Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus
Transatlanttinen kauppa- ja investointikumppanuus (TTIP, Transatlantic Trade and Investment Partnership, TAFTA) on Yhdysvaltain ja EU:n välinen vapaakauppasopimus, joka oli valmistumassa 2014-2016 mutta Donald Trumpin vapaakauppavastaisuus pysäytti valmistelun vuonna 2016, joskin 2017 neuvottelut elpyivät. Vastapainoksi kovin samanlainen Kanadan ja EU:n CETA-sopimus solmittiin samana vuonna 2016.
TTIP:n kaltaisten monenkeskisten sopimusten vaihtoehto on Donald Trumpin kauppapolitiikka, uhkailuineen ja kiristämisineen, ja heikompi talouskasvu. Siksi EU ja Kiina suunnittelevat keskinäistä markkinoiden avaamista. TTIP olisi tarjonnut läntisten toimintatapojen voittoa itäisen pakkoliitoksen sijaan. Näin arvioi Helsingin Sanomat, jonka mukaan voi väittää TTIP:n vastustajien saaneen Trumpissa, mitä halusivat.[1]
Jos sopimuksessa saadaan poistettua puolet kaupan muista esteistä kuin tulleista, hyöty EU-maissa olisi arviolta 0,7 % EU:n kansantuotteesta eli 122 miljardia euroa vuodessa, Yhdysvalloille 0,3 % eli 41 miljardia euroa.[2] Kotitalouksien tulot nousisivat EU:ssa 0,8 % eli 12 300 euroa eliniässä, Yhdysvalloissa 0,3 % eli 6 400 euroa.[2] Komission omissa arvioissa hyöty olisi 120 miljardia euroa EU:lle, 90 miljardia USA:lle ja 100 miljardia muulle maailmalle.[3]
TTIP:n on myös arvioitu tuottavan miljoonia uusia työpaikkoja ja olevan elintärkeä EU:lle ja USA:lle.[4]
Sopimus voisi myös johtaa siihen, että EU ja USA voisivat luoda välttää kaksinkertaiset normit ja luoda globaaleja standardeja sen sijaan, että ne ja niiden yritykset joutuisivat mukautumaan nousevien talousmaiden luomiin standardeihin.[4][5]
SAK:n ja Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden mukaan etenkin pk-yritysten ongelmana ovat kaksinkertaiset lupa- ja hyväksymismenettelyt, joita TTIP:n myötä yhdenmukaistettaisiin ja jotka näin leviäisivät laajemmallekin. Suomalaiset pk-yritykset työntekijöineen hyötyisivät huomattavasti tästä. Ne voisivat palkata lisää väkeä ja maksaa suurempia palkkoja ja veroja. Jo ennen tätä Yhdysvallat on Suomen tärkein vientimaa ja sopimus on laskettu suomalaisille edulliseksi. Monet väitetyt uhkakuvat eivät asiantuntijoiden mukaan kestä tarkastelua.[6]
Neuvotteluissa USA pyrkii kieltämään muut kuin tieteellisiin tutkimuksiin perustuvat rajoitukset ja mm. Feta- ja Parmesan-tyyppisten tuotteiden tuotannon sijaintirajoitukset. EU puolestaan pyrkii mm. saamaan USA:n luopumaan öljyn ja kaasun vientirajoituksistaan vapautuakseen Venäjä-riippuvuudesta. Ranskan vaatimuksesta audio-visuaaliset tuotteet on rajattu vapaakaupan ulkopuolelle.
