Perustulo

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Perustulo (tai kansalaispalkka) viittaa järjestelmään, jossa jokainen (aikuinen) kansalainen saa valtiolta tietyn summan esim. kuukausittain. Tämän on tarkoitus korvata muu sosiaaliturva osittain tai kokonaan. (Alankomaiden) negatiivinen tulovero on muuten sama asia, mutta summa vain kirjataan veronpalautukseksi, jos mahdollista. Yleistuki (Universal Credit) on samantapainen mutta ehdollinen tuki.

Perustulojärjestelmässä usein peritään tasaveroa: sama veroprosentti jokaisesta ansaitusta eurosta. Näin järjestelmässä jokainen saa tietyn minimitoimeentulon mutta silti ansioiden hankkiminen kannattaa aina.

Nykyjärjestelmä on niin monimutkainen, että usein köyhien lisäansioista ei jää mitään käteen, kun he tekevät töitä, tai aiemmin maksettu sosiaaliturvaa saatetaan myöhemmin periä osittain takaisin, mikä sekoittaa köyhän talouden. Tästä syystä nykyjärjestelmän katsotaan kannustavan työttömyyteen. Sata-komitea piti tätä työnteon ja elämänhallinnan pahimpana esteenä. Se estää myös sairaita, vammaisia tai muutoin osittain työkyvyttömiä/pitkäaikaistyöttömiä tekemästä edes osa-aikaista työtä. [1]

Perustulo heikensi työllisyyttä, ei parantanut terveyttä

Satunnaiskokeessa perustulo 1000 $/kk vähensi sekä saajien muita tuloja (1500 $/v.), työmarkkinoille osallistumista (2 %-yksikköä) ja työtunteja (1,4 h/viikko) verrattuna kontrolliryhmään. Puolisoidenkin työmarkkinoille osallistuminen heikkeni vastaavasti. Ei ollut vaikutusta työllistymisen laatuun, inhimilliseen pääomaan panostamiseen tai muuhun tuottavaan toimintaan, mutta vapaa-aika ja liikenteessä oleminen lisääntyivät.[2]

Mitään merkkejä terveyden paranemisesta ei löytynyt kyselyissä eikä mittauksissa, vaikka alussa stressi väheni ja sairaaloiden ja päivystyksen käyttö lisääntyi. Hyvinkin pienet parannukset voidaan tulosten perusteella sulkea pois merkitsevällä varmuudella. Sama koskee mielenterveyttä, toisen vuoden kohdalla hyvinkin pieniä parannuksia. Uni, fyysinen aktiivisuus ja monet muut mittarit tuottivat nollatuloksen. Matalatuloisista oli muodostettu satunnaisesti koeryhmä ja vertailuryhmä.[3]

Liberaalien kanta

Liberaalit kannattavat sosiaaliturvan toteuttamista universaalilla ja läpinäkyvällä tavalla, joka puuttuu mahdollisimman vähän ihmisten valintoihin. Siksi heistä moni (enemmistö?) kannattaa perustuloa, joskin tämän puuttumisargumentin äärimmilleen vieminen tarkoittaisi, että perustulon ja verokannan tulisi olla nollia. Jotkut liberaalit kannattavat mieluummin yleistukea.

Libertaristit eivät tietenkään hyväksy perustulon rahoittamista verotuksella, mutta heistäkin moni (mm. negatiivisen tuloveron kehittäjä Milton Friedman) pitää perustuloa vähiten huonona tapana toteuttaa sosiaaliturva tai sen pääosa.

Nobelistien kanta

Perustuloa kannattavat mm. talous-nobelin saaneet "Herbert Simon[29], Friedrich Hayek[30][31], James Meade, Robert Solow[32] ja Milton Friedman[33]" (Wp: Basic income).

