Yleistuki
Yleistuki (universal credit) on Britannian sosiaaliturvamalli. Se joustaa tulojen mukaan mutta velvoittaa hakemaan töitä.[1]
Mallia on kehuttu paljon. Helmikuussa 2018 OECD suositti mallia Suomelle, kokoomus, siniset ja kristillisdemokraatit ehdottivat sellaisen kokeilemista ja suuri osa oppositiosta oli samoilla linjoilla.[1]
Britannian yleistuki on kotitalouskohtainen. Siihen vaikuttavat asumismenot ja lasten määrä sekä tulot, lähes reaaliajassa. Tämä poistaa byrokratialoukun: ihmisen ei tarvitse pelätä tukien katkeavan siksi, että hän ottaa jonkin työurakan vastaan.[1]
Malli poistaa myös tuloloukun: ansiot vähentävät tukia niin hitaasti, että jokaisesta ansaitusta punnasta jää 37 % käteen. Töitä kannattaa siis aina ottaa vastaan.[1]
Tuen piiriin pääsee vain sitoutumalla hakemaan töitä hyvin aktiivisesti, ellei kuulu erityisryhmään. Suomessa taas kuka tahansa tuesta karenssin (töistä kieltäytymisen vuoksi) saanut voi saada Helsingissä melkein 1 200 euroa kuussa. Tämä kumoaa muiden tukimuotojen kannustavat piirteet.[1]
Yleistuen saajat ovat työllistyneet muita nopeammin.[1]
Myös sosiaalidemokraattien ehdottama "yleisturva" on yleistuen kaltainen.
Yleisturva vai perustulo
Sen sijaan perustuloa on arvosteltu passivoivaksi köyhyysloukuksi, joka myös olisi liian kallis. Valtiovarainministeriön kansliapäällikkö Martti Hetemäki arvioi perustulon laskevan työllisyysastetta. Yleisturvassa näitä ongelmia pidetään lievempinä mutta se silti ratkaisisi samoja ongelmia kuin perustulo.[1]
Näiden suurin ero on ehkä juuri velvoite hakea töitä, mikä on arvioitu nostavan työllisyyttä ja tulevan siten halvemmaksi mutta toisaalta vaativan enemmän byrokratiaa ja valvontaa.
Arvostelua
Yleistukea on myös arvosteltu: konservatiivihallitus leikkasi sen rahoitusta niin, että sen kannustavuus heikkeni. Leikkaus on korvattu vain osittain. Myös it-järjestelmissä on ollut ongelmia.[1]
