteellistä tukea", toteaa professori Pekka Pirilä. [21]

"- - vertaisarvioinnin kohteen on ollut 84% WG1:n viitteistä, 59% WG2:n viitteistä ja vain 36% WG3:n viitteistä. Vaikka IPCC:n ohjeet sanovat, että viitteen yhteydessä pitää mainita vertaisarvioinnin puuttumisesta, ei raporteissa ole tätä ohjetta noudatettu." Lisäksi merkintää "high confidence" käytetään vailla perusteita. [21]

IPCC:n itse YK:n johdon kanssa tilaama toimeksianto osoitti mm. seuraavat huolenaiheet:

  • "epäilys, että IPCC-työn johtohenkilöiden sekä raporttien kirjoittajien valintatapa ei johda kaikin puolin tasapuoliseen kokoonpanoon,
  • riittämättömät varmistukset raportteihin jäävien virheiden ja muiden puutteiden eliminoimiseksi,
  • väärien mielikuvien luominen saatujen tulosten luotettavuudesta."[21]

"Jääkiekkomaila" kelvottomin metodein

"Kritiikkiä saa myös kiistelty jääkiekkomaila-graafi, johon päädyttiin professori David Handin mukaan "käyttökelvottomin metodein"." [13]

"Handin mukaan graafin ilmaston lämpenemistä kuvaava käyrä on sinänsä oikean muotoinen. Graafi kuitenkin liioittelee lämpötilan nousua 1900-luvulla aiempiin vuosisatoihin nähden, Hand sanoi." [13]

Onko ilmakehä lämmennyt

Professori Jouko Yläliedenpohja ihmettelee, miksi ei ole selvitetty (tai kunnolla julkistettu), onko yläilmakehä lämmennyt teorian mukaisesti.[22]

Maailmankaupan vähentäminen lisäisi ilmastonmuutosta

(Maan ystävien) tiedetoimittaja-kansalaisaktivisti Risto Isomäen mukaan degrowth ei edes teoriassa voisi johtaa ilmaston lämpenemisen pysäyttämiseen vaan päinvastoin lämpenemisen hillitseminen vaatii riittävää maailmankauppaa. Kasvihuonepäästöt lämmittävät maata 4 W/m2 mutta ilmasto lämpenee vain 0,5 W/m2, koska ihmisen jatkuvasti tuottamat pienhiukkaset kumoavat pääosin lämpenemisen. Siksi maailmankaupan volyymia ja laivojen rikkipäästöjä olisi hyvin vaarallista vähentää ennen kuin on kehitetty kemiallisia ja biologisia keinoja ja poistettu niillä ilmakehästä hiilidioksidia riittävästi.[23]

Lähi-itä ja Keski-Aasia: kuivuus ehkä ennallaan

IPCC:n mukaan Lähi-idässä ja Keski-Aasiassa sateet hieman lisääntyvät mutta lämpötila nousee 1-2 astetta 2030-2050 mennessä, siksi haihtuminen lisääntyy ja luultavasti kuivuusongelmat eivät vähene, voivat lisääntyäkin.[24]

Ääriliberaalien ilmastokannat

Nuorista libertaareista ehkä paljon suurempi osa on ilmastonmuutosskeptikkoja kuin maltillisemmista liberaaleista.

Professori Stephan Lewandowsky on tehnyt blogeissa kyselyitä ja väittää artikkelissaan, että ilmastokeskustelun innokkaat skeptikot uskovat helpommin kaikenlaisiin salaliittoteorioihin kuten että ihminen ei ole oikeasti käynyt kuussa, AIDS ei johdu HIV:stä ja tupakointi ei aiheuta syöpää. Hänen mukaansa tämän ryhmän ja vapaan markkinatalouden kannattajien välillä on korrelaatio. Tietokirjailija Joanne Nova ihmettelee, kun hänen selvityksensä mukaan kyselyä ei ole tehty ainakaan keskeisissä ilmastoskeptikkoblogeissa, ja väittää kyselyn suuntautuneen skeptikkojen sijaan alarmisteihin. Nove myös muistuttaa, että kaksi kuussa käynyttä astronauttia on itse ilmastoskeptikkoja. [25] Vastapuolen argumentteja: http://s.tt/1mwBG

Lihansyönnista ja muusta eläintuotannosta 2,6 % USA:n päästöistä

Jos kaikki yhdysvaltalaiset luopuisivat eläinruoasta, ilmastopäästöt vähenisivät 2,6 % eli 28 % ruoantuotannon osalta mutta ihmiset kärsisivät tärkeiden ravinteiden vajeista ja saisivat liikaa energiaa, PNAS-lehdessä julkaistu mallinnus osoittaa. Vaikka eläinpäästöt ovat 49 % maatalouspäästöistä, vähennys olisi siis vain 28 %, koska pitäisi tuottaa toisin enemmän sivutuotteita, esimerkiksi keinolannoitetta lannan loppuessa, ja kasvinviljelyn sivutuotteena syntyvää ihmiselle kelvotonta rehua ei voisi enää hyödyntää eläintuotannossa. Mallissa maatalouseläimistä luovuttaisiin täysin.[26] Täyden veganismin hyöty on siis luultua pienempi.[27]

Jos vain vähennettäisiin eläinruoan osuutta ravinnossa, saavutettaisiin huomattava osuus tuosta 2,6 prosentista paljon pienemmällä osuudella haitoista.

