Vapaakauppa

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

IGM:n paneelissa vain 5 % taloustieteilijöistä oli epävarma väitteestä: "Vapaampi kauppa lisää tuotannon tehokkuutta ja tarjoaa kuluttajille parempia vaihtoehtoja, ja ajan mittaan nämä hyödyt ovat paljon suurempia kuin mitkään vaikutukset työllisyyteen." Kukaan ei ollut eri mieltä. Sama koski väitettä "Keskimäärin Yhdysvaltojen kansalaiset ovat voineet paremmin NAFTA-sopimuksen aikana kuin olisivat voineet, jos Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon kaupan aiemmat säännöt olisivat olleet voimassa."[1]

Vapaakauppa vaurastuttaisi kehitysmaita sadoilla miljardeilla

  • Jo osittainen maatalous- ja tavarakaupan vapauttaminen lisäisi kehitysmaiden tuloja noin 350 miljardilla eurolla ja teollisuusmaiden tuloja 170 miljardilla eurolla, Maailmanpankin tutkija laskivat huomioiden "realistiset vaikutukset tuottavuuteen". Jos ohjelma toteutettaisiin 2010-2015, köyhyydestä vapautuisi 140 miljoonaa ihmistä. Laajempi kaupan vapauttaminen vaikuttaisi "huomattavasti voimakkaammin". [2]
  • Koko maailman kehitysapu on n. 50 mrd euroa.
  • Eräiden laskelmien mukaan yleinen vapaakauppa tuottaisi kehitysmaille yli 1000 miljardin lisätulot ja teollisuusmaillekin satojen miljardien.
  • "Kokonaistulot kasvaisivat kaikkialla, mutta eniten kehitysmaissa. Kehitysmaissa myös kaikkien tulonsaajaryhmien reaalitulot kasvaisivat huomattavasti enemmän kuin kehittyneissä maissa. Vaikutukset eri työntekijäryhmien väliseen sekä työn ja pääoman väliseen tulonjakoon olisivat pienet. Afrikassa esimerkiksi kouluttamattoman työvoiman tulot kasvaisivat eniten, pääoman vähiten", raportoi professori Pertti Haaparanta arvioituaan "Global Trade Analysis Project -mallin avulla, mitä kaikkien tullien poistaminen vaikuttaisi eri maaryhmissä tulotasoon ja tulon jakautumiseen."[3]

Vapaan kaupan kehitysmaat ottavat kiinni teollisuusmaita, suljetut jäävät jälkeen

Professori Jeffrey Sachsin mukaan syy siihen, että osa kehitysmaista on ottanut teollisuusmaita kiinni mutta osa jää jälkeen, on se, että vapaampaa kauppapolitiikkaa harjoittavat köyhät maat kasvavat tuplasti niin nopeasti kuin teollisuusmaat ("catch-up effect" eli kiinniottajan etu) mutta suljetut taloudet jäävät jälkeen.

111 maata vuosina 1970 - 1989 kattaneessa tutkimuksessaan Sachs ja Andrew Warner totesivat, että teollisuusmaiden talouskasvu oli 2,3 %/vuosi/henkilö, avoimen talouden kehitysmaiden 4,5 % ja suljetun talouden kehitysmaiden vain 2 %. [4]

Vapaakaupan hyödyt ovat paljon haittoja suurempia

Taloustieteilijöiden kesken on laaja konsensus siitä, että vapaakauppa tuottaa yhteiskunnalle kiistatta paljon enemmän hyötyä kuin haittaa.[5][6]

Vuonna 2006 tutkittiin yhdysvaltalaisten taloustieteilijöiden näkemyksiä (83 vastaajaa), ja heistä 87,5 % oli sitä mieltä, että "Yhdysvaltain tulee poistaa tullit ja muut kaupan esteet" ja 90,1 % vastusti näkemystä "Yhdysvaltain pitää rajoittaa työnantajien mahdollisuutta ulkoistaa työtä ulkomaille".[7] Harvardin taloustieteen professori N. Gregory Mankiw on sanout: "Harva väite kerää taloustieteilijöiltä niin laajan yksimielisyyden kuin se, että avoin maailmankauppa parantaa talouskasvua ja nostaa elintasoa."[8]

