Kysyntä
Kysyntä tarkoittaa usein kansantalouden kokonaiskysyntää = kulutus + investoinnit + (netto)vienti.
Hyödykkeen kysyntä on funktio: kuinka monta kappaletta hyödykettä menee kaupaksi milläkin hinnalla. Ks. kysynnän ja tarjonnan laki.
Kysyntäharha
Kysyntäharha: Populistit sanovat, että pitää lisätä (kokonais)kysyntää, jotta talous kasvaisi nopeammin ja työllisyys paranisi. Lisääminen tehtäisiin valtion velkaantumisella, jolloin valtio voisi jaella rahaa tukina, julkisena kulutuksena ja investointeina tai alentaa veroja. Keynesiläisten mukaan tämä on hyödyllistä yllättävissä taantumissa muttei heidänkään mukaansa yleensä.
Vattin nykyisen ylijohtajan, tohtori Juhana "Vartiaisen mukaan Suomea riivaa "kysyntäharha". Sen tunnistaa muun muassa näistä poliittisista iskulauseista:
- "Luomme työpaikkoja"
- "Tuemme yrittäjyyttä"
- "Investoimme vihreään teknologiaan"
- "Huolehdimme eläkeläisten ostovoimasta".[1]
Pitää lisätä työn tarjontaa eikä työn kysyntää
Konjunkturinstitutetin tutkimusjohtaja Juhana Vartiaisen mukaan Suomen pitäisi Ruotsin tavoin tehdä päätöksiä, jotka houkuttelevat ja jopa pakottavat ihmisiä tekemään työtä. Hänen mukaansa työn kysynnän lisääminen nostaa lähinnä palkkoja, ei työllisyyttä eikä talouskasvua. [2]
"Kannustimet auttavat pysyvästi, ostovoima ei"
Suomea vaivaa Vartiaisen (sd) mukaan "kysyntäharha":[1][3] yritetään luoda työpaikkoja, tukea yrittäjyyttä ja investointeja sekä huolehtia ostovoimasta, vaikka tällainen voi toimia vain suhdanneluonteisesti, ei lisätä työllisyyttä pysyvästi. Vain työnteon kannustimiin puuttuminen parantaa työllisyyttä pysyvästi, ei ostovoiman lisääminen. [1]
"Me kaikki toivomme, että työvoiman ulkopuolisilla ja työttömillä olisi siedettävä toimeentulo. Mutta jos se on liian hyvä, työnteko ei kannata", Vartiainen sanoo.[1]
Säästäminen on parempaa kuin kulutus
Jos kansantalouden säästämisaste nousee eli kulutukseen menevä osuus tuloista vähenee, siitä seuraa pysyvästi korkeampi bruttokansantuotteen taso, koska säästäminen lisää investointeja, ja mitä enemmän pääomia on työntekijää kohden, sitä suurempi tuottavuus on.[4]
Ainoa poikkeus tähän ovat mahdollisesti matalasuhdanteet.
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 "Vartiainen tahtoo lisää velkaa - Vattin tuleva johtaja suosittaa lisävelkaa ja työttömyysetujen karsimista", Talouselämä 8/2012, sivu 15, Olli Ainola
- ↑ Budjetti tehtiin kivutta – mutta ohuelle jäälle, HS pääkirjoitus 16.9.2011
- ↑ Ruotsissa on panostettu työn tarjontaan, Nykypäivä 20.5.2011, sivu 4
- ↑ Davig Begg et al., Economics, 4th edition, McGraw-Hill 1994, page 541 (Section 30-4)
