Suvaitsevaisuus
Suvaitsevaisuus on ehkä sitä, että vaikka ei pitäisi jonkun toisen elämäntavasta, ei silti ryhdy estämään sitä, ellei se aiheuta suoranaista vahinkoa muille.
UNESCOn virheellisen määritelmän "kulttuureiden, ilmaisutapojemme ja inhimillisten elämänmuotojen rikkaan moninaisuuden kunnioittaminen, hyväksyminen ja arvostaminen" mukaan esimerkiksi palkkamurhia tehtailevan rikollisjengin tuomitseminen oikeudessa on suvaitsemattomuutta jengin omaa kulttuuria ja elämänmuotoa kohtaan.
"Kollektivistit ovat suvaitsemattomia"
"Ei yksinkertaisesti voi olla suvaitsevaista kollektivistia. Jos viha ei kohdistukaan juuri tummaihoisiin tai vääräuskoisiin, silti kollektivismiin liittyy aina ajatus siitä, että on vain yksi oikea tapa ajatella ja toimia. Kollektivismi johtaa aina siihen, että enemmistön tai johtajien ihanteista tulee jokaista koskevia sääntöjä." [1]
"Kollektivismin ja liberalismin ero kuitenkin kulkee siinä, että liberaalin mielestä ei ole mitään sellaista oikeaa tapaa, johon kaikki muut pitäisi pakottaa. Myös kaikkein pahinkin natsi saa olla mitä mieltä haluaa, kunhan asia jää ajatustasolle. Liberaalissa yhteiskunnassa voi olla kommunistisia yhteisöjä, mutta kommunistisessa yhteiskunnassa ei voi olla liberaaleja yhteisöjä." [1]
"Erilaisuuden pelko synnyttää herravihaa ja Helsinki-kateutta"
"Suomalainen yhteiskunta lähtee siitä, että erilaisuus on automaattisesti hierarkkista. Tämä synnyttää herravihaa, Helsinki-kateutta ja katkeruutta ulkomaalaisia kohtaan. Suomessa ajatellaan, että erilaisuutta vastaan pitää taistella, koska erilaisuus luo eriarvoisuutta. Tasa-arvo taas syntyy samanlaisuudesta." - Umayya Abu-Hanna, HS 30.12.2012.[2]
Markkinatalous ja suvaitsevaisuus
Helsingin Sanomien artikkelin mukaan "Suuryrityksistä on tullut suvaitsevaisuuden tukipylväitä Yhdysvalloissa, sillä syrjintä on pahaksi bisnekselle." Useimmat Yhdysvaltojen kärkiyritykset, kaikkiaan 379 yritystä, painostivat keväällä 2015 korkeinta oikeutta hyväksymään homoliitot. Indianan kuvernööri Mike Pence yritti säätää lain, joka sallisi kieltäytyä palvelemasta homoja mutta veti esityksen pois, kun moni yritys oli uhannut poistua osavaltiosta.[3]
Seitsemässä osavaltiossa puuhattiin lakeja, jotka pakottaisivat transsukupuoliset koululaiset käyttämään biologisen sukupuolensa mukaista vessaa. Pian ne kaikki oli peruutettu tai jäissä, koska esimerkiksi Pohjois-Carolinassa moni suuryritys perui investoinnit osavaltioon ja kymmeniä konferensseja ja elokuvahankkeita peruttiin, jopa NBA:n All-Star-peli.[3]
UCLA-yliopiston metatutkimuksen mukaan suvaitseva ja tasa-arvoinen työyhteisö parantaa yhtiöiden tuloksia lisäämällä työntekijöiden ja asiakkaiden tyytyväisyyttä ja houkuttelemalla parasta työvoimaa.[3]
Vähän ennen vaaleja Trump väitti vetävänsä Yhdysvallat pois Pariisin ilmastosopimuksesta. Vaalien jälkeen yli 360 suuryritystä vetosi Trumpiin ilmastosopimuksen puolesta, ja saman kuun aikana Trump ilmoitti perehtyvänsä ilmastosopimukseen tarkasti "avoimin mielin".[3]
Marx ja Engels vapaakaupan puolesta
