Kapitalismi

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Kapitalismi tarkoittaa yksityiseen omistus- ja sopimusoikeuteen perustuvaa talousjärjestelmää. Yksityisen omistusoikeuden mahdollistamaa kaupankäyntiä kutsutaan vapaaksi markkinataloudeksi.

Sosialistit käyttävät termiä kapitalismi usein kuvaamaan korporatismia, fasismia tai muunkaltaista järjestelmää, jossa yksityinen omistusoikeus on olemassa nimellisesti, mutta valtion kanssa liittoutuneet korporaatiot hallitsevat taloutta.

"Demokratia on toteutunut myös ilman kapitalismia, mutta vain joissakin pienissä yhteisöissä, kuten Kalaharin autiomaalla asuvien sanien keskuudessa." - Professori Tauno Saarela (HY). [1]

Määritelmä

Kapitalismi on talousjärjestelmä, jossa omaisuus ja sen tuotantovälineet ovat yksityisessä omistuksessa ja hallinnassa eivätkä valtion omistuksessa ja hallinnassa.[2][3] Kapitalismissa maa, työvoima ja pääoma ovat yksityisten ihmisten itse tai yhdessä omistamia, operoimia ja myymiä,[4][5]. investoinnit, jakelu, tulot, tuotanto, hinnoittelu, kysyntä ja tarjonta ovat vapaaehtoisia, yksityisiä päätöksiä markkinataloudessa.[6] Kapitalismin tunnusmerkki on, että jokainen ihminen omistaa itse työpanoksensa ja voi siksi myydä työpanostaan työnantajille.[4][7] "Kapitalistisessa valtiossa" yksityiset oikeudet ja omistusoikeus ovat laillisuusperiaatteen suojaamia ja valtiovalta on minimaalista.[8][9]

Vapaa markkinatalous eli laissez-faire katsotaan joskus "puhtaaksi kapitalismiksi".[10] Laissez-faire (ransk. "jätetään tekemään (itsekseen)" tarkoittaa minarkismia, minimivaltiota[11] tai valtion vallan eliminointia, jolloin kysyntä ja tarjonta saavat toimia vapaasti. Täysin puhdasta Laissez-faire -kapitalismia ei ole koskaan ollut käytännössä.[10][12][13]

Koska kaikki nykyiset suuret taloudet käsittävät sekä yksityistä että julkista omistamista ja hallintaa, on esitetty, että sekatalous kuvaa paremmin useimpia nykyisiä valtioita.[14][15] "Kapitalistisessa sekataloudessa" valtio puuttuu markkinoiden toimintaan ja tarjoaa monia palveluita.[16]

Vaikkei läheskään puhtaan kapitalistista valtiota tai aluetta olekaan[17], mm. "Länsimaat" katsotaan yleensä ensisijaisesti kapitalistisiksi valtioiksi, vastakohtana sosialistisille valtioille. Nykyaikaisessa kapitalistisessa valtiossa lainsäädäntö rajoittuu määrittämään markkinoiden perussäännöt, joskin valtio saattaa tarjota joitain julkishyödykkeitä ja infrastruktuuria.[18]

1900-luvulta alkaen kapitalismi on nähty vastapoolina suunnitelmataloudelle ja sosialismille. Kapitalismin puolustajien mukaan voimavarat kohdentuvat tehokkaimmin kapitalismissa, koska siinä kuluttajat saavat valita vapaasti ja tuottajat sitten reagoivat näihin valintoihin siten, että tyydyttävät kuluttajien kysynnän. Tämän vastakohtana suunnitelmataloudessa valtio tai vastaava taho määrää, mitä pitää tuottaa ja kuinka paljon. Näin ollen monien puolustajien mielestä kapitalismissa ihmiset ovat vapaampia ja sekä köyhät että rikkaat rikastuvat enemmän kuin muissa järjestelmissä, kun taas monien vastustajien mielestä köyhät hyötyvät vähemmän tai jopa kärsivät ja ovat vähemmän vapaampia kuin jossain muussa järjestelmässä.

Muita kapitalismin määritelmiä

  • Kapitalismi usein samastetaan vapaaseen markkinatalouteen.
  • Kapitalismilla tarkoitetaan myös sosialismin vastakohtaa, talousjärjestelmää, jossa a) tuotantovälineet tai b) muutkin resurssit ovat yksityisesti omistetut (vs. valtion tms. omistamat) eikä omistusoikeudelle aseteta rajoituksia. On kiistanalaista, eroaako tämä määritelmä edellisestä (vapaasta markkinataloudesta).
  • Kapitalismilla voidaan myös tarkoittaa laajemmin yksilönvapauteen perustuvaa yhteiskuntajärjestelmää, ei pelkästään vapaata markkinataloutta. Pohjana on siis yksilön omistusoikeus (ja siis täysi määräysvalta) sekä kehoonsa että muuhun omaisuuteensa.[19]

Kapitalismi weberiläisessä sosiologiassa

Max Weberin määritelmä (General Economic History, 1927) eroaa jonkin verran muista korostaen osakeyritysten roolia ja markkinoiden avoimuutta sosiaalisesta asemasta riippumatta sekä sitä, ettei olisi lakiin perustuvia rajoituksia kuten minimipalkkoja tai orjuutta eikä edes institutionaalisia kuten ammattiliikettä.