Suomalaiset kannattavat perustuloa

Suomalaisista 76 % kannattaa negatiivista tuloveroa, 63 % perustuloa ja 59 % kansalaispalkkaa (Gallup 2002). Kysymykset kuuluivat: 1. NT: ”Mitä mieltä olet järjestelmästä, jossa tulot ja verot yhdistettäisiin siten, että pienituloiset saisivat automaattisesti tulonsiirtoja (ns. negatiivinen tulovero) ja ne, joilla on suuret tulot, maksaisivat normaaliin tapaan veroa tulosta, joka ylittää tietyn rajan?” (76 %) 2. PT: ”Mitä mieltä olet järjestelmästä, jossa kaikille maassa pysyvästi asuville taattaisiin automaattisesti tietty perustulo?” (63 %) 4. osallistumistulo: ”Työttömiä pitäisi rohkaista hankkimaan työtä siten, että heille maksettaisiin tietty perustulo, jonka he saisivat pitää vaikka hankkisivatkin lisätuloja.” (79 %) 11. ”Mitä mieltä olet järjestelmästä, jossa kaikille maassa pysyvästi asuville taattaisiin automaattisesti tietty perustulo, ns. kansalaispalkka?” (59 %). Mm. kysymysten 3. ja 11. välinen ero on esimerkki sanamuodon vaikutuksista vastauksiin, koska 11. esitettiin eri vastaajille kuin 1. - 4. [4]

SAK:n kanta

Sosiaaliturvan ja tulojen kannustavampaa yhteensovittamista ehdotettiin myös Sata-komiteassa, mutta työmarkkinajärjestöt estivät tämän sekä muutenkin perusturvan korottamisen, koska ne "keskittyvät omien kannattajajoukkojensa etujen ajamiseen". Tämä usein liitetään SAK:n haluun pitää ansiosidonnainen työttömyysturva perusturvaa paljon houkuttelevampana. Osa kansasta näet ei tiedä, että "Loimaan kassa" eli YTK takaa kelle tahansa palkansaajalle saman turvan muutamalla kympillä vuodessa. [1][5]

EK:nkin arvellaan suhtautuvan kielteisesti perustuloon, koska se vahvistaisi työntekijän neuvotteluasemaa ja vähentäisi riippuvuutta yhdestä työnantajasta.

Sdp vastustaa perustuloa ja perinteisesti puolustaa ansiosidonnaisia etuuksia.[6]

SAK:n jäsenistä 50 % kannattaa

SAK:n jäsenistä 50 % ja kaikista suomalaisista 37 % kannattaa perustuloa niin paljon, että ilmoittaa olevansa jokseenkin tai täysin eri mieltä SAK:n johdattelevan muotoilun "Jos olisin itse töissä, minun olisi vaikea hyväksyä sitä, että naapurini jäisi joka aamu kotiin ja eläisi verovaroista rahoitetulla kansa- laispalkalla" kanssa. [7]

Sivun 8 kysymysmuotoilut ovat mielipuolisen hupaisan johdattelevia.[7] Lehdistötiedotteessaan SAK sitten oikaisee mutkat suoriksi aivan kuin kysymykset olisivatkin olleet suoria väitteitä.

Perustulo maailmalla

Alaskassa perustulo on vain 1000 dollaria vuodessa.[8]

Tanskassa ja Hollannissa on perustulo 65 vuotta täyttäneille. [9]

Iranin universaali perustulo

Iranissa otettiin vuonna 2011 käyttöön 60 dollarin universaali (joskin anottava) perustulo korvaamaan poistettavia (mm. polttoaineen) hintatukia.[10][11]

Hollannin perustulo

Hollannissa on vuonna 2001 otettu käyttöön noin 150 euron kuukausittainen perustulo, joka maksetaan "veronpalautuksen" nimellä kuukausittain kansalaisille kaikissa perheissä, joissa on vähänkään ansiotuloja.[8] Työttömyysturvan saajat eivät kuitenkaan saa tätä perustuloa.[12] Uudistuksen yhteydessä siirrettiin verotuksen painopistettä ympäristö- ja kulutusveroihin.[8] Työehdon vuoksi tämä "perustulo" ei siis ole täysin universaali.

