Paul Krugman

Paul Krugman ("maailman kuuluisin vasemmistolainen taloustieteilijä"). Professori Paul Krugmanin mukaan Euroopan työttömyys johtuu lähinnä jäykistä työmarkkinoista ja huonosta makrotalouspolitiikasta. , Joseph Stiglitz ja heidän opettajansa Paul Samuelson ("[Neuvostoliiton] sosialistinen komentotalous voi toimia ja jopa kukoistaa") tunnetaan lähes historian vasemmistolaisimpina talousnobelisteina. Krugman on uuskeynesiläinen.

Krugman intoutuu usein vääristelemään tosiasioita soininvaaralaisesti ideologisessa kiihkossaan, mutta toisaalta Soininvaaran tavoin hän myös usein puhuu järkeä ja ampuu alas hyvää tarkoittavia mutta huono-osaisimmille tuhoisia asioita. Krugman vastustaa mm. seuraavia:

• vapaakaupan vastustus
• vuokrasääntely
• eurooppalainen työmarkkinasääntely (vs. yhdysvaltalainen).

USA:n vasemmiston johtaja

George W. Bushin ensimmäisellä kaudella Krugmanin arvioitiin nousseen New York Times -kolumneillaan, kirjoillaan ja puheillaan USA:n opposition keulakuvaksi. "Demokraattijohtaja John Kerryn esiintuloon [2004] asti Paul Krugman oli virtuaalisesti tullut Amerikan opposition johtajaksi - epätavallinen asema akateemiselle taloustieteilijälle", arvioi uutistoimisto SBS 31.3.2004

Krugman vaati "uutta New Dealia", vähemmän sotilasmenoja ja enemmän sosiaali- ja lääkeohjelmia. Vasemmistolainen journalisti-kirjailija Michael Tomasky arvioi kirjasta The Conscience of a Liberal Krugmanin saattavan jonkin verran muunnella asioita ("some fudging") teksteissään poliittisen tarkoituksenmukaisuuden vuoksi."

"Johtaa tarkoituksella harhaan väitellessään"

"Robert Barro, the distinguished Harvard economist, noted that Krugman "just says whatever is convenient for his political argument. He doesn't behave like an economist." The New York Times ombudsman Daniel Okrent observed that Paul Krugman has "the disturbing habit of shaping, slicing and selectively citing numbers in a fashion that pleases his acolytes but leaves him open to substantive assaults." James Taranto at the Wall Street Journal, after listing the falsities in Krugman's latest piece on climate last week, hazarded that perhaps "Krugman makes himself ridiculous merely to make our job easy." [viitteessä jatkoviitteitä]

Taloustieteilijä Steven Landsburgin mielestä Krugman ei toimi taloustieteilijänä vaan kansankiihottajana, joka harhauttaa yleisöään ja efektiivisesti valehtelee sille.

VATT:n erikoistutkijan mukaan Paul Krugman "unohtaa" tosiasioita ajaessaan poliittisia agendojaan.

"Salaa virheensä"

Professori Tyler Cowenin mukaan Krugman antoi ensin ymmärtää, että kriisiytyneen Irlannin menoleikkaukset finanssikriisin aikana estäisivät toipumisen ja johtaisivat keynesiläisittäin tuotannon laskun, deflaation ja työttömyyden kierteeseen. Vielä alkuvuonna 2011 Krugman sanoi Irlannin keskipitkän aikavälin näkymien olevan "epätoivoisia" ja huhtikuussa jatkoi Irlannin tiukan talouspolitiikan johtavan tulevaisuudessa tuotannon vähenemiseen. Myöhemmin kävi ilmi, että Irlannin talous oli kasvanut vuoden 2011 molemmilla alkuneljänneksillä. Cowenin mukaan Krugman yritti tällöin salata virheensä ja väittää odottaneensa tätä koko ajan.

