Economic Freedom of the World

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Economic freedom of the world on kanadalaisen Fraser-instituutin kokoama indeksi, joka mittaa kunkin maailman maan taloudellista vapautta.

10 tarkoittaa taloudellisesti täysin vapaata maata, 0 täysin ei-vapaata.

Mittarit

Fraserin mukaan keskeiset taloudellisen vapauden tekijät ovat

  • henkilökohtainen valinnanvapaus
  • vapaaehtoinen vaihto
  • vapaus tulla markkinoille ja kilpailla siellä
  • ihmisten ja heidän omaisuutensa suojelu muiden aggressioilta.[1]

Näitä instituutti mittaa 42 mittarilla, jotka perustuvat mm. IMF:n ja maailmanpankin tietoihin näistä maista. Hintasääntely, inflaatio, tullit, verotus, kaupankäynnin rajoitukset, omistusoikeuden heikko suoja, yrityksen perustamisen ja ylläpitämisen vaatima valtionbyrokratia, työllistämiseen liittyvät rajoitukset ym. pudottavat maan indeksilukemaa. [1]

Taloudellisen vapauden vaikutus

Ympäristön tila, eliniänodote, ihmisoikeustilanne, talouskasvu, keskitulot ja köyhimmän kymmenyksen tulotaso olivat sitä parempia ja korruptio vähäisempää, mitä korkeampi maan taloudellinen vapaus oli (vuonna 2007). Köyhimmän kymmenyksen osuus maan tuloista ei riippunut taloudellisesta vapaudesta. [2]

Instituutin mukaan aikana 1980-2007 tutkituissa maissa

  • keskimääräinen tulli putosi 26,2 %:sta 9,0 %:iin;
  • 61 maalla oli yli 10 %:n inflaatio 1976-1980, vain 17 maalla 2003-2007;
  • ylin marginaalivero oli yli 50 % 62 maassa 1980, 9 maassa 2007;
  • 50 maata säänteli valuuttakursseja vuonna 1980 siten, että pimeillä markkinoilla ylihinta nousi yli 10 %:iin, vain 3 maata vuonna 2007. [1]

Tänä aikana

  • maailman ihmisten keskimääräiset reaalitulot kasvoivat 5400 dollarista (1980) 8500 dollariin (2005);
  • absoluuttisessa köyhyydessä (alle dollarilla päivässä) elävien määrä laski 34 %:sta 19 %:iin, eliniänodote nousi 64,4 vuodesta 68,1 vuoteen ja lapsikuolleisuus putosi 53 %:sta 36 %:iin;
  • muutkin elämänlaadun indikaattorit ovat kohonneet, esimerkiksi koulunkäynti, lukutaito ja puhtaan veden saanti. [1]

Lisäksi monien tutkimusten mukaan talous on parantunut eniten taloudellisesti vapaimmissa maissa ja kunkin maan taloudellisen vapauden lisäämiset ovat lisänneet talouskasvua ja päinvastoin. [1]

Sadat vertaisarvioidut tieteelliset artikkelit ovat käyttäneet indeksiä. Sitä on käytetty mm. taloustieteellisessä, valtiotieteellisessä ja ympäristötutkimuksessa. [1] [2]

Vapaimmassa viidenneksessä elävien keskitulot olivat 23 450 dollaria/vuosi ja kasvu 1990-luvulla 2,56 %/vuosi. Epävapaimmassa viidenneksessä luvut olivat 2 556 dollaria ja -0,85 %/vuosi. Köyhin kymmenys kansasta sai 728 $/vuosi epävapaimmissa ja 7000 $/vuosi vapaimmissa maissa. Eliniänodote oli vapaimmissa maissa 20 vuotta enemmän kuin epävapaimmissa. [3]

Onnellisuus oli selvästi sitä vahvempi, mitä taloudellisesti vapaampi jokin maa oli (korrelaatio oli vahva).[3]

Korkea taloudellinen vapaus estää erittäin tehokkaasti sotia, noin 54 kertaa tehokkaammin kuin demokratia (Democracy Score -mittarilla mitattuna).[4]

Indeksin pohjana olevista mittareista tärkeimpiä kasvulle näyttäisivät olevat omaisuudensuoja, matala korruptio ja matala inflaatio. Julkisten menojen määrä ei näyttäisi olevan yhtä vaikuttavaa kuin varsinainen talouden sääntely. Huomionarvoista on, että vuoden 2012 raportissa Suomi sijoittui 9. sijalle ennen paljon alemmas 18. sijalle päätyneitä Yhdysvaltoja.[5]

Aiheesta tehdyn tutkimuksen yhteenvetoa löytyy Ratio Instituten julkaisemasta artikkelista [4], mukaanlukien tutkimuksia, jotka osoittavat taloudellisen vapauden olevan hyvien seurausten syy eikä vain korreloiva tekijä. Artikkeli myös toteaa tämän indeksin olevan käytetyin taloudellisen vapauden indeksi tieteellisessä tutkimuksessa, osin siksi, että taloudellisen vapauden indeksi käyttää subjektiivisempia mittareita. Molempien tulokset ovat kuitenkin samansuuntaisia.