Namibian perustulokokeilu

Järjestöt rahoittivat erään kylän perustulokokeilun. Tulokset näyttävät subjektiivisen raportin perusteella hyviltä, joskin otos oli pieni ja tutkimuksessa ei ilmeisesti ollut realistista vertailuryhmää, jolla alkuinnostuksen ym. vaikutukset olisi eliminoitu. [13]

Perusturvan tarve

  • 140 euroa kuukaudessa riittää hyvään ja monipuoliseen ruokaan. Osmo Soininvaara laski tämän (ja sisällytti mm. suklaata mukaan). Keskimääräinen alkoholiannos nostaisi tämän 200 euroon.[14] Erittäin pitkiä työpäiviä tekevä joutuisi ostamaan enemmän eineksiä. Yleensä vähävaraisilla on kuitenkin varaa ostaa paljon kalliimpaa ja lihottavampaa ruokaa, ja he ovatkin keskimääräistä ylipainoisempia.
  • 180 euroa/kk on Soininvaaran arvio muista tarvittavista menoista, siis yhteensä 320 euroa/kk, mutta perusturva on 417 euroa/kk, joten säästöön jäisi 100 - 167 euroa kuussa. Päälle tulevat asumismenot ja isot poikkeukselliset menot (nykyperusturva kattaa kummatkin). Joku toinen toki arvioisi perusturvaihmisen ehtivän pyöräillä tai kävellä matkansa. Soininvaara myös huomautti, että monet akateemiset työssäkäyvät asuntovelkaiset perheet elävät samalla elintasolla, jonka saa näin tekemättä töitäkin. (Kuukausikortti 40 € Puhelin 20 € Vaatteet 40 € Televisiolupa 20 €, Hygienia, lääkkeet 30 €, Pientä satunnaista 30 €, Yhteensä 180 €)[15]
  • Soininvaaran mukaan 400 euron perustulo vaatisi veroprosentin yli 40. Vähemmällä selvittäisiin, jos muita valtion menoja leikattaisiin ja mm. työllisyys paranisi, kuten Liberaalien ohjelmassa.
  • Kuukausikortin ja 30 euroa pudottamalla päästäisiin 250 euron perustuloon. Mikäli erillinen asumistuki poistettaisiin, perustuloa pitäisi korottaa 100 - 250 euroa/kk riippuen siitä, haluttaisiinko kustantaa asuminen Helsingin keskustassa tai ilman kämppistä sellaisellekin, joka on vuodesta toiseen tekemättä töitä. Muillahan olisi mahdollisuus säästää työtulojaan vuokraan. Realistinen kokonaisperustulo olisi siis arviolta 350 - 500 euroa kuussa ja vaatisi joidenkin uusavuttomien kohdalla talousneuvontaa.
  • Liberaalit-puolueen sosiaaliturvamallissa tämän päälle tulisi ainakin palveluseteleitä päivähoitoa, koulutusta ja terveydenhoitovakuutusta varten.

Yksittäistapauksia

Nimimerkki kertoo elävänsä 300 - 400 eurolla kuussa mukaanlukien laajakaista 25 eur/kk ja puhelin 8 eur/kk. Hänestä alle 300 euroa kuussa riittäisi. Päälle tulee vain vuokra, 657 euroa kuussa Helsingissä. [16] Vastauksiaan lähettäneet olivat tyypillisesti katsoneet yksin asuvalle tarpeelliseksi 600 euroa kuussa + asumis- ja matkakulut[17], joten moni on tottunut runsaampiin menoihin.

Perustulon suuruus

500 euron perustulo ja 48 %:n tuloveroaste ei tulisi nykyjärjestelmää kalliimmaksi: keskituloisille jäisi aavistuksen vähemmän käteen ja kaikkein pienituloisimmat hyötyisivät eniten, etenkin pätkä- ja osa-aikatyöläiset, mutta jopa 3000 euroa kuussa ansaitsevat hyötyisivät (2007).[18] Jos perustulo parantaisi työllisyyttä 10 - 15 %-yksikköä, veroastetta voitaisiin pudottaa erittäin paljon. Yleensä esitettään kuitenkin noin 400 euron perustuloa, mikä parantaisi työllisyyttä enemmän.

Osmo Soininvaaran mukaan puheet tuhannen euron perustulosta asumistuen päälle ovat aivan mahdottomia ja tekevät hallaa perustulon maineelle ja keskustelulle. Realistisena hän pitää 500 euron perustuloa 40 %:n veroasteella, minkä päälle tulisi asumistuki, useimmat saisivat ansiotuloja ja työkyvyttömät syyperusteisia lisiä. Voittajia eivät olisi tulottomat vaan pienituloiset. [19]

Perustulon hyötyjä

Korkea perustulo ja sen vaatima verotus hidastaisi talouskasvua nykyisestä, matala lisäisi. Kuitenkin jo nykyistä sosiaaliturvaa keskimäärin vastaava perustulo lisäisi talouskasvua ja talouden tehokkuutta seuraavista syistä.