Komission mukaan sopimus ei päästä Eurooppaan hormonilihaa.[7]
Ei-tulliesteet
Sopimuksella pyritään erityisesti karsimaan tuonnin ei-tulliesteitä (NTM, NTB). Ei-tulliesteet nostavat viennin kustannuksia joillain aloilla keskimäärin jopa 73 % tuotteen loppuhinnasta (eli vajaat 300 % alkuperäisestä hinnasta), mutta tullit ovat vain 0–15 %. Siksi ei-tulliesteiden poistaminen voi olla paljon merkittävämpää kuin tullien poistaminen. [8]
Ei-tulliesteet haittaavat suhteessa enemmän pieniä kuin suuria yrityksiä. Ne myös rajoittavat kilpailua ja (siten) kohottavat markkinoilla jo olevien suuryritysten monopolistisia voittoja eli "ylituottoja". Joissain tapauksissa tämä on tahallista protektionismia ("Buy American Act"), toisissa vain ajattelemattomuutta. Niiden poistaminen ei vain pienennä kilpailunrajoituksien luomia ylivoittoja vaan myös yleensä tuottaa kuluttajille halvempia ja laadukkaampia hyödykkeitä ja laajemman valikoiman pientenkin yritysten päästessä markkinoille. [8]
Sopimus saattaisi myös vaikuttaa muiden maiden vientiin ja johtaa siihenkin, että EU:n ja USA:n sopimat muita korkeat standardit ympäristön, kuluttajansuojan ja työntekijöiden oikeuksien suhteen leviäisivät maailmalle.[8]
Mielipidetiedustelut
Marraskuussa 2014 suomalaisista 62 % kannatti Yhdysvaltain ja EU:n vapaakauppa- ja investointisopimusta ja 21 % vastusti. Virhemarginaali oli 1,5 %. Koko EU:ssa kannatti 58 % ja vastusti 25 %; vain Itävallassa, Saksassa ja Luxemburgissa vastustajia oli hieman enemmän. [9][10]
Suomalaisista 69 % (pohjoismaalaisista 71 %) kannattaa yleensä ottaen vapaakauppaa, jossa tavaroille ja palveluille ei ole tulleja eikä muita kaupan esteitä, 16 % (15 %) vastustaa. TTIP-sopimukseen suhtautuu myönteisesti 55 % (59 %) ja kielteisesti 17 % (14 %). Useimmat suomalaiset uskovat hyötyjen jakautuvan tasan EU:lle ja USA:lle. [11]
Investointisuoja
SAK, EK ja MTK vaativat investointisuojaa TTIP:hen, koska se toisi kasvua, kilpailukykyä ja työpaikkoja.[12]
TTIP-sopimukseen suunnitellaan samantapaista investointisuojaa kuin Suomen 65 nykyiseenkin investointisuojasopimukseen. [13]
Sopimuksella investointisuojineen pyritään takaamaan suomalaisten sijoitusten oikeudenmukainen ja tasapuolinen kohtelu Yhdysvalloissa ja siten tukemaan täkäläisten yritysten kasvua ja kilpailukykyä. Samalla pyritään lisäämään Suomen houkuttelevuutta niin, että Suomeen tulisi työllisyyttä parantavia amerikkalaisia sijoituksia. Sopimus esimerkiksi kieltää pakkolunastamasta yrityksiä muutoin kuin yleisen edun vaatiessa, ja silloinkin lunastus pitää tehdä syrjimättä ja oikeudenmukaisella korvauksella. [14]
Neuvotteluista vastaavan ulkomaankauppaministeri Lenita Toivakan mukaan investointisuoja takaa yrityksille tasavertaisen kohtelun suhteessa kotimaisiin yrityksiin ja ennustettavuutta, mikä lisää Suomen houkuttelevuutta investointikohteena ja helpottaa pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä suurille markkinoille. [7]
Ympäristön-, työntekijän- ja kuluttajansuojelu
SAK:n ja Suomen Yrittäjien asiantuntijoiden mukaan TTIP-sopimus johtaisi Euroopan ja Yhdysvaltojen sopimien sääntöjen leviämiseen ympäri maailmaa. Nämä ympäristönsuojeluun, ihmisoikeuksiin, työntekijöiden oikeuksiin, korruptioon, internetin vapauteen ym. liittyvät säännöt muuttaisivat maailmantalouden nykyistä kestävämmäksi. Näin Suomessakin kestävästi toimivat yritykset työntekijöineen pääsisivät globalisaation voittajiksi.[6]