69 % suomalaisista kannattaa vapaakauppaa

Suomalaisista 69 % (pohjoismaalaisista 71 %) kannattaa yleensä ottaen vapaakauppaa, jossa tavaroille ja palveluille ei ole tulleja eikä muita kaupan esteitä, 16 % (15 %) vastustaa. TTIP-sopimukseen suhtautuu myönteisesti 55 % (59 %) ja kielteisesti 17 % (14 %). Useimmat suomalaiset uskovat hyötyjen jakautuvan tasan EU:lle ja USA:lle. [9]

Kehitysmaat

Vasemmistolainen taloustieteilijä Paul Krugman on sanonut, että "Jokainen 1900-luvun onnistunut esimerkki taloudellisesta kehityksestä - joka tapaus, jossa köyhä valtio on työstänyt tiensä kohtuulliseen tai ainakin dramaattisesti parempaan elintasoon - on tapahtunut globalisaation kautta, tuottamalla maailmanmarkkinoille pikemmin kuin pyrkimällä omavaraisuuteen"[10].

Kaupan vapautuminen toi hyvinvointia kehitysmaihin

YK:n UNDP:n raportti kertoi inhimillisen kehityksen mittareiden osoittavan huomattavaa paranemista 2000-luvulla. Syynä tähän on kaupan kasvu. Globalisaatio on vähentänyt kaupan esteitä ja levittänyt tuotantoketjuja valtionrajojen yli. Tämä on kiihdyttänyt köyhien maiden talouskasvua. Niiden osuus maailmankaupasta kolminkertaistui 1980 - 2011. [11]

Vasemmistolaisten mielipiteitä

Nobel-palkittu keynesiläinen taloustieteilijä James Tobin sanoi kannattavansa, että Attac "väärinkäyttää minun nimeäni" ja että hänellä ei ole mitään yhteistä Attacin kanssa. Tobin kannattaa vapaakauppaa kuten taloustieteilijät yleensäkin, samoin WTO:ta, IMF ja Maailmanpankkia - "kaikkea, mitä vastaan nämä [attacilaiset] hyökkäävät".[12]

WTO:n vuonna 2013 aikaansaama kaupan helpottamista koskeva sopimus tuottaa arviolta 700 miljardia euroa ja 21 miljoonaa uutta työpaikkaa. Kansainvälisen kaupan professori Pertti Haaparanta ei esittänyt lukuja mutta arvioi, että vaikutus voi olla hyvin suuri, koska "kaupan esteet ovat paljon suurempia kuin tullit." Hänen mukaansa sopimus on merkittävä ja eri toimialat ja kehitysmaiden vientihyödykkeet hyötyvät siitä yhtä lailla. Se auttaa kehitysmaita pääsemään rikkaiden maiden markkinoille. Haaparanta toivoo, että sopimus poistaa EU:n turhat kansalliset ja hallinnolliset säännöt. Sopimus oli WTO:n ensimmäinen lähes 20 vuoteen. Haaparannan mukaan valtiot suostuivat sopimukseen parantaakseen talouskasvua. [13]

Marx ja Engels vapaakaupan puolesta

Marx ja Engels kehuivat Kommunistisessa manifestissa, että vapaakauppa "pakottaa barbaarien piintyneimmänkin muukalaisvihan antautumaan". Jo 1700-luvun filosofit puolustivat vapaan vaihdon vähentävän ihmisten vihamielisyyttä, koska myös vieraista ja vastenmielisistä ihmisistä saattoi hyötyä käymällä kauppaa heidän kanssaan. Tämä kannustaa olemaan käymättä heidän kimppuunsa. Näin sodat vähenisivät. Nyt kauppa onkin ehkä vapainta ikinä ja sotia on vähemmän kuin koskaan ennen.[14]

Myös Montesquieu ja Voltaire ylistivät kaupan ja pörssin tuomaa sopua ja Thomas Paine korosti maailmankaupan toimivan "ihmissuvun sydämellistämisen puolesta".[14]

Demarit kannattavat vapaakauppaa?

