Euroopan unioni

Liberalismiwikistä
(Ohjattu sivulta EU)
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Suomalaiset suhteutuvat myönteisesti

Vuonna 2019 suomalaisista 74 % piti EU-jäsenyyttä hyödyllisenä (kaikista EU:laisista 68 %) ja 70 % äänestäisi EU-jäsenyyden puolesta, 14 % vastaan.[1] Vuonna 2012 suomalaisista 55 % suhtautui myönteisesti ja 20 % kielteisesti Euroopan unioniin. Vuosina 1996 - 2011 myönteisyys oli 33 - 44 % ja kielteisyys 23 - 35 %, myönteisyys aina suurempi. [2]

Liberaalien kanta

Liberaalien kannat Euroopan unioniin vaihtelevat. EU on tuottanut laajan vapaakauppa-alueen ja pakottanut Suomen purkamaan jonkin verran sääntelyä mm. maataloudessa ja valtion määräämät bussimonopolit, postisääntelyä ym. mutta toisaalta myös tuonut uutta sääntelyä. Liberaalit myös yleensä suhtautuvat kielteisesti vallan keskittämiseen, joskin Euroopan liberaalipuolueiden ryhmittymässä on enemmän EU-myönteisyyttä kuin kielteisyyttä.

1990-