Toisin kuin Pohjois-Amerikassa on tapana, Suomi ei hyväksy investointisuojan ulottamista markkinoillepääsyyn, vaan sopimus vastaisi näin Suomen nykyisiä investointisuojasopimuksia. Sopimuksen tulee myös taata valtioille oikeus säätää miten tiukkoja lakeja tahansa, kunhan ne ovat tasapuolisia ja syrjimättömiä. [14]
EU:n neuvottelumandaattikin vaatii, että suojaehdot eivät rajoita jäsenmaiden edellytyksiä säätää syrjimättömiä säädöksiä esimerkiksi ympäristön, terveyden ja sosiaaliturvan parantamisesta. [5]
Vastustajat pelkäävät kauppasopimuksen heikentävän ympäristö-, työ-, kuluttaja- ja elintarviketurvallisuuslakeja ja sen investointisuojan vähentävän kansallista itsemääräämisoikeutta.[7] Ulkoministeriön kauppapolitiikan päällikkö Jukka Pesola kirjoitti, että investointisuojasopimuksilla pyritään välttämään investointiriitojen leviäminen kansainvälispoliittisiksi riidoiksi, Suomen ja EU:n sopimuksissa pyritään varautumaan ongelmatilanteisiin ja riitoja on ollut kovin vähän investointien määrään nähden.[15]
Oikeudenkäynnit
Mahdolliset sopimuksen riidat soviteltaisiin Maailmanpankin alaisessa ICSIDissä tai YK:n sääntöjä noudattavissa istuimissa kuten Haagin pysyvä välitystuomioistuin ja Tukholman kauppakamarin välityslautakunta. [14]
Jotkut ovat huolissaan aiempiin investointisuojiin liittyvistä kanteista, mutta niitä ei ole vielä ratkaistu oikeudessa.[5]
Ulkoministeriön edustajat vastasivat viittä investointisuojaoikeustapausta koskevaan mielipidekirjoitukseen. Uruguayn ja Australian tapaukset olivat vielä kesken, yhtä ei otettu käsiteltäväksi mutta kaksi ratkaistiin Meksikon valtiota vastaan. Meksiko oli vuonna 2004 säätänyt lain, jonka mukaan muulla sokerilla kuin meksikolaisella sokeriruo'olla makeutetuille virvoitusjuomille asetettiin 20 prosentin haittavero. Samaan tulokseen päätyi myös WTO:n riitojenratkaisu: vero oli syrjivä ja rikkoi sääntöjä, joihin Meksiko oli WTO:ssakin sitoutunut. Kansallisia ja ulkomaisia toimijoita yhdenmukaisesti kohtelemalla olisi voitu tuottaa sääntöjen mukainen, syrjimätön laki. Kirjoittajien mukaan nämä riidat olivat hyvä esimerkki siitä, miten valtioiden legitiimit toimet ovat sallittuja mutta väärinkäyttö protektionismiin ei. [16]
Näkökantoja investointisuojasta
Ulkoministeriön Kimmo Sinivuoren mukaan investointisuojasopimus on samantapainen pyrkimys kehittää kansainvälisesti oikeusvaltiopolitiikkaa kuin Euroopan ihmisoikeussopimukset ja ympäristösopimukset. Aiemmista investointisuojasopimuksista tulee oikeustapauksia mutta vastaavasti Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa on jo ratkaistukin 10 000 ihmisoikeustapausta. [13]
EIT:n ei silti valiteta kaventavan kansallista itsemääräämisoikeutta, koska valtioilla ei tulekaan olla oikeutta kohdella ihmisiä ja yrityksiä epäoikeudenmukaisesti.
Näkökantoja
Helsingin Sanomien mukaan kauppasopimuksen taloudelliset ja geopoliittiset hyödyt olisivat riskejä suurempia ja arvosteluun liittyy maailmankaupan vapauttamisen yleinen vastustaminen, vaikka kaupan vapauttaminen on kiistattomasti parantanut kehitysmaiden elintasoa. [5]
Meppi Miapetra Kumpula-Natrin (sd) mukaan TTIP-sopimus voisi parantaa työntekijöiden oikeuksia ja ympäristölainsäädäntöä. Kiinassa tehdään Aasian laajuista kauppasopimusta, jossa ole ole lähes mitään työehdoista. Yhdysvallat on Guatemalan kanssa solmimansa kauppasopimuksen kautta vaatia Guatemalaa vastuuseen kymmenien ay-aktiivien tapoista.[17]
Viitteet
- ↑ Kauppasodassa syntyy yllättäviä liittoutumia Helsingin Sanomat. 13.7.2018.
- ↑ 2,0 2,1 Non-Tariff Measures in EU-US Trade and Investment – An Economic Analysis, ECORYS Nederland BV, Koen G. Berden et al., Rotterdam, 11th of December 2009, page xiv.
