Töistä kieltäytyminen

Töistä kieltäytyminen. Ks. myös Työstäkieltäytyjäliitto.

Työttömyyskorvauksen vastikkeellisuus

Työttömyyskorvauksen vastikkeellisuuden syy on siinä, että muuten työttömyyskorvauksia pitäisi pienentää ja työntekijöiden työttömyysvakuutusmaksuja nostaa.

Samalla tavalla muissakin kotivakuutuksestakin joutuu maksamaan ylimääräistä, jos ei käytä turvalukkoa, ja korvauksia saa vähemmän, jos on jättänyt ovensa lukitsematta. Muuten kaikkien korvauksia pitäisi leikata tai vakuutusmaksuja nostaa.

Nekin työt, joita jotkut eivät halua tehdä, ovat yleensä paljon terveellisempiä ja miellyttävämpiä kuin valtaosa töistä viime vuosisatoihin asti, kun ihmiskunta eli äärimmäisessä köyhyydessä nykykapitalismin syntyyn asti. Omalla kustannuksellaan töistä voi kieltäytyä, mutta toisten rahoilla sitä ei pitäisi tehdä.

Jos joku väittää, että työttömyyskorvaukset eivät ole ratkaisevia verotuksessa ja hyvinvointivaltion kestävyydessä, hänestä varmaan jokainen voi elää piittaamatta ilmastonmuutoksesta, koska eihän yksi ihminen paljon vaikuta.

28 % kelpuuttaisi kaiken työn

Vain 28 % suomalaisista ottaisi työttömänä vastaan mitä tahansa työtä, useimmin yli 55-vuotiaat, amk-koulutetut, yrittäjät, johtajat, toimihenkilöt ja miehet, harvimmin 18-34-vuotiaat ja naiset. Joka kolmannen mielestä kaikki työ ei ole arvokasta, etenkin nuorten mielestä, mutta naiset pitivät kaikkia töitä arvokkaina muita useammin. Osa-aikatöihin ja muille aloille oli valmis 77 %, pätkätöihin 64 % ja fyysiseen työhön 61 %, vuorotyöhön 52 %.

"Työtä on vähemmän kuin työntekijöitä"

Jotkut luulevat, että töitä ei riitä kaikille.

• Töitä ei riitä kaikille -harhaluulo
• Työn määrä ei muutu -harhaluulo

Töistä kieltäytyvät

• Työstäkieltäytyjäliitto‎ (ei vitsi vaan vasemmistolaisia).
• Ossi Nyman on vältellyt töitä tahallaan 20 vuotta ja elää työttömyysturvalla.
• ”Kukaan ei välttele töitä!” Työstäkieltäytyjäliitto: neuvomme, miten saat tukia joutumatta töihin., Vapaasana.net, 2019.
• Markku kertoo, miten sosiaaliturva passivoi hänet, MTV Uutiset. "Markku eli tuilla 20 vuotta, sulkeutui kotiinsa ja oli ylpeä siitä, ettei tehnyt mitään – 'Ei ole mitään järkeä tehdä matalapalkkaduunia, koska saman rahan saa ilmaiseksi'"
• HS: Repe Suonpää kertoo olleensa tukien väärinkäyttäjä tekemättä töitä, kunnes 25-vuotiaana ymmärsi ottaa itseään "niskasta kiinni". "Ja minunlaisiani on paljon."
• Vihreän langan haastattelemaa 7 vuotta palkkatöiden ulkopuolella ollutta henkilöä "ärsyttää, että kuvaa työelämän ulkopuolella olevista silotellaan vimmatusti. Että kaikki haluaisivat nöyrästi opintoihin ja töihin ja olla tuottava osa yhteiskuntaa." ”Jossain vaiheessa olin kyllä se, joka halusi elää veroihralla ja haistattaa paskat yhteiskunnalle. Ajattelin, että jos mulla ei oo mitään väliä, en halua tehdä mitään tämän paskan yhteiskunnan hyväksi.” Hänen mukaansa työttömille järjestetyt työkokeilut eivät yleensä johda mihinkään.

"Työttömyyskorvauksen menetys ei estä työstä kieltäytymistä – määrä nelinkertaistunut lyhyessä ajassa" kertoo Yle. Työstä kieltäytymisiä tuli työvoimaviranomaisten tietoon yli 17 000 tapausta 2016, samoin 2015.

Eetu Virenin virheellisiä väitteitä

"On talouden kannalta hyvä, jos yksi kaataa öljyä mereen ja toinen menee puhdistamaan"

Ei ole vaan paha, koska sillä on vaihtoehtoiskustannukset. Samoilla resursseilla olisi voitu tuottaa enemmän hyvä. Ks. Rikotun ikkunan ongelma.

Kun käytät Macbookia ja näytät coolilta, rakennat Applen brändiä. Sinun pitäisi saada siitä korvaus.

MacBook Air maksaa 750 euroa (2019). Jos Applen pitää antaa käyttäjille satasen brändinrakennuspalkkio, se tietysti nostaa hinnan 850 euroon, jotta nettohinta pysyisi 750 eurossa. Kysyntä ja tarjonta pysyvät ennallaan, joten tämä olisi tehokkain hinnoittelu. Mikään ei muuttuisi.

Oikeasti jotkut rakentavat brändiä paremmin kuin toiset ja parhaille Apple antaa jo nyt brändinrakennuspalkkioita. Jotkut haittaavat brändiä.