Marx ja Engels kehuivat Kommunistisessa manifestissa, että vapaakauppa "pakottaa barbaarien piintyneimmänkin muukalaisvihan antautumaan". Jo 1700-luvun filosofit puolustivat vapaan vaihdon vähentävän ihmisten vihamielisyyttä, koska myös vieraista ja vastenmielisistä ihmisistä saattoi hyötyä käymällä kauppaa heidän kanssaan. Tämä kannustaa olemaan käymättä heidän kimppuunsa. Näin sodat vähenisivät. Nyt kauppa onkin ehkä vapainta ikinä ja sotia on vähemmän kuin koskaan ennen.[4]
Myös Montesquieu ja Voltaire ylistivät kaupan ja pörssin tuomaa sopua ja Thomas Paine korosti maailmankaupan toimivan "ihmissuvun sydämellistämisen puolesta".[4]
Talouskasvu tekee ystävälliseksi individualistiksi
Talouskasvu ja hyvät ajat lisäävät erilaisuuden suvaitsevaisuutta ja sitoutumista oikeudenmukaisuuteen ja demokratiaan, mahdollisuuksia ja sosiaalista liikkuvuutta. Nykyiset huonot ajat ovat jo heikentäneet kaikkia näitä ja aineellisen elintason kasvun loppuminen tuo ihmisten pahimmat puolet esiin. [5][6]
Talouskasvu tuottaa kansalaisille "suurempaa muutosvalmiutta, pienempää perinteisten uskonnollisten arvoauktoriteettien kannattamista ja suurempaa kannatusta tasa-arvolle, henkilökohtaiselle vaikutusvallalle, emansipatiivisille vapausarvoille ja toisten huomioonottamista korostaville arvostuksille." Tätä selitetään sillä, että fyysisten tarpeiden tullessa tyydytetyksi korostetaan enemmän muita asioita. Lisäksi talouskasvu johtaa runsaampaan koulutukseen sekä tieto- ja kulttuuritarjontaan. Kolmanneksi sosiaaliset verkostot ja henkilökohtaiset tapaamiset laajenevat. [7]
Hyvät ajat mahdollistavat empatian, huonot ajat kääntävät moraalin sisäänpäin. Sosiaalipsykologian professori Klaus Helkaman mukaan talouskasvun heiketessä tai tilanteen muuten tullessa uhkaavaksi toiset luokitellaan ulkoryhmän jäseniksi.[8]
Degrowth nosti natsit valtaan
Suuri lama 24-kertaisti natsien kansanedustajamäärän, vaikka tuloerot olivat koko ajan ennätysalhaalla. Tunnetusti talouden heiketessä syntyy usein kapinoita ja levottomuuksia aina natsien valtaannousua ja arabikevättä myöten - nytkin suuri taantuma on nostanut nationalisteja ympäri maailmaa. Talouslasku tukee yleensä natseja. Hyvinä aikoina ihmiset ovat yleensä tyytyväisiä ja suvaitsevia. Pienten tuloerojen maista ihmiset haluavat suurempien tuloerojen Yhdysvaltoihin, jopa henkensä kaupalla, koska tulot ovat tärkeitä, eivät tuloerot. http://vapaasana.net/artikkelit/2016/12/degrowth-nosti-natsit-valtaan
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 http://henriheikkinen.puheenvuoro.uusisuomi.fi/103301-kaikki-oleellinen-suvaitsemattomuudesta
- ↑ Lottovoitto jäi lunastamatta, Umayya Abu-Hanna, HS Sunnuntai 30.12.2012.
- ↑ 3,0 3,1 3,2 3,3 Saska Saarikoski HS: Suuryritykset ovat nousseet vastustamaan Trumpin syrjiviä ehdotuksia – suvaitsemattomuus on pahaksi bisnekselle Helsingin Sanomat. 16.12.2016.
- ↑ 4,0 4,1 Tommi Uschanov: Jopa Trump on suloinen, kun on kyse hänen omista rahoistaan Helsingin Sanomat. 5.2.2017.
- ↑ Growth and Society’s Moral Character, International Economy, Fall 2011, pp. 52-55
- ↑ Obama's white flight problem, professor Will Wilkinson, The Economist, Jun 13th 2012
- ↑ Eri tapoja kohdata suuri elefantti - Suomalaisen ja ruotsalaisen kulttuurin vertaileva tutkimus, THORLEIF PETTERSSON, SAKARI NURMELA, Suomalais-ruotsalainen kulttuurirahasto, s. 37-38
- ↑ Henkensä kaupalla Helsingin Sanomat. 14.1.2016.