- ↑ Quick Facts on TTIP, European Commission, 15 Mar 2014.
- ↑ 4,0 4,1 Getting to Yes on Transatlantic Trade, adjunct professor Thomas J. Bollyky, Georgetown University, and professor Anu Bradford, Columbia Law School, Foreign Affairs, JULY 10, 2013.
- ↑ 5,0 5,1 5,2 5,3 EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimus olisi isompi etu kuin uhka, PÄÄKIRJOITUS, Helsingin Sanomat 19.10.2014.
- ↑ 6,0 6,1 TTIP-sopimus auttaisi yrityksiä ja työntekijöitä - Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen kannattaa sopia vahvoista säännöistä. Korkeat standardit siirtäisivät maailmantaloutta aiempaa kestävämmälle pohjalle Helsingin Sanomat. 20.6.2016.
- ↑ 7,0 7,1 7,2 Lenita Toivakka: Kaikki hyötyvät investointisuojasta, Helsingin Sanomat 12.10.2014.
- ↑ 8,0 8,1 8,2 EU:n ja USA:n välille neuvotellaan uudenlaista kauppasopimusta, Saara Tamminen, Utrechtin yliopisto, Talous ja Yhteiskunta 3/2014, Palkansaajien tutkimuslaitos, sivut 18-21.
- ↑ Selvä enemmistö suomalaisista kannattaa TTIP:tä, Verkkouutiset 22.12.2014. Eurobarometri, TNS Opinion & Social, 33 000 eurooppalaista, joista 1002 suomalaisia (TNS Gallup).
- ↑ Kansa tukee EU:n ja Yhdysvaltojen vapaakauppasopimusta, Maaseudun tulevaisuus 21.12.2014.
- ↑ TTIP-tutkimuksen tulokset: Pohjoismaiden kansalaisten näkemyksiä vapaakaupasta ja TTIP:stä. Heinä-elokuu 2015, Svenskt Näringsliv. N = 4586, josta 1001 suomalaisia, 31.7.-11.8.2015. Tutkimuksen teki Consumer Intelligence ESOMAR-hyväksytyin menetelmin. Kysymykset: “Onko mielestäsi vapaakauppa, joka sallii oman maasi yritysten ja yksittäisten henkilöiden viedä tavaroita ja palveluja muihin maihin ja tuoda niitä muista maista ilman tullitariffeja tai muita esteitä, yleensä ottaen positiivinen vai negatiivinen asia?”. “Vapaakauppasopimuksesta, jonka tarkoituksena on lisätä transatlanttista kauppaa, neuvotellaan parhaillaan EU:n ja Yhdysvaltojen kesken. Mitä mieltä olet siitä, että EU ja Yhdysvallat allekirjoittaisivat vapaakauppasopimuksen?” “Kumpi osapuoli mielestäsi hyötyy eniten EU:n ja Yhdysvaltojen välisestä vapaakauppasopimuksesta?” (tiedote) (kirjoitus)
- ↑ EK, SAK ja MTK vaativat investointisuojan pitämistä TTIP:ssä Kansan Uutiset. 24.2.2015.
- ↑ 13,0 13,1 Vapaakauppasopimusten investointisuoja pyrkii edistämään oikeusvaltioperiaatteita, Kimmo Sinivuori, kaupallinen neuvos, taloudellisten ulkosuhteiden osasto, ulkoasiainministeriö, Turun Sanomat 19.12.2013.
- ↑ 14,0 14,1 14,2 Investointisuoja, Ulkoasiainministeriö, 21.2.2014.
- ↑ Kauppasopimukset luovat uusia työpaikkoja, Jukka Pesola, yksikönpäällikkö, kauppapolitiikka, ulkoasiainministeriö, Helsingin Sanomat 7.10.2014.
- ↑ Meksikon haittavero oli syrjivä, Kimmo Sinivuori, kaupallinen neuvos, Maria Pohjanpalo, lainsäädäntösihteeri, Ulkoasiainministeriö, Helsingin Sanomat Mielipide 9.11.2015.
- ↑ Europarlamentaarikko Miapetra Kumpula-Natri: ”TTIP-sopimuksesta on tullut iso ja paha mörkö” Helsingin Sanomat. 1.10.2016.