Naisten asema

Kapitalismi näyttää edistävän monia naisten aseman ja sukupuolten tasa-arvon mittareita demokratiaa tehokkaammin, Journal of Economic Behavior & Organizationissa julkaistu empiirinen tutkimus kertoo.[6]

Markkinatalousmaissa naisten asema on parempi kuin säännellymmän talouden maissa sikäli, että Economic Freedom of the World -indeksin mukainen markkinatalouden vapaus ennustaa korkeampaa sukupuolten tasa-arvoa (YK:n Gender Inequality Index), suurempaa naisten osuutta koulutuksessa ja parlamenteissa sekä vähäisempää äitikuolleisuutta ja teiniraskauksia. Sen sijaan naisten työvoimaosuutta taloudellinen vapaus ei selittänyt ennen kuin mm. maatalouden osuus kansantaloudesta kontrolloitiin. Osa tasa-arvohyödyistä saattaa tulla sitä kautta, että talouden vapaus nostaa elintasoa, mutta jopa kontrolloitaessa elintaso ja muita muuttujia taloudellisen vapauden indeksin vaikutus mainittuihin tasa-arvotekijöihin oli tilastollisesti merkitsevä. [7]

Taloudellinen vapaus on lisääntynyt

Economic Freedom of the World -indeksin ajallisesti vertailukelpoiseksi korjattu versio (chain-linked EFW, clEFW) on noussut lähes 30 %: se oli 5.30 vuonna 1980, 5.76 vuonna 1990, 6.71 vuonna 2000 ja 6.83 vuonna 2010. Ainoa viime vuosien lasku oli vuosina 2008 ja 2009. [8]

Yksittäisistä maista vuodesta 1990 ovat laskeneet mm. Venezuela, Zimbabwe, Malesia ja USA, 2000-luvulla eniten Venezuela, Argentiina, Islanti ja USA. Nousijoita ovat olleet mm. Peru, El Salvador, Ruanda, Malawi, Ghana ja monet ex-kommunistimaat. [8]

Yhdysvalloissa taloudellinen vapaus (clEFW) nousi 7,92 ... 8,65 vuosina 1980 - 2000 ja laski 2000 - 2010, mistä pääosa George W. Bushin kaudella 2001 - 2009 (vuonna 2009 lukema oli alempi kuin edes vuonna 1980). Tuoreimmat luvut ovat 7,99 (2008), 7,72 (2009), 7.70 (2010). [8]

Suomen taloudellinen vapaus (clEFW) oli 6,82 (1970), 6,16 (1975), 6,65 (1980), 6,92 (1985), 7,24 (1990), 7,50 (1995), 7,91 (2007) ja 7,89 (2010).[8] Meilläkin nousu on huomattava ja takapakit näyttäisivät osuneen ensimmäisen öljykriisin ja talouskriisin aikoihin, kasvu muutenkin olleen nopeampaa huippusuhdanteissa kuten 1985 - 1990 ja 1995 - 2000 kuin huonommissa. Tämä tarkkuus ei tietenkään riitä luotettaviin päätelmiin.

Viitteet

  1. 1,0 1,1 1,2 1,3 1,4 Chapter 1: Economic Freedom of the World, 2007
  2. Chapter 1: Economic Freedom of the World, 2007, kuvaajat sivuilla 19-22
  3. In Pursuit of Happiness Research. Is It Reliable? What Does It Imply for Policy? The Cato institute. April 11, 2007
  4. Chapter2: Economic Freedom and Peace, Economic Freedom of the World 2005
  5. Raportti: Suomen talous vapaampi kuin Yhdysvaltojen, Taloussanomat 18.9.2012
  6. Stroup, Michael D. (2008). Separating the Influence of Capitalism and Democracy on Women’s Well-Being. Journal of Economic Behavior and Organization 67, 3-4: 560–72.
  7. Does Economic Freedom Promote Women’s Well-being?, Michael D. Stroup, Chapter 4 of Economic Freedom of the World: 2011 Annual Report
  8. 8,0 8,1 8,2 8,3 Economic Freedom of the World in 2010, Fraser Institute ©2012. Chapter 1: pages 15-17 and 19.

Katso myös

  • Index of Economic Freedom on Wall Street Journalin ja Heritage-instituutin kokoama kilpaileva mutta samansuuntainen indeksi.
  • Freedom Index (vapausindeksi): sama EFW-indeksi täydennettynä henkilökohtaisella vapaudella.

Aiheesta muualla

Economic Freedom of the world -indeksi

Muuta