Historiaa

"Kapitalismi"-sanan keksi William Makepeace Thackeray 1800-luvun puolivälin tienoilla.[20]

Nykyaikaisen kapitalismin instituutiot, kuten pankit, vakuutusyhtiöt, pörssit ja kauppaliitot, syntyivät kuitenkin jo sydänkeskiaikana vuosina 1000–1300 lähinnä Pohjois-Italiassa.

Kapitalistiset taloudelliset käytännöt alkoivat institutionalisoitua Englannissa 1500 - 1800-luvuilla, joskin jotkin kapitalististen organisaatioiden piirteet esiintyivät jo muinaisessa maailmassa ja useammat myöhäisellä keskiajalla[21][22] Kapitalismi on ollut vallinnut länsimaissa feodalismin päättymisestä lähtien (ei puhtaana mutta pääroolissa).[22] Britanniasta se levisi asteittain Euroopopaan poliittisten ja kulttuuristen rajojen ylitse. 1800- ja 1900-luvulla kapitalismi oli merkittävin teollistumisen väline suuressa osassa maailmaa.[23]

Marxilaisten mukaan kapitalismi kehittyi käsityöläisperinteestä nousevan teollisuustuotannon myötä ja kapitalismi edusti uudenlaista, edistyneempää tuotantotapaa suhteessa orjayhteiskunnan ja feodalismiin maanviljelyyn ja maanomistukseen, joskin heidän mielestään tästäkin piti vielä "edistyä" sosialismiin ja lopulta kommunismiin.

Amerikan vallankumous ja sen seuraajat kuten Ranskan suuri vallankumous olivat kansan, etenkin porvarien kapinoita monarkiaa ja verotusta, yleensä myös mm. aatelin ja kirkon etuoikeuksia vastaan. Ranskan vallankumous ja Napoleonin sodat pyyhkivät feodalismin jäänteet pois. 1800-luvun liberalismin piirteisiin kuuluivat vapaakauppa, kulta rahan arvon takeena, tasapainoiset budjetit ja minimaalinen köyhäinapu.

Itä- ja Keski-Euroopan maiden vapautuminen sosialismista 1989–1991 heikensi oleellisesti sosialistisen suunnitelmatalouden mainetta ja teki kapitalismista useimpien maiden johtajien silmissä ainoan varteenotettavan talousjärjestelmän. 1990-luvulta eteenpäin kapitalistiset piirteet lisääntyivät entisestään useiden maiden kansantalouksissa. Tämä tapahtui erilaisten talouden liberalisointitoimien kautta.

Marx ja Engels ylistivät kapitalismia

Kommunistisessa manifestissa 1848 Marx ja Friedrich Engels ylistivät kapitalistien "ihmetöitä" ja kirjoittivat: "Porvaristo vetää kaikkien tuotantovälineiden nopean parantamisen ja kulkuyhteyksien tavattoman helpottumisen ansiosta kaikki – – kansakunnat sivistyksen piiriin – – tavarain halvat hinnat ovat se raskas tykistö, jolla se ampuu maan tasalle kaikki kiinanmuurit." Sen jälkeenkin kasvu on jatkunut, ja vuonna 2019 tuotanto ja kulutus henkeä kohden ovat kymmenkertaisia vuoteen 1820 nähden, Suomessa 30-kertaisia, köyhimmässäkin maassa, Keski-Afrikan tasavallassa, 2,5-kertaistuneet vuodesta 1800. Rikkaus myös yksiselitteisesti lisää onnellisuutta.[24]

Marx ja Engels ajattelivat, että vaikka kapitalismi onkin ennennäkemätön edistysaskel, sitä proletariaatin vallankumouksen myötä seuraava kommunismi olisi vieläkin parempi. Tässä he olivat täysin väärässä, samoin teorioissa työn arvosta ym., koska eivät tunteneet rajahyöty-teoriaa.

