Paskaduuni
Paskaduuni (McJob) on etuoikeutettujen ihmisten käyttämä halventava nimitys töistä, jotka ovat luksustöitä verrattuna siihen, millaisia töitä suunnilleen kaikki ennen tekivät. Niihin verrattuna "paskatyöt" ovat turvallisia, hyväpalkkaisia, miellyttäviä, terveellisiä ja mukavia.
Suomessa termin teki tunnetuksi Eetu Viren vuonna 2006: "Hampurilaisravintolassa työskentely, siivoaminen seitsemän euron tuntipalkalla, vuokratyöfirmojen...". Myöhemmin selitettiin hänen tarkoittaneen työehtoja eikä töitä.[1]
Etuoikeutetut valittavat paskaduuneista
Tampereen yliopiston norisotutkimuksen dosentti Jaana Lähteenmaa arvioi, että epäsiisteistä paskaduuneista valittavat ne etuoikeutetut, joilla on sosiaalisesti ja taloudellisesti varaa nirsoilla. Kun (2008) alkoi taantuma, puhe paskaduuneista vaimeni ja aktivistit selittivätkin tarkoittaneensa vain työehtoja. Lähteenmaan mukaan alun perin sillä tarkoitettiin tiettyjä töitä ja termi oli loukkaava, häntäkin kohtaan, koska hän on nuorempana pessyt vessoja alkoholistiparantolassa.[2]
Toisaalta yhteiskuntapolitiikan professori Eeva Jokinen valittaa, että keski-ikäisiä työttömiä ohjataan perushoitajiksi, vaikka he haluaisivat tehdä jotain muuta.[2]
TEM:n neuvotteleva virkamies Pekka Tiainen sanoo, että työt eivät ole paskoja, vaikka palkka sitä olisikin. Poikkeuksia ovat hänestä vain "kansainvälinen asekauppias, parittaja ja palkkamurhaaja."[2] Hän on kommunistisen työväenpuolueen entinen presidenttiehdokas.
"Turha työ" ja "haitallinen työ"
”Turhaa työtä” on suuri osa politikointia ja aktivismia, suorastaan haitallista, harvoin markkinatyö, josta joku maksaa vapaaehtoisesti.
Kuin hetero pitäisi homoseksiä turhana, kun tukirahoilla elävät taiteilijat pitivät muiden töitä turhina. Palkanmaksaja tietää parhaiten, kenen työ on turhaa; muiden tieto on vaillinaista. Tukirahat otetaan veronmaksajilta, jotka eivät niitä vapaaehtoisesti näille antaisi. Aktivismista ja politikoinnista suuri osa on suorastaan haitallista, markkinatöistä ylivoimainen osa hyödyllistä. Se on verojen, kuluttajan ylijäämän ja voiton verran hyödyllisempää kuin siihen uhratut resurssit, koska eihän siitä muuten maksettaisi.
Taiteilijat vieläpä tekivät tästä verorahoillamme propagandapläjäyksen haitallisen agendansa puolesta. Se vasta haittatyötä onkin. Siinä sivussa he puolustavat voodoo-taloustieteeksi kutsuttua ”modernia rahateoriaa” (MMT), jonka mukaan raha-asiat hoituvat ongelmitta rahaa painamalla ja jota oikeat tieteilijät pitävät huuhaana, samoin talouslaskua.
Ympäristöongelmiin tiede tarjoaa paljon tehokkaampia ratkaisuja, kuten päästömaksu. Useimmissa töissä se olisi pientä verojen ja kuluttajan ylijäämän rinnalla: ne ovat siis hyvin hyödyllisiä. Silti moni työ, tuote tai tuotantotapa vaihtuisi vieläkin kannattavampaan ja näin päästöt vähenisivät paljon.
Markkinataloudessa rahaa saa vain tekemällä jotain, josta joku vapaaehtoisesti maksaa. Omalla rahallaan maksava on yleensä paras arvioimaan, saako rahoilleen tarpeeksi vastinetta. Poliitikot arvioivat vastinetta toisten puolesta tietämättä, paljonko nämä oikeasti maksaisivat saamastaan.
Suomessa jokainen saa kieltäytyä vaikka kaikista töistä ja perustuslaki vaatii silti valtiota takaamaan näillekin toimeentulon työtätekevien selkänahasta. Mitään työtä ei siis ole pakko tehdä. On reilua tehdä silti. Työajan lyhentäminen heikentää työllisyyttä ja ainakin palkkoja ja hyvinvointivaltiota.
Haitalliset työpaikat, Vapaasana.net, 2020.
Viitteet
- ↑ Töiden jälkeen Suomen Kuvalehti. 1.3.2019.
- ↑ 2,0 2,1 2,2 Tämäkö muka paskaduunia? Taloussanomat. 22.11.2010.
Lisää aiheesta
- Töistä kieltäytyminen kuvaa aihetta tarkemmin ja virheellisiä väitteitä siitä.
- https://fi.wikipedia.org/wiki/Paskaduuni