"Blogikommentoijat teilasivat Krugmanin argumentit faktoin"

Tammikuussa 2010 ilmeisesti neutraalit taloustieteentuntijat alkoivat esittää Krugmanin blogin kommenteissa kritiikkiä heidän mielestään epätieteellisiä heittoja vastaan. Alesinan laajoissa tutkimuksissa osoitettiin veronkevennykset kulutuselvytystä paremmaksi ja monet taloustieteilijät osoittivat Krugmanin uuskeynesiläiset väitteet "kertoimen" korkeudesta vääriksi: kerroin onkin matala. Krugmanin osoitettiin olleen väärässä puolustaessaan elvytystä ja vuonna 2001 vaatiessaan keskuspankilta matalia korkoja, jotka tuottivat nykyisen talouskriisin aiheuttaneen asuntomarkkinahintakuplan. Krugmanin vastustajat viittasivat tunnettujen taloustieteilijöiden tutkimuksiin. Krugman väitti heidän pohjaavaan yhteen ainoaan esimerkkiin, mutta vastaväittäjä totesi heidän tutkineen eri maita, mantereita ja vuosikymmeniä eikä Krugman esittänyt vastatutkimuksia mutta sanoi, ettei ole koskaan lukenut suuren valtion vastustajien kirjoituksia.

23.7.2010 "Latrina" (trolli?) kirjoitti, että ei saisi antaa "Seanin" kaltaisten osoittaa heidän edistyksellisten ideologian virheitä, on ongelma, että "Sean" voittaa kaikki väittelyt. 28.7. Krugman nimitteli vastustajiaan ja kielsi yli kolmituumaiset kommentit (vastoin New York Timesin politiikkaa), mikä vaikeuttaa perusteltuja vastauksia.

Krugman kannatti asuntokuplaa

Vuonna 2002 Paul Krugman kirjoitti, että vakavan taantuman torjumiseksi USA:n keskuspankin täytyy laskea korkoa, mikä synnyttää asuntokuplan. Tämä asuntokupla johti vuonna 2008 lamaan.

Uuskeynesiläisyys

Paul Krugman väittää joidenkin chicagolaisten taloustieteilijöiden jättäneen huomiotta sen, että keynesiläisyys on vironnut. Tämän Krugman osoittaa viittaamalla uuskeynesiläisen Greg Mankiwin artikkeliin, joka professori Scott Sumnerin mukaan ei juurikaan ole keynesiläinen vaan peräti puoltaa (s. 9) sitoutumista sääntöön nimellisen BKT:n tavoitteesta. Sumnerin mukaan artikkeli myös puoltaa rahapolitiikkaa fiskaalisen vakauttamisen sijaan, klassisia periaatteita Keynesin pääteoksen sijaan ja Humen ja Friedmanin tyylistä taloustiedettä eikä puolla säästön paradoksia.

Mielipiteitä

Krugmanin mielestä lääkärin ja tämän asiakkaan suhteen pitää olla "melkein pyhä" ja asiakasta ei saa kutsua kuluttajaksi. Kun tämä palvelun ostaminen lääkäriltä alistetaan valtiolle, se ei Krugmanin mielestä enää loukkaa tätä "melkein pyhyyttä", The Economist toteaa.

Baltian maat

‎"Citizens of the Baltic countries can be grateful that their leaders never listened to Krugman. He advocated devaluation when it proved unnecessary and probably would have been harmful. He has persistently argued for less austerity and more fiscal stimulus everywhere, blatantly disregarding the need for public debt to be sustainable. And the benefits of fiscal stimulus remain dubious, while the drawbacks -- excessive budget deficits have forced several countries to accept international bailouts to escape default -- are clear for all to see."

"Amid the carnage of the European financial crisis, the Baltic countries, by and large, are doing quite well. Estonia, Latvia, and Lithuania are booming. Last year, their growth rates reached 7.6 percent, 5.5 percent, and 5.9 percent, respectively."