Vuonna 1800 ihmisistä 85-95 % eli 2 dollarilla päivässä, nyt alle viidennes. Elinikä on pidentynyt ja ravitsemus parantunut. Vuonna 1900 afroamerikkalainen eli Yhdysvalloissa 18 vuotta vähemmän kuin valkoinen, nyt ero on alle 3 vuotta ja kaikki osaavat lukea, silloin 45 % heistä. Rasistista, seksististä ja homofobista aineistoa haettiin Yhdysvalloissa netistä vuonna 2004 ainakin viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2017. Myös demokratia on laajentunut huomattavasti vuodesta 1800. Väkivalta, kolarit ja muut onnettomuudet ovat vähentyneet paljon. Terrorismi tappaa kaksi ihmistä miljoonassa, lännessä puolet siitä.[24]

Nicolas Sternin laskelmien mukaan ilmastonmuutoksen pysäyttäminen maksaisi enintään 2 % BKT:sta. Esimerkiksi Suomessa arvioidaan kansantulon 6-12-kertaistuvan vuosisadassa (500-1100 % lisää BKT:ta).[24]

Ennen kapitalismia lapset olivat pahemmassa maataloustyössä

Ennen teollista vallankumousta lähes kaikki lapset työskentelivät maataloudessa. Sitten moni siirtyi näistä töistä tehdastöihin. Tästä vähitelleen seuranneen palkkatason nousun ansiosta vanhemmilla oli myöhemmin varaa lähettää lapsensa kouluun töiden sijaan. Tämä vähensi lapsityötä sekä ennen että jälkeen lapsityön vastaisten lakien säätämisen. [25]

Taloustieteilijä Murray Rothbardin mukaan sekä ennen että jälkeen teollisen vallankumouksen Britannian ja USA:n lapset, joille ei ollut tarjolla tehdastyöpaikkoja, olivat paljon huonommissa oloissa kuin ne, joille oli.[26]

Lawrence Reedin mukaan pahimmat työolot teollisen vallankumouksen alussa olivat niillä "oppipojilla", jotka pakotettiin työhön ja joita valtion/kuntien omistamat köyhäintalot jopa myivät kuin orjia, mikä teki heidän asemansa erilaiseksi kuin nykyisten kehitysmaiden palkkatyössä olevien lasten. Vaikka tuolloin palkkatyössäkin olevien lasten asema oli kaukana ihanteellisesta, pahimpien olojen kuvaukset kuten vaikutusvaltainen "Sadlerin raportti", ovat huomattavasti liioiteltuja, minkä jopa sosialisti Friedrich Engels myönsi kirjassaan.[27]

Ks. Teollinen vallankumous ja lapsityö.

Teoriaa

Kapitalismille on tunnusomaista, että jokainen täysivaltainen henkilö on itse vastuussa toimeentulostaan. Kansalaisilla on oikeus vapaasti päättää ammatistaan, työpaikastaan ja taloudellisesta toiminnastaan.

Kapitalismin perusajatuksiin kuuluu yksityisomistus. Yksityinen omistus merkitsee, että yksityishenkilöt tai heidän vapaaehtoisesti muodostamansa yksityiset yritykset, yhdistykset tai muut yhteisöt omistavat tuotannon tekijät ja palkkaavat työvoimaa. Yksityisomistukseen kuuluu oikeus päättää omaisuudestaan, siis esimerkiksi käyttää, myydä tai lahjoittaa.

Liberaalissa kapitalismissa taloudelliset toimijat kilpailevat lain rajoissa vapailla markkinoilla, joita valtio rajoittaa korkeintaan vähäisissä määrin. Yksityisestä omistusoikeudesta ja vapaista markkinoista seuraa taloudellista kilpailua. Kapitalistisessa taloudessa on työnjakoa ja erikoistumista, jossa jokainen henkilö ja yritys voi erikoistua parhaiten osaamaansa.

Kapitalistinen talous ei kuitenkaan merkitse ns. täydellistä kilpailua, jolla taloustieteen määritelmän mukaan tarkoitetaan vapaan kilpailun lisäksi tuotteiden homogeenisuutta, yritysten äärimmäisen suurta määrää ja pientä kokoa (markkinoilla toimijoiden atomistisuus) ja informaation täydellistä ja äärimmäisen nopeata välittymistä ja ulkoisvaikutusten olemattomuutta.

Kapitalismissa tavaroiden ja palveluiden markkinoiden lisäksi on tyypillisesti arvopaperimarkkinat ja pääomasijoittamista, muun muassa koska yritystoimintaan on kerättävä suuria määriä pääomaa.

"Kapitalistit vihaavat kapitalismia"

Professori Steven Horwitzin lain mukaan "kukaan ei vihaa kapitalismia niin paljon kuin kapitalistit", yritykset hyötyvät usein sääntelystä ja pyytävät sitä lisää. [28]

Horwitzin mukaan sääntelyä lisäävän uuden lainsäädännön suhde sääntelyä vähentävään on 4 : 1, ja vastaavaa osoittavat myös muut mittarit kuten Federal register -säännöskokoelman pituus.[28]

Kapitalismi ja talouskasvu

(pääartikkeli: Taloudellinen vapaus)

Vuosina 1000 - 1820 maailmantalous kasvoi peräti kuusinkertaiseksi, 50 % ihmistä kohden. Kapitalismin alettua levitä laajemmin vuosina 1820 - 1998 maailmantalous kasvoi 50-kertaiseksi eli 9-kertaiseksi ihmistä kohden[29]. Kapitalistisimmissa maissa kuten Euroopassa, USA:ssa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa talous kasvoi 19-kertaiseksi henkeä kohden, vaikka niillä oli jo ennestään korkeampi lähtötaso, vuonna 1820 köyhässä Japanissa peräti 31-kertaiseksi, kun taas muualla maailmassa kasvu oli vain viisinkertainen henkeä kohden[29].