Haitat pieniä verrattuna talouskasvuun (IPCC)

IPCC:n tuoreimman raportin (AR5) mukaan eri menetelmin ja eri oletuksin tehdyt tutkimukset ovat päätyneet samaan johtopäätökseen: ilmastonmuutoksen kokonaisvaikutus ihmisen hyvinvointiin on "pientä verrattuna talouskasvuun". Yhtä lukuun ottamatta kaikki estimaatit olivat haarukassa + 3 % ... -6 %, melkein kaikki noin 0 % ... -3 %, mutta 5,5 asteen nousun haitta olisi -6 % eli haitta olisi yhtä paha kuin olisi 6 prosentin tulonmenetys. Päästöjen yhteiskunnalliseksi kustannukseksi on arvioitu keskimäärin 40 tai 585 dollaria hiilitonnilta (3,7 hiilidioksiditonnia) riippuen siitä, käytetäänkö kolmen vai nollan prosentin diskonttausta.[1] Seuraava raportti ilmestyy vuonna 2022.[28]

Estimaattien mukaan talous kasvaa satoja prosentteja samalla kun tulee noin 0-3 prosentin ilmastohaitat (ei-taloudellisetkin haitat rahaksi muutettuna).

Ilmastoahdistus

Ilmastoahdistus "voiko hankkia lapsia tähän maailmaan", "ei tähän voi vaikuttaa", "Onko oikeutta olla näin hyvinvoiva, kun Tyynenmeren saaret uppoavat?" https://yle.fi/uutiset/3-10140284

Viitteet

  1. 1,0 1,1 Climate Change 2014: Impacts, Adaptation, and Vulnerability. Part A: Global and Sectoral Aspects (10.9.2 ja 10.9.3, sivut 690-691. Mediaani on paljon alempi.) 2014. Cambridge University Press.
  2. 2,0 2,1 Ilmastoguru Petteri Taalas puhuu tulevaisuudesta niin ymmärrettävästi, että sekä poliitikkojen että kansalaisten kannattaisi kuunnella häntä Suomenmaa. 6.8.2019.
  3. 3,0 3,1 3,2 Petteri Taalas: Ilmastonmuutos on kiistaton fakta, mutta paniikki maailmanlopusta turhaa – villakoiran ydin ei ole vegaanius Iltalehti. 13.1.2020.
  4. Autoilun kallis hiilidioksidi, soininvaara.fi, 15.9.2009
  5. Radikaali ilmasto­liike uskoo, että asenteiden muuttamiseen tarvitaan kansalais­tottelemattomuutta Helsingin Sanomat. 30.10.2019.
  6. 6,0 6,1 Audiomedia Oy: Pääsihteeri Petteri Taalas: Globaalin metsäpolitiikan suurin haaste on pysäyttää sademetsien tuhoaminen STT info. 22.8.2019.
  7. Ilmastoguru Petteri Taalas: Ilmastonmuutos ei ole vielä riistäytynyt käsistä, mutta keskustelu siitä on – ”Siinä on uskonnollisen ääriliikkeen piirteitä” (Tilaajille) Talouselämä. 24.9.2020.
  8. 'POSITION STATEMENTS HIDE DEBATE', 15.11.2006
  9. Richard Muller's volte face on climate change is good for science, The Guardian, 31 July 2012
  10. Tunnettu ilmastoskeptikko pyörsi kantansa, Helsingin Sanomat 30.7.2012
  11. 11,0 11,1 Jos lentokoneet ripottelevat ruokasuolaa ilmakehään, niin sitten viilenee – tutkija vertaa konstia morfiiniin Helsingin Sanomat. 29.8.2018.
  12. HS 17.12.2009, Atte Korhola
  13. 13,0 13,1 13,2 13,3 Raportti vapautti ilmastotutkijat – ilmastopaneelille taas pyyhkeitä, HS.fi 14.4.2010
  14. http://www.thegwpf.org/images/stories/gwpf-reports/Climategate-Inquiries.pdf
  15. http://www.guardian.co.uk/uk/2010/jun/15/bloody-sunday-saville-report-widgery
  16. HS 22.1.2010
  17. 17,0 17,1 IPCC: Jäätikköuutinen oli valitettava virhe, Yle 23.1.2010
  18. ”Presidentti Halonen nolaa ilmastopaneelin”, Uusi Suomi 25.2.2010
  19. 19,0 19,1 19,2 Ilmastopato uhkaa murtua, E-RK 3.2.2010
  20. Pekka Pirilä: "Näin IPCC:tä voisi uudistaa", Pekka Pirilä, energiatalouden professori emeritus, 16.02.2010
  21. 21,0 21,1 21,2 Pekka Pirilä: IPCC:n mahdoton tehtävä, Pekka Pirilä, energiatalouden professori emeritus (TKK), 31.08.2010 (luettu 28.9.2010). CO2-raportti.fi on Suomen ympäristökeskuksen, STT:n, Benvirocin ja GWP:n ylläpitämä "puolueeton" tietolähde
  22. http://joukoyla-liedenpohja.blogspot.com/2010/06/onko-ilmakehan-ylaosa-lammennyt.html
  23. Risto Isomäki: Ilmastonmuokkaus - uhka vai mahdollisuus (sivu B1) Helsingin Sanomat. 26.7.2011.
  24. The Regional Impacts of Climate Change IPCC. Viitattu 2018.
  25. Lewandowsky – Shows “skeptics” are nutters by asking alarmists to fill out survey, Joanne Nova. Aug 29, 2012.
  26. Nutritional and greenhouse gas impacts of removing animals from US agriculture. Proceedings of the National Academy of Sciences, 13.11.2017, 114. vsk, nro 48. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1073/pnas.1707322114}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
  27. Jos jokin asia kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta, se ei ole totta (Pääkirjoitus) Tiede. joulukuu 2017.
  28. Sixth Assessment Report 2020. IPCC.

Katso myös

Aiheesta muualla