  • Tasaisempi marginaalivero. Tämä parantaa talouskasvua ja talouden tehokkuutta, koska verojen haitat ovat progressiivisia. Siis jos kaksi ihmistä maksaa 40 %:n marginaaliveroa, se haittaa taloutta vähemmän kuin jos toinen maksaa 0 %:n ja toinen 80 %:n marginaaliveroa. Jälkimmäinen näet eliminoi sellaistakin taloudellista toimintaa, joka arvo on viisinkertainen kustannuksiin (työvaivaan) nähden (5 = 100 % / 20 %), 40 %:n rajavero vain sellaista, jonka arvo on 1,7-kertainen kustannuksiin nähden (100 % / 60 %).
  • Ennustettavuus. Moni työtön jättää ottamatta vastaan määräaikaisia töitä siksi, että niistä seuraa paljon myöhemmin ennustamaton tukien takaisinperintä, joka sekoittaa talouden. Perustulomallissa, jossa olisi kiinteä veroprosentti, ennakonpidätys olisi automaattisesti oikein, ei tarvitsisi varautua yllättäviin tuleviin menohin.
  • Edes osittain universaali sosiaaliturva tuottaa yhdenvertaisuutta. Eri eturyhmille liian eriytetyt tukimuodot tuottavat enemmän lobbausta ja korruptiota ja poliitikoille ja äänestäjille huonomman kyvyn hallita tukimuotojen kokonaisuutta ja kehittää sitä järkevästi.

Puolueiden kantoja

Vihreät, Vasemmistoliitto, Keskusta, Nuorsuomalaiset ja Liberaalit ovat perinteisesti kannattaneet perustuloa, joskin Vasemmistoliitto ja etenkin Keskusta vaisummin. Kokoomuksessa ja Sdp:ssä vain vähemmistö on kannattanut.

Sdp:n kansanedustaja Timo Harakka puolustaa työtä, josta voidaan maksaa vain niin vähän, ettei sillä elä. "Pitää hyväksyä, että on olemassa kansanosa, jonka tulot koostuvat palkasta ja tuista. Työ, vaikka osa-aikainen ja huonosti palkattu, on parempi kuin ei ollenkaan." Samalla joku muu voi tuottaa 10 miljoonaa euroa vuodessa.[20]

Kokoomuksen kansanedustaja Lasse Männistö kehotti puoluettaan harkitsemaan perustuloa palkkaloukkujen poistamiseksi. [21]

Vuoden 2019 vaalien alla suuret puolueet ovat kuitenkin kääntyneet vastikkeellisen yleistuki-periaatteen taakse, eikä juuri kukaan kannata perustuloa.

Töistäkieltäytyjäliiton Eetu Virenin mielestä vihreät ja vasemmistoliitto ovat väärässä puolustaessaan perustuloa sillä, että se tekisi työn vastaanottamisesta kannattavampaa. Työstä kieltäytymisen pitäisi olla kannattavampaa. Siksi liitto vaatii 1400 euron perustuloa, joka rahoitettaisiin muuttamalla rahajärjestelmä perusteellisesti.[22]

"Oikeasti mikään puolue ei kannata perustuloa"

Juhana Vartiaisen ja Asmo Maanselän mukaan mikään puolue ei kannata perustuloa. Jopa vihreät vaatii: "nuorille, jotka ovat työelämän ja opintojen ulkopuolella, olisivat käytössä aktiiviset työllistämis– ja kouluttamistoimenpiteet”, ja vihreiden ja vasemmistoliiton perustulotkaan eivät korvaisi edes minimiturvaa.[23]

Näiden puolueiden mallissa kai vanhempi työvoima saisi kuitenkin automaattisesti perustuloa, mutta osalla heistä se ei riittäisi minimituloon. Melkein kaikki muut kannattavat yleistukea.