Economic Freedom of the World -indeksin mukaan maailman taloudellisesti vapaimmissa eli kapitalistisimmissa maissa (viidennes) elävien keskitulot olivat 23 450 dollaria/vuosi ja kasvu 1990-luvulla 2,56 %/vuosi. Taloudellisesti epävapaimmassa viidenneksessä maita vastaavat luvut olivat 2 556 dollaria ja -0,85 %/vuosi. Köyhin kymmenys kansasta sai 728 $/vuosi epävapaimmissa ja 7000 $/vuosi vapaimmissa maissa. Eliniänodote oli vapaimmissa maissa 20 vuotta enemmän kuin epävapaimmissa. [30]

Jo monet valistusfilosofit kuten Adam Smith ja Suomen Anders Chydenius) ovat korostaneet kapitalismin kykyä edistää talouskasvua (BKT), voimavarojen tehokasta kohdentumista tai materialistista elintasoa. Tämä maailmanlaajuinen BKT:n suuri kasvu osuu yksiin kapitalismin leviämisen kanssa.[31][32] Vaikka korrelaatio ei ole täydellinen, puolustajien mukaan BKT:n/hlö kasvun on empiirisesti osoitettu parantavan elinoloja kuten ruoan saatavuutta, asumista, vaatetusta ja terveydenhoitoa.[33] Myös viikottaisen työajan lyheneminen sekä lapsityövoiman ja vanhusten työnteon väheneminen on osoitettu olevan seurausta kapitalismin tuomasta vauraudesta.[34][35][36][37]

Mitä on tuotettava ja miten?

Kapitalismin hyödyt ovat suurimpia silloin, kun on epäselvää, mitä pitäisi tuottaa (esim. Facebook) tai miten pitäisi tuottaa (esim. Viagran tarve tiedettiin mutta sitä ei osattu tehdä).[38]

Maatalouden tuottavuus ja kapitalismi

Professorit Tyler Cowen ja Alex Tabarrok havainnollistavat oppikirjassaan yksityisen omistusoikeuden kannustinvaikutuksia seuraavalla esimerkillä. [39]

Vuonna 1978 Kiinan maatalousmaa tuotti vähemmän kuin kommunistien tullessa valtaan vuonna 1949. Tällöin Xiaogangin kylän viljelijät sopivat salaisessa kokouksessaan yhteismaan jakamisesta yksilöille: viljelijä saisi pitää itse hallitukselle menevän kiintiön ylittävän osuuden tuotannostaan. Jos joku jäisi kiinni, muut kasvattaisivat hänen lapsensa. [39]

Kun kyläläiset jäivät kiinni, käytäntö levisikin muihin kyliin ja nähtyään tuotantoparannukset hallitus päätti antaa kokeilun jatkua. Yhteisomistuksen aikana ei ollut kannustimia ahkeroida. Omistusoikeussopimuksen jälkeen viljelijät ahkeroivat itsensä ja perheensä eteen ja tuottavuus nousi välittömästi. [39]


Kapitalismia puolustavia näkemyksiä

Professori Juha Sihvolan mukaan markkinatalous on edistänyt ihmisten rauhanomaista ja järjestynyttä yhteiseloa enemmän kuin mikään muu historian tuntema yhteiskuntajärjestelmä. Sihvolan mukaan "kaikki toistaiseksi kapitalismin vaihtoehdoiksi ehdotetut, nykyisestä olennaisesti poikkeavat järjestelmät ovat johtaneet tolkuttomaan riistoon, väkivaltaan ja rikoksiin ihmiskuntaa vastaan."[40]

Milton Friedmanin mukaan kapitalismin taloudellinen vapaus on poliittisen vapauden edellytys, ja toisaalta myös tekee sen ennemmin tai myöhemmin vääjäämättömäksi. Friedmanin mukaan taloudellisen toiminnan keskitetty hallinta on aina ja kaikkialla aiheuttanut poliittista sortoa. Hänen mukaansa markkinataloudessa liiketoimet ja muut toimet ovat vapaaehtoisia, ja vapaaehtoisen toiminnan monimuotoisuus on perustavanlaatuinen uhka sortaville poliittisille johtajille ja vähentää suuresti heidän valtaansa pakottaa muita. Friedmanin näkemyksen jakavat Friedrich Hayek ja John Maynard Keynes, jotka kumpikin uskoivat, että kapitalismi on elintärkeää vapauden säilymiselle.[41][42]