Demaripiireissä usein kannatetaan vapaakauppaa. Jopa Erkki Tuomioja ja Eero Heinäluoma ovat kannattaneet maatalouden vapaakauppaa.

Maailman sosialistinuorten (International Union of Socialist Youth, IUSY) kampanja oli "maataloustuki on murha" (n. 2004-2005). IUSYn XXIX maailmankongressi (2012) julisti päätösyhteenvedossaan "An equal world is possible!": "we support abolition of agricultural subsidies and customs in the industrialized countries."[15]

http://www.vapaasana.net/artikkelit/2004/11/tuomioja-ja-hein%C3%A4luoma-vastustavat-tulleja-ja-maataloustukia (monta kappaletta alla): Yksityislounaastaan ulkoministeri Erkki Tuomiojan kanssa hän totesi, että vaikka tämä on sosiaalidemokraatti punaisimmasta päästä, tämä silti oli kiinnostunut samaan globalisaation toimimaan köyhien maiden hyväksi ja oli samaa mieltä Norbergin kanssa siitä, miten tärkeää on lakkauttaa tullit ja maataloustuet EU:sta.

Viime vuonna SDP:n puoluesihteeri Eero Heinäluoma esitti samansuuntaisia näkemyksiä Vapaan Sanan toimittajalle ... Heinäluoma kommentoi tuolloin Sosialistisen internationaalin julistusta, jonka ensimmäinen kohta kuuluu: "Kansainväliseen kauppaan kasvun ja työllisyyden moottorina täytyy kuulua kehitysmaiden tuotteiden, etenkin maatalous- ja muiden työvoimavaltaisten tuotteiden, esteetön pääsy markkinoille, myös huomioiden, että useimmat maanviljelijät ovat naisia."

Julistuksen keskeisiin puolestapuhujiin kuuluu köyhien edustajana valittu Brasilian sosialistipresidentti, metallityömies Luiz Inácio "Lula" da Silva. Brasilia onkin ollut hänen aikanaan eturintamassa taistelussa Bushin ja EU:n tukiaisia ja tullimuureja vastaan.

Lisäys 7.12.: Liisa Jaakonsaari (sd) ehti jo eduskunnan kyselytunnilla kovistella maatalousministeri Juha Korkeaojaa siitä, miksi Suomi WTO:ssa esittää kehitysmaita puolustavaa tukiaisten poistajaa mutta EU:ssa toimii päinvastoin.

Antti Kalliomäki puolestaan ehti jo Anne Brunilan globalisaatioraporttia valmisteltaessa kovistella keskustaa avustajansa muistiolla, jossa vaadittiin kohtelemaan maataloutta kuten muitakin elinkeinoja. "Suomen ilmasto-olojen aiheuttamat ongelmat eivät ole peruste julkiselle tuelle, vaan voimavarojen suuntaamiselle meille paremmin sopivaan taloudelliseen toimintaan." Vaikka tuottajia on 30 % vähemmän kuin liityttäessä EU:hun, tukien määrä on ennallaan.

Avustaja Pertti Rauhion muistion mukaan maatalouden kansallisia tukia pitäisi vähentää asteittaan, maatalousyrittäjien sosiaaliturva pudotettaisiin samalle tasolle muiden yrittäjien kanssa, etenkin eläke- ja lomitusetuuksia karsittaisiin. Maatalouden tutkimus- ja hallintomenoja leikattaisiin ja siirrettäisiin muihin elinkeinoihin. Samansuuntaisia Kalliomäki puhuikin jo lokakuun globalisaatioseminaarissa.

FAQ

Koska kehitysmailla on absoluuttinen etu kaikilla aloilla eli ne tuottavat kaikkia tuotteita meitä halvemmalla, eikö kaikki tuotanto siirry niihin?

