Markkinatalous
Markkinatalous tarkoittaa järjestelmää, jossa ihmiset, yritykset tms. voivat vapaasti päättää, miten käyttävät työvoimansa, omaisuutensa ym.
Tämä tapahtuu hintamekanismin avulla: kysynnän ja tarjonnan lain vaikutuksesta hinnat asettuvat itsestään tasolle, jolla hyödykkeitä tuotetaan sen verran kuin kuluttajat niitä suostuvat kyseisellä hinnalla ostamaan, hyödykkeet päätyvät niille, jotka niitä eniten arvostavat (rahassa mitaten) ja hyödykkeet tuottavat ne, jotka pystyvät ne halvimmalla (tai mieluiten) tuottamaan.
Hinnat ohjaavat myös työvoiman, koneet ja muut resurssit sinne, missä ne tuottavat eniten (työvoima tietysti huomioi palkan lisäksi muunkin hyödyn/miellyttävyyden valitessaan työpaikkaansa).
Suunnitelmataloudessa eli komentotaloudessa näin ei ole, vaan resurssit voivat kohdistua tehottomasti, jopa tappiollisesti, joitain asioita tuotetaan aivan liikaa, toisia aivan liian vähän, joitain tuotteita ei saa lainkaan. Neuvostoliitossa oli vaikea saada esimerkiksi kuukautissuojia, kun taas markkinataloudessa keksitään ja tuotetaan mitä vain, mitä ihmiset pitävät hintansa arvoisena.
Professori Tibor R. Machanin mukaan "Ilman markkinoita, jotka kohdentavat resurssit kysynnän ja tarjonnan lain mukaan, on vaikeaa tai mahdotonta kanavoida resurssit ihmisten todellisten preferenssien ja päämäärien mukaan."[1]
HS-pääkirjoitustoimittaja Matti Kalliokoski ihmettelee, miksei taloudesta puhuta lämpimämmin kuin urheilusta, vaikka taloudessa periaatteessa kaikki voivat voittaa yhtaikaa, kun urheilussa kaikki paitsi yksi häviävät. Talous on tuonut meille enemmän valinnanmahdollisuuksia ja "vähemmän syitä pelätä henkensä puolesta" kuin kellekään koskaan aiemmin.[2]
Osmo Soininvaara: "Miten saisi ihmiset ymmärtämään, että ei-markkinaehtoisilla ratkaisuilla suojellaan pääsääntöisesti jonkun etuoikeuksia?"[3]
Suomi on markkinatalous
Suomi ja muut länsimaat ovat enemmän markkinatalouksia kuin suunnitelmatalouksia. Kehitysmaista markkinatalouteen siirtyneet ovat yleensä vaurastuneet ja sosialismiin ja/tai suunnitelmatalouteen turvautuneet jääneet köyhiksi.
Markkinatalous = kapitalismi?
On tulkinnanvaraista, onko markkinatalous sama asia kuin kapitalismi vai voiko toista olla ilman toista. Tämä riippuu etenkin sanan "kapitalismi" tarkasta määritelmästä.
Spontaani järjestys
Markkinatalous saa toisilleen tuntemattomat ihmiset tekemään tietämättään yhteistyötä, joka voi olla hyvin monimutkaista.
Leonard E. Readin kuuluisin essee "Minä, lyijykynä" kertoo, miten kukaan ei osaa tehdä lyijykyniä. Eri yritykset vain ottavat sisään eri välituotteita ja valmistavat niistä toisia tuotteita, kunnes lopulta eräs tehdas valmistaa niistä lyijykynän. [4]
Markkinataloudessa jokainen voi reagoida itseään ympäröivään tietoon, esimerkiksi hintoihin, parhaaksi katsomallaan tavalla, ja tämän vaikutus hintoihin välittää yksilön preferensseistä tiedon muille. Siten syntyy spontaani järjestys, joka sovittaa ihmisten halut yhteen ilman että kenenkään tarvitsee suunnitella sitä.
Markkinatalous toimii käytännössäkin
(Nobel-palkitun) Vernon Smithin laboratoriotutkimukset osoittivat, että markkinat toimivat tehokkaasti myös käytännön tilanteissa, joissa normaalit oletukset esimerkiksi hinnanottajuudesta ja informaation täydellisyydestä eivät päde. Al-Ubaydli et al. päätyivät samaan moninaisella kenttäkoedatalla.[5]
Viitteet
- ↑ Machan, R. Tibor, Some Skeptical Reflections on Research and Development, Hoover Press
- ↑ Talousmies, joka hymyili muotokuvassaan Helsingin Sanomat. 12.12.2012.
- ↑ http://www.soininvaara.fi/2018/02/15/suomen-puolueiden-tila-4-4-vihreat/
- ↑ Minä, Lyijykynä, Leonard E. Read, The Freeman, 1958, suomentanut CIEL
- ↑ Omar Al-Ubaydli,Peter Boettke,Brian C. Albrecht: Testing the Hayek hypothesis: Recent theoretical and experimental evidence Plos ONE. 14.7.2022.
Katso myös
- Taloudellinen vapaus (kuvaa tarkemmin sitä, mistä markkinataloudessa on kyse ja mitä vaikutuksia sillä on)
- Kapitalismi
- Suunnitelmatalous on markkinatalouden vastakohta. Siinä esimerkiksi valtio tai keskussuunnitteluelin määrää esimerkiksi työvoiman ja muiden resurssien kohdentamisen sekä sen, mitä tuotteita kukin saa ja kuinka paljon.
- Talouslaskun ongelma
- Suvaitsevaisuus#Markkinatalous_ja_suvaitsevaisuus. Marx, Engels, Uschanov ja muut äärivasemmistolaiset kertovat markkinatalouden tekevän ihmisistä suvaitsevia, muukalaisystävällisiä ja empaattisia.