Itävaltalaisen koulukunnan taloustieteilijöiden mukaan kapitalismissa yhteiskunta (siis ilman valtiota tms.) organisoituu itse monimutkaiseksi järjestelmäksi ilman keskitettyä ohjaus- tai suunnittelujärjestelmää. Friedrich Hayek käyttää termiä "catallaxy" kuvaamaan itseorganisoituvuutta kapitalismissa. Tässä voitontavoittelun motiivilla on tärkeä rooli. Ostajien ja myyjien vuorovaikutuksesta syntyy hintajärjestelmä, ja hinnat viestivät ihmisten kiireisistä ja tyydyttämättömistä tarpeista. Mahdollisuus voittoihin kannustaa yrittäjiä käyttämään tietämyksensä ja voimavaransa tyydyttämään nuo tarpeet. Siksi hintajärjestelmä sovittaa yhteen miljoonien omaa etuaan ajavien ihmisten toimet.[43]

Tämä hajautettu (ei-keskitetty) koordinaatiojärjestelmä on joidenkin mielestä kapitalismin suurimpia vahvuuksia. Heidän mukaansa sen ansiosta ihmiset voivat vapaasti kokeilla erilaisia ratkaisuja ja reaalimaailman kilpailu yleensä löytää hyvän ratkaisun kulloinkin esiintyviin haasteisiin. Sitä vastoin, he sanovat, suunnitelmatalous ylläpitää usein sopimattomia tai vanhentuneita ratkaisuja virheellisen ennustamisen tai vapaan reagoinnin estämisen vuoksi.

Kuitenkin kaikki (ei-puhtaan) kapitalistisetkin nykytaloudet kuitenkin harjoittavat jossain määrin keskussuunnittelua, esimerkiksi keskuspankkien korkopäätöksiä, yrittäessään säädellä taloutta. Jyrkimmät kapitalismin kannattajat sanovat tämän aiheuttavan tehottomuutta, koska talouden ennustaminen yleensä epäonnistuu. Esimerkiksi Milton Friedman on todistellut, että Suuri lama oli siksi tavallisia vakavampi, että Yhdysvaltain keskuspankki harjoitti virheellistä, rahamäärää liikaa vähentävää politiikkaa..[44]

Kirjailija Ayn Rand oli tunnettu kapitalismin puolustaja. Hänen romaaninsa Atlas Shrugged on historian vaikutusvaltaisimpia kirjoja kapitalismista ja on yhä bestselleri.[45] Hänestä kapitalismi on ainoa moraalisesti hyväksyttävä sosio-poliittinen järjestelmä, koska se antaa ihmisten vapaasti toimia omien rationaalisten näkökohtiensa mukaan.[46] Näillä ajattelijoilla on paljon vaikutusvaltaa Yhdysvaltain Libertaarisessa puolueessa, mutta yhtä lailla moni libertaari on ratkaisevasti eri mieltä Randin monista ajatuksista.

Kapitalismi suojaa työntekijöitä ja kuluttajia

Professori Milton Friedmanin mukaan kapitalismi suojaa työntekijöitä ja kuluttajia oikeasti, valtio vain väittää suojaavansa.[47] Työntekijöiden ja kuluttajien on selvästi parempi olla kapitalistisissa kuin sosialistisissa maissa, koska jälkimmäisissä heille on tarjolla huonompia vaihtoehtoja.

Kapitalismin vastustusta

Natsit pitivät finanssikapitalismia juutalaisten loismaisena salajuonena.[48]

Kansallissosialismin tavoin myös fasismi oli "kolmas tie" kapitalismin ja marxilaisuuden välillä.

Kysyntä ja työpaikat loppuvat tai menevät Aasiaan?

Usein väitetään, että kapitalismissa raha siirtyy kuluttajilta tuottajille, joten kulutuskysyntä loppuu ja sen myötä työpaikat (ks. marxismi). Jotkut väittävät, että teollisuusmaat eivät pärjää kehitysmaille näiden halpojen palkkojen vuoksi, joten työ ja raha siirtyvät sinne. Taloustieteen, edes vasemmistolaisen professori Paul Krugmanin mukaan tämä ei ole totta, kuten seuraavasta käy ilmi:

Tarpeet eivät lopu

Teollisuusmaiden kulutuksen on luultu loppuvan "tarpeiden tultua tyydytetyksi", mutta näin ei ole koskaan käynyt, vaan aina on keksitty uusia tarpeita. Ihmiset vain eivät osaa kuvitella tulevaa taloutta ennalta, mikä on tuottanut harhaluulon tarpeiden loppumisesta. [49]

Se, että köyhät kuluttavat muita suuremman osan tuloistaan, on tilastollinen illuusio: kun jollakulla on huono vuosi, hän usein kuluttaa jopa säästöjään, ja kun tuloja on paljon, hän usein säästää pahan päivän varalle. [49]

Moni kehittyvä maa tuo enemmän kuin vie

Aasiassakin palkat nousevat tuottavuuden tahdissa, ja siksi siellä hintakilpailukyky ei ole erityisen hyvä. Itse asiassa kehittyvien maiden kauppataseet ovat usein alijäämäisiä ja vaihtotaseet lähes aina. [49]

Tuotantokapasiteettia ei ole liikaa

Taantumissa tuotantokapasiteetista osa jää käyttämättä, huippusuhdanteissa sitä on liian vähän. Tuotantokapasiteetin kasvussa kasvavassa taloudessa "ei ole mitään väärää tai kestämätöntä". Krugmanin mukaan Euroopan työttömyys johtuu lähinnä jäykistä työmarkkinoista ja huonosta makrotalouspolitiikasta. [49]

Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeidensa mukaan

Jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan on sosialisti August Beckerin fraasi, jota myös Marx käytti.