  • Ei tietenkään, koska kehitysmaiden asukkaat eivät millään voi tuottaa tarpeeksi hyödykkeitä koko maailman ihmisten tarpeisiin. Suomella on monilla aloilla suhteellinen etu, ja jokaisen maan kannattaa erikoistua niihin asioihin, joissa se on vähiten huono. Tätä jo David Ricardon esittelemää periaatetta ei ymmärrä lähes kukaan, niin selkeästi nykymaailmassakin toimiva laki kuin se onkin.
  • Jos joutuisit autiolle saarelle kiinalaisen kanssa, joka sekä rakentaisi lauttaa että kalastaisi paremmin kuin sinä, kannattaisiko sinun jäädä seisomaan tumput suorina ja katsoa tehokkaamman työntekijän hommia sivusta? Vai kannattaisiko sinun valita näistä kahdesta tehtävästä se, missä olet vähemmän huono, ja antaa kiinalaisen tehdä toinen työ?


Tuo ei varmasti paljoakaan lohduta perusduunaria, joka huomenna jää työttömäksi tehtaaltaan.

  • Ei niin, siksi lyhytnäköistä eturyhmäpolitiikkaa harjoittavat ay-liikkeet lobbaavat työpaikkojen säilyttämistä. Tosiasiassa tämä oletus lähtee siitä, etteivät kehitysmaiden asukkaat halua lisääntyneillä tuloillaan ostaa Nokian kännyköitä, joka puolestaan aiheuttaa Nokialle työvoimapulaa ja työllistää äsken työttömäksi jääneen duunarin.


Niin, tämä tapahtunee teoriassa seuraavan sadan vuoden aikana.

  • EU:n maataloustukiaisten ja muiden alojen tukien ja säännöstelyn lakkauttamisesta kestäisi korkeintaan 10 vuotta, kun muun maailman, mm. USA:n ja kehitysmaiden maanviljelijät tuottaisivat puolet halvemmalla meille ruokaa ja vähintään jokainen entinen maanviljelijä olisi työllistetty. Tottakai saman tien kun halpojen tuotantokustannusten maiden maataloustuottajat voisivat pyytää ruoastaan lähes saman hinnan kuin suomalaiset maataloustuottajat, ko. maissa maataloustuotantoa kasvatettaisiin rajusti.


Eikö minimipalkkojen poistaminen johda kilpailuun pohjalle (race to the bottom)?

  • Ei tietenkään, köyhien maiden asukkaat tekevät työt meitä halvemmalla vain sen takia, että siellä on vähemmän tuottavia työnantajia kilpailemassa työvoimasta. Jos työntantajien määrä olisi vakio aivan kuten työvoiman on, tilanne olisi tietenkin tämä. Tässä naiivissa teoriassa kuitenkin unohtuu, että enemmän tienaavat köyhät tietenkin kuluttavat myös enemmän, mikä johtaa työtäantavien yritysten määrän kasvuun.
  • Sitä mukaa kun yhä tuottavampaa työtä tekevien määrä maapallolla kasvaa, kasvaa tietysti myös kulutus ja sen myötä työtätekevien tarve. Vai miksi ihmeessä esim. Tanskassa, Hollannissa ja Iso-Britanniassa on työttömyys alle 5% vaikka jo 1800-luvulla pelättiin koneiden tekevän kaiken työn? Mikä nykyään on niin eri tavalla, että nykyään ei töitä riittäisi kaikille?


Koska työtätekevien määrä on lähes vakio ja määritelmänne mukaan työn tarve loputon, eikö tämä johda loputtomaan kilpailuun, joka venyttää työajat yhä pidemmiksi ja työolot yhä huonommiksi?

  • Ei tietenkään, eihän kilpailu pudota torillakaan mustikoiden hintaa nollaan ja eiväthän työnantajat tarjoa työntekijöille pelkkää palkkaa, vaan työn valintaan vaikuttavat myös työolot, työsuhde-etuudet yms. Työnantajaa puolestaa lähinnä kiinnostaa työntekijän tuottavuus. Tuottavuudestaan voi siis vaatia työoloja tyytyen kilpailijaa pienempään palkkaan. Työnantajat kyllä tietävät tämän, ja vapaammilla markkinoilla kilpailisivat enemmän työntekijöistä myös työsuhde-etuuksien avulla. Lisäksi työnantajatkin tietävät, ettei 40 työtunnin viikosta työmäärän lisääminen paranna tuottavuutta juurikaan.