Voitto on keskimäärin 4,2 % liikevaihdosta, kuluttajan ylijäämä kai yli 100 % liikevaihdosta. Näin jo nyt myyvä yritys hyötyy 100 euron tuotteen kaupasta 4,2 euroa ja ostaja yli 100 euroa. Millä ihmeen perusteella tämä on epäoikeudenmukaista ostajaa kohtaan?

Maksaessaan tuotteesta 100 euroa kuluttaja siis hyötyy tuotteesta keskimäärin yli 200 euron verran, paljon enemmän kuin yritys. Työntekijät ja verottajakin yleensä hyötyvät paljon enemmän kuin yritys. Sitä paitsi kaikki osapuolet ovat yleensä suostuvaisia aikuisia - paitsi veroihin, jotka ovat pakottamista. Verot ovat siis ainoa todellinen paskaduunielementti tai epäoikeudenmukaisuus.

Korvausten maksuun vähiten huono keino on vapaaehtoisuus: ketään ei pakoteta aseella uhaten käyttämään MacBookia, maksamaan siitä tai myymään sitä halvemmalla kuin haluaa.

1 400 euron perustulo ei ole heti mahdollista, se vaatii rahajärjestelmän radikaalia muutosta

Kyllä se on heti mahdollista. Venezuela ja Zimbabwe ovat sen todistaneet. Muutetaan heti rahajärjestelmä niiden mallin mukaan. Kun painetaan tarpeeksi seteleitä, kaikille voidaan maksaa vaikka triljoonan euron perustulo. Rahan arvo tietenkin romahtaa, kaikesta tulee pula, kansa alkaa paeta maasta ja väkivalta yltyy, kuten Venezuelassa ja Zimbabwessa. Demokratia menee. Tietysti demokratia pitäisi lakkauttaa jo ennen sitä, koska kansa ei ole niin tyhmää, että suostuisi antikapitalismiin.

Perustulo on keino tukea hyviä töitä

Perustulo on keino tukea rikollisuutta. Työnteko muuttuu kannattamattomammaksi rikollisuuteen nähden, koska työtä tekevältä perustulo verotetaan pois.

Mitä hyödyttömämpää jokin työ on asiakkaiden mielestä eli mitä vähemmän he siitä suostuvat maksamaan, sitä enemmän perustulo auttaa tällaista työtä tekevää. Hyödyllisempää työtä tekevältä perustulosta verotetaan pois suurempi osa.

Päätös töiden hyödyllisempää on paras tehdä hajautetusti, asiakkaiden toimesta, eli vapaaehtoisesti. Vaihtoehto on pakkopäätös eli se, että "puolue" tai vastaava tekee sen päätöksen, jolloin toisinajattelijoiden asema heikkenee.

Toisaalta olisi hyvä, jos yrittäjien sosiaaliturva olisi samanlainen kuin työntekijöiden.  Valtion ei pitäisi suosia yhtä tapaa ansaita toimeentulonsa. Tässä perustulo voi auttaa mutta muitakin keinoja on.

Perustulolle on muita syitä, puolesta ja vastaan.

Töistä pitää voida kieltäytyä

Perustuslaki takaa Suomessa töistä kieltäytyvillekin sen tasoisen elatuksen, josta ennen 90 % kansasta ei osannut unelmoidakaan, vaan lähes kaikki elivät nälässä, taudeissa ja jatkuvassa puutteessa. Tämä elatus rahoitetaan varastamalla niiltä, jotka tekevät töitä, ja yrityksiltä. Töistä kieltäytyminen on jo sallittua ja sitä helpotetaan näillä tuilla, joten kieltäytymisen mahdollisuus ei vaadi perustuloa. Elämä on valintoja. Jos haluaa tämän minimitulon päälle rahaa, sitä vastaan voi joutua tekemään työtä, ja jokainen työtarjous on vaihtoehtoinen tilaisuus sellaiseen.

Jo nyt verotus rankaisee työnteosta ja sosiaaliturva palkitsee siitä, ettei työtä tee. Silti osa työttömistä ottaa vastaan työtä ihailtavan matalalla kynnyksellä, osa korkealla.

Täystyöllisyysyhteiskunta on epärealistinen

Ei ole, se on jo Islannissa ja Sveitsissä, aika pitkälti Tanskassakin. Olisi sielläkin, elleivät esimerkiksi työttömyyskorvaukset olisi järkyttävän korkeita. Sellainenkin malli olisi nykyistä parempi. Ei täystyöllisyysyhteiskunta sitä tarkoita, että kukaan ei olisi ikinä ilman töitä. Eihän hyvinvointivaltiokaan tarkoita sitä, että kaikki voisivat hyvin. Ennen Suomessa ja useimmissa muissa maissa oli täystyöllisyys ja olisi yhä silloisella lainsäädännöllä ja monella muullakin.

Pontus Purokurun virheellisiä väitteitä

Liikunnasta ja kulttuurista on tehty vain keinoja parantaa tuottavuutta

(Kalle Haataselle joulukuussa 2019) Ei ole. Ne ovat aina olleet toisinaan osittain sitä. Jos työnantajani tukee harrastuksiani liikunta- tai kulttuuriseteleillä ja siksi harrastan niitä enemmän, säästän rahaa ja olen tuottavampi työntekijä, kaikki voittavat.

Katso myös

• Karenssi
• Työstäkieltäytyjäliitto