Se toteutuu parhaiten kapitalismissa: köyhät saavat monet tuotteensa jopa alle kymmenesosalla siitä, mitä rikkaat maksavat. Tätä on hintasyrjintä, ja se maksimoi voitot.

Esimerkiksi Onnibussi täyttää bussin viimeiset paikat eurolla kappale, lehtiä ja kirjoja saa tarjouksesta eurolla tai parilla, vaikka kovakantiset ensipainokset ovat maksaneet jopa satasen, ja jalkapallo-ottelun hintahaitari voi olla 20-kertainen. Yhteiskunnallinen hyöty lisääntyy, kun tuotteen tai palvelun saa jokainen, joka suostuisi maksamaan siitä muuttuvia kustannuksia enemmän.

Sosialismi nimenomaan ei pysty hyödyntämään murto-osaakaan alamaistensa kyvyistä eikä saa tyydytettyä heidän tarpeitaan, kuten sosialististen maiden kymmenet miljoonat nälkäkuolemat ja Venezuelan nykypäivä todistavat.

Etelä- ja Pohjois-Korea ja moni muu maapari myös osoittavat, miten kapitalismi tekee ihmisistä 30 kertaa niin rikkaita kuin sosialismi. Ennen Korean jakoa 1950-luvulla Pohjois-Korea oli se rikkaampi puolisko.