Katso myös

Tietoa muualla

Vapaakauppaa laajalti tutkinut kuuluisa intialaissyntyinen professori Jagdish Bhagwati käy artikkelissaan professori T. N. Srinivasanin kanssa läpi useita vapaakaupanvastaisia argumentteja ja osoittaa ne vääriksi tai vaikutuksiltaan suhteellisen vähäisiksi. Vastaavaa tekee myös Martin Wolfin kirja Why Globalization Works.

Viitteet

  1. ↑ Free Trade IGM Forum. March 13th, 2012.
  2. ↑ Global Economic Prospects - Realizing the Development Promise of the Doha Agenda, The International Bank for Reconstruction and Development / The World Bank, 2003, s. xxviii-xxix. Teollisuusmaat alentaisivat maataloustulleja 10 % ja tavaratulleja 5 %, kehitysmaat 15 % ja 10 %. Lisäksi maataloustukia ei enää sidottaisi tuotantomääriin. "2015 — 140 million fewer people living below US$2 per day. If greater opening of services, including Mode 4, were to occur, the benefits would be substantially greater."
  3. ↑ Yhdentyvä maailmantalous ja sen seuraukset, professori Pertti Haaparanta, Helsingin yliopisto (helsinki.fi)
  4. ↑ "Vapaakauppa on kriiseistä huolimatta kasvun eliksiiri", Jeffrey Sachs, Helsingin Sanomat 8.11.1997
  5. ↑ Consensus Among Economists: Revisited, Dan Fuller & Geide-Stevenson, Journal of Economic Review 34 (4), s. 369–387, syksy 2003
  6. ↑ The Case for Free Trade, Milton Friedman, Hoover Digest 1997 (4)
  7. ↑ Do Economists Agree on Anything? Yes!, Robert Whaples, The Economists' Voice 3 (9), 2006, doi:10.2202/1553-3832.1156
  8. ↑ http://gregmankiw.blogspot.com/2006/05/outsourcing-redux.html Outsourcing Redux], Gregory Mankiw, 7.5.2006
  9. ↑ TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä. Heinä-elokuu 2015, Svenskt Näringsliv. N = 4586, josta 1001 suomalaisia, 31.7.-11.8.2015. Tutkimuksen teki Consumer Intelligence ESOMAR-hyväksytyin menetelmin. Kysymykset: “Onko mielestäsi vapaakauppa, joka sallii oman maasi yritysten ja yksittäisten henkilöiden viedä tavaroita ja palveluja muihin maihin ja tuoda niitä muista maista ilman tullitariffeja tai muita esteitä, yleensä ottaen positiivinen vai negatiivinen asia?”. “Vapaakauppasopimuksesta, jonka tarkoituksena on lisätä transatlanttista kauppaa, neuvotellaan parhaillaan EU:n ja Yhdysvaltojen kesken. Mitä mieltä olet siitä, että EU ja Yhdysvallat allekirjoittaisivat vapaakauppasopimuksen?” “Kumpi osapuoli mielestäsi hyötyy eniten EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä vapaakauppasopimuksesta?” (tiedote) (kirjoitus)
  10. ↑ Paul Krugman, The Great Unraveling: Losing Our Way in the New Century (ISBN 0393058506)
  11. ↑ Kauppa nostaa kehitysmaita köyhyydestä, Helsingin Sanomat 15.3.2013.
  12. ↑ They Are Misusing My Name Der Spiegel. 2.9.2001.
  13. ↑ "Kauppaa vapaaksi", Suomen Kuvalehti 50/2013, 13.12.2013, sivu 9.
  14. ↑ 14,0 14,1 Tommi Uschanov: Jopa Trump on suloinen, kun on kyse hänen omista rahoistaan Helsingin Sanomat. 5.2.2017.
  15. ↑ [www.s-studenter.se/getfile.php?id=191‎ An equal world is possible!], XXIX World Congress, International Union of Socialist Youth, 2012.
Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Vapaakauppa&oldid=11943”