Viitteet

  1. ↑ 1,0 1,1 Sata-komitean ei annettu auttaa huono-osaisia, HS 4.12.2009 Vieraskynä, Heikki Hiilamo ja Helena Hiila
  2. ↑ Eva Vivalt, Elizabeth Rhodes, Alexander W. Bartik, David E. Broockman & Sarah Miller: The Employment Effects of a Guaranteed Income: Experimental Evidence from Two U.S. States heinäkuu 2024. National Bureau of Economic Research.
  3. ↑ Sarah Miller, Elizabeth Rhodes, Alexander Bartik, David Broockman, Patrick Krause & Eva Vivalt: Does Income Affect Health? Evidence from a Randomized Controlled Trial of a Guaranteed Income 21.7.2024. Michiganin yliopisto.
  4. ↑ P E R U S T U L O N K A N N AT U S S U O M E S S A, Jan Otto Andersson & Olli Kangas, Yhteiskuntapolitiikka 67 (2002):4, Stakes.fi, 295-298
  5. ↑ Vasemmisto pitää köyhät köyhinä, Osmo Soininvaara 9.12.2009
  6. ↑ Perustulo on palaamassa puheisiin Helsingin Sanomat. 15.5.2012.
  7. ↑ 7,0 7,1 Kansalaisten näkemyksiä työttömyys- ja sosiaaliturvasta, TNS Gallupin kyselytutkimuksen tulokset, SAK, Marraskuu 2008, Kuvio 4 (s. 8) ja Kuvio 4-2 (s. 17)
  8. ↑ 8,0 8,1 8,2 Perustulo - kohti toimivaa perusturvaa, Pertti Honkanen, Osmo Soininvaara, Ville Ylikahri, Vihreä sivistysliitto, sivut 19, 44 ja 95
  9. ↑ http://www.centrumvoorsociaalbeleid.be/docs/20091015085117BLWN.pdf sivu 8
  10. ↑ Iranissa otettiin käyttöön perustulo ensimmäisenä maailmassa, Jouni Valkonen, 19.3.2012
  11. ↑ Economic jihad - Iran has undertaken reforms that other governments in the region should envy, The Economist, Jun 23rd 2011
  12. ↑ Perustulo 5: kompromissina negatiivinen tulovero, Osmo Soininvaara 24.2.2009
  13. ↑ http://tsarbombastic.puheenvuoro.uusisuomi.fi/72295-perustulokokeilu-namibiassa-valtava-menestys
  14. ↑ Paljonko ruoka maksaa, Osmo Soininvaara 10.1.2010
  15. ↑ Riittääkö perusturva?, Soininvaara 12.1.2010
  16. ↑ Miten niin tarvitsee?, HS.fi 19.10.2010 (nimimerkki)
  17. ↑ Tutkimus: Sinkun minimibudjetti ilman asumiskuluja on 600 euroa, HS.fi 19.10.2010
  18. ↑ Laskuharjoituksia perustulosta, Pertti Honkanen, Talous & Yhteiskunta 1/2007, sivut 30-31
  19. ↑ Perustulo ei ole huuhaata, Osmo Soininvaara, 12.4.2012
  20. ↑ Timo Harakka ei pyri Sdp:n puheenjohtajaksi. Paitsi jos…, Suomen Kuvalehti 25/2016, 26.6.2016.
  21. ↑ Kokoomusedustaja kehottaa harkitsemaan perustulomallia, Verkkouutiset 1.11.2011
  22. ↑ Töiden jälkeen Suomen Kuvalehti. 1.3.2019.
  23. ↑ Juhana Vartiainen: Yksikään puolue ei oikeasti kannata perustuloa 19.2.2019.

Katso myös

  • Negatiivinen tulovero on käytännössä sama asia kuin perustulo: esimerkiksi tietyn tulorajan X ylityksestä peritään p % veroa ja alituksesta maksetaan p % sosiaaliturvaa, mikä vastaa täsmälleen summan X * p % suuruista perustuloa mutta kirjanpidollisesti tukea saavat vain sitä todella tarvitsevat. Hollannissa tämäntapainen malli onkin käytössä, mutta jokaiselle maksetaan kuukausittain tuo summa perustulona "ennakkoveronpalautuksena" byrokratian minimoimiseksi. Ihannetapauksessa tämä tekisi verokortit tarpeettomiksi: jokaisesta ansaitusta eurosta maksettaisiin p % veroa riippumatta verokorteista.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Perustulo&oldid=14797”