Viitteet

  1. ↑ "Onko demokratia toteutunut vain kapitalistisissa valtioissa?", Poliittisen historian professori Tauno Saarela, Helsingin Yliopisto. Helsingin Sanomat, Tiede-sivu, sivu D2, 5.6.2012
  2. ↑ Arleen J. Hoag, John H. Hoag. Introductory Economics. World Scientific, 2006, pp. 43-44.
  3. ↑ Marcus, B.K.. capitalism. BlackCrayon.com Dictionary. BlackCrayon.com. Luettu 2008-12-27.
  4. ↑ 4,0 4,1 Wood 2002, p. 2
  5. ↑ Obrinsky (1983) p.1
  6. ↑ Bacher (2007) p. 2; De George (1986) pp.104, 111; Lash (2000) p.36
  7. ↑ Altvater, E. (1993). The Future of the Market: An Essay on the Regulation of Money and Nature After the Collapse of "Actually Existing Socialism". Verso, 58–59. 
  8. ↑ Lane, J.E.; Ersson, S.O. (2002). Government and the Economy: A Global Perspective. Continuum International Publishing Group, 7–16. 
  9. ↑ Pejovich, Svetozar (1990). The Economics of Property Rights. Springer, 31. 
  10. ↑ 10,0 10,1 McConnell, Campbell R. and Brue, Stanley L., Microeconomics: Principles, Problems, and Policies. McGraw-Hill, 1992. p 38
  11. ↑ François, Crouzet. The Victorian Economy. Routledge, 1982. p. 105
  12. ↑ Malline:Citation
  13. ↑ Malline:Citation
  14. ↑ Tucker, Irvin B. (1997). Macroeconomics for Today, 553. 
  15. ↑ Case, Karl E. (2004). Principles of Macroeconomics. Prentice Hall. 
  16. ↑ "all of the capitalistic societies of the West have mixed economies that temper capitalism" with interventionist government regulation and social programs. Shafritz, Jay M. (1992). The HarperCollins Dictionary of American Government and Politics. HarperPerennial. P. 93
  17. ↑ Eri valtioiden taloudellisen vapauden indeksit
  18. ↑ Eric Aaron, What's Right? (Dural, Australia: Rosenberg Publishing, 2003), 75.
  19. ↑ [1]
  20. ↑ Meghnad Desai, Joel Krieger (ed.): "Capitalism", The Oxford Companion to the Politics of the World. 2. painos.. Oxford University Press Inc, 2001.
  21. ↑ Banaji, Jairus (2007). "Islam, the Mediterranean and the rise of capitalism". Journal Historical Materialism 15: 47–74. Brill Publishers. doi:10.1163/156920607X171591. 
  22. ↑ 22,0 22,1 (2006) Capitalism. Encyclopedia Britannica. 
  23. ↑ Scott, John (2005). Industrialism: A Dictionary of Sociology. Oxford University Press. 
  24. ↑ 24,0 24,1 24,2 Edistys vai turmio? Tiede. 15.5.2019.
  25. ↑ Hugh Cunningham, "The Employment and Unemployment of Children in England c.1680-1851." Past and Present. Feb., 1990
  26. ↑ Murray Rothbard, Down With Primitivism: A Thorough Critique of Polanyi Ludwig Von Mises Institute, reprint of June 1961 article.
  27. ↑ Reed, Lawrence, "Child Labor and the British Industrial Revolution" The Freeman
  28. ↑ 28,0 28,1 Have Pro-Deregulation Economists Been Bought?, Steven Horwitz, Professor of Economics at St. Lawrence University, Freeman Online, October 07, 2010.
  29. ↑ 29,0 29,1 Martin Wolf, Why Globalization works, s. 43-45
  30. ↑ Economic Freedom Needed To Alleviate Poverty Around The World, taloustieteen professori Robert Lawson, 3.7.2002.
  31. ↑ Robert E. Lucas Jr.. The Industrial Revolution: Past and Future. Federal Reserve Bank of Minneapolis 2003 Annual Report. Luettu 2008-02-26.
  32. ↑ J. Bradford DeLong. Estimating World GDP, One Million B.C. – Present. Luettu 2008-02-26.
  33. ↑ Clark Nardinelli. Industrial Revolution and the Standard of Living. Luettu 2008-02-26.
  34. ↑ Barro, Robert J. (1997). Macroeconomics. MIT Press. ISBN 0262024365. 
  35. ↑ Labor and Minimum Wages. Capitalism.org. Luettu 2008-02-26.
  36. ↑ Woods, Thomas E. (2004-04-05). Morality and Economic Law: Toward a Reconciliation. Ludwig von Mises Institute. Luettu 2008-02-26.
  37. ↑ Norberg, Johan. Three Cheers for Global Capitalism. The American Enterprise. Luettu 2008-02-26.
  38. ↑ Still not blogging (Comments on Brink Lindsey), professori Scott Sumner, April 21, 2011
  39. ↑ 39,0 39,1 39,2 The Secret Agreement that Revolutionized China, in Modern Principles: Macroeconomics, professors Tyler Cowen and Alex Tabarrok, Second Edition, 2012, ISBN-10: 1-4292-3998-0
  40. ↑ Helsingin Sanomat 10.10.2008: HS-raati hylkäsi nykykapitalismin.
  41. ↑ Friedrich Hayek (1944). The Road to Serfdom. University Of Chicago Press. ISBN 0-226-32061-8. 
  42. ↑ Bellamy, Richard (2003). The Cambridge History of Twentieth-Century Political Thought. Cambridge University Press, 60. ISBN 0-521-56354-2. 
  43. ↑ Walberg, Herbert (2001). Education and Capitalism. Hoover Institution Press, 87–89. ISBN 0-8179-3972-5. 
  44. ↑ Ben Bernanke (2002-11-08). Remarks by Governor Ben S. Bernanke. The Federal Reserve Board. Luettu 2008-02-26.
  45. ↑ Ayn Rand's Literature of Capitalism, The New York Times
  46. ↑ Capitalism: The Unknown Ideal
  47. ↑ Professor Freedom, by the editors, National Review, JULY 31, 2012.
  48. ↑ Postone, Moishe. 1986. "Anti-Semitism and National Socialism." Germans & Jews Since the Holocaust: The Changing Situation in West Germany, ed. Anson Rabinbach and Jack Zipes. New York: Homes & Meier.
  49. ↑ 49,0 49,1 49,2 49,3 Is capitalism too productive?, Foreign Affairs, Sept./Oct. 1997, Paul Krugman

Kapitalismin puolustusta

Videoita

  • Common Objections to Capitalism Timothy Terrell, Youtube.com, Feb 2, 2012. Ensimmäisenä käsitellään teollinen vallankumous ja senaikainen lapsityövoima.

Katso myös

Aiheesta muualla

  • Kuluttajan ylijäämä: kapitalisti antaa sinulle 100 % ylimääräistä, itselleen 4 % hinnasta, Vapaasana.net. "Kuluttaja hyötyy satasen tuotteesta yleensä 200 euron verran. Siksi hän sen ostaa. Hakukoneiden, sähköpostin, digikarttojen ja suoratoiston hyöty on tuhansia euroja vuodessa, hinta lähellä nollaa, ylijäämä valtava, taloustieteilijät arvioivat. Uberin 10 euron kyydistä kuluttaja hyötyy keskimäärin 26 euron verran, kertoo tutkimus. Voitto on 4 % hinnasta. Kapitalisti on tosi reilu tyyppi, kilpailun pakosta."
  • Ei ole vapautta ilman kapitalismia – muuten kaikki ovat valtion armoilla, Vapaasana.net "Sosialismissa valtio voi tappaa toisinajattelijat nälkään ja kieltää kaiken. Vain kapitalismissa saat elää niin kuin haluat, kommunistisestikin, ilman että joku kieltää sinua käyttämästä esineitäsi tai tilojasi siihen. Mitä tahansa haluat, aina joku miljardeista ihmisistä alkaa myydä tai antaa sitä, ja saatuasi voit käyttää sitä omaisuuttasi mihin haluat. Edes Robinson Crusoe ei tietenkään saa kaikkia haluamiaan esineitä, mutta nyt suunnilleen kaikki elävät yltäkylläisemmin kuin enemmistö melkein koskaan ihmiskunnan historiassa, kapitalismin ansiosta."
  • Kapitalismi: jokaiselta kykyjensä mukaan, jokaiselle tarpeittensa mukaan, Vapaasana.net. "Kapitalismi myy köyhille halvalla ja rikkaille kalliilla saman tuotteen, koska hintasyrjintä maksimoi voitot. Onnibussi myy viimeiset liput eurolla, Uber veloittaa enemmän ökytalon asukkaalta. Näin toimii myös kirjojen, lehtien, lentojen ja monien muiden tuotteiden myynti. Siten voidaan kattaa kiinteät kustannukset ja rahoittaa järjestelmä. Siksi köyhälle kannattaa myydä melkein marginaalikustannusten eli muuttuvien kulujen hintaan. Sosialismi ei pystynyt edes kymmenykseen tästä."
  • Demokratia: koska yli 50 % haluaa ison asunnon, kielletään 15-neliöiset. Kapitalismi: jokaiselle tarpeensa mukaan
  • Joulun sanoma: kapitalismi tuo rauhan, onnen ja vähemmistöjen oikeudet, Vapaasana.net "Korkea taloudellinen vapaus estää erittäin tehokkaasti sotia, noin 54 kertaa tehokkaammin kuin demokratia. Professori Juha Sihvolan mukaan markkinatalous on edistänyt ihmisten rauhanomaista ja järjestynyttä yhteiseloa enemmän kuin mikään muu historian tuntema yhteiskuntajärjestelmä ja ”kaikki toistaiseksi kapitalismin vaihtoehdoiksi ehdotetut, nykyisestä olennaisesti poikkeavat järjestelmät ovat johtaneet tolkuttomaan riistoon, väkivaltaan ja rikoksiin ihmiskuntaa vastaan.”

Ympäristön tila, eliniänodote, ihmisoikeustilanne, onnellisuus, talouskasvu, keskitulot, köyhimmän kymmenyksen tulotaso ja poliittinen vapaus ovat sitä parempia ja korruptio ja poliittinen väkivalta vähäisempiä, mitä kapitalistisempi maa on. Taloudellinen vapaus eli kapitalismi selittää 46 % naisten tuloista ja 35 % YK:n ”sukupuolten tasa-arvo” -indeksistä (GII), korrelaatio oli 0,63.

Norjan NTNU-yliopiston ja Oslon kansainvälisen rauhaninstituutin analysoimat empiiriset tosiasiat ovat vahvistaneet teoreetikkojen jo vuosisatoja ajan esittämät johtopäätökset: Vapaa markkinatalous luo rauhaa ja ehkäisee konflikteja tehokkaammin kuin demokratia, ihmisoikeudet tai hyvä hallinto, valtio-opin professori Indra de Soysa kertoo.

”Demokratia on toteutunut myös ilman kapitalismia, mutta vain joissakin pienissä yhteisöissä, kuten Kalaharin autiomaalla asuvien sanien keskuudessa.” – Professori Tauno Saarela (Helsingin yliopisto)."

  • Markkinahäiriö – parempi kuin sääntelyhäiriö, Vapaasana.net. "Markkinahäiriö tarkoittaa tilannetta, jota voisi parantaa. Samalla kriteerillä myös valtio epäonnistuu lähes aina. Professori Steven Horwitzin mukaan markkinat reagoivat epäonnistumisiin paremmin kuin valtio: epäonnistuminen johtuu usein informaation puutteessa, ja markkinataloudessa on sisäänrakennetut kannustimet löytää epätäydellisyyksiä ja korjata ne. Juuri sitä epätäydellisyyksien korjaamista yrittäjyys on – teorian ”täydellisillä markkinoillahan” voitot olisivat nollia."
  • Tutkimus: kapitalismi tekee ihmisestä rehellisen ja solidaarisen ja sosialismi rahaa huijaavan ja itsekkään, Vapaasana.net. "Se, oliko ihminen kotoisin Itä- vai Länsi-Saksasta, ennusti, huijasiko hän pelissä, jossa noppaa heittämällä tienasi rahaa, ja lahjoittiko hän osan voitoistaan tuntemattomalle häviäjälle. Aiemmatkin tutkimukset ovat osoittaneet kapitalismin lisäävän rehellisyyttä ja halua luoda luottamusta, koska sillä pärjää kaupankäynnissä ja kapitalistisessa yhteiskunnassa. Taloudellisen vapauden puute selittää 71 % korruptiosta: maissa joissa valtio päättää kaikesta, vain korruptiolla ja nepotismilla pärjää."
  • Kapitalismi-aiheiset artikkelit, Vapaasana.net.
Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Kapitalismi&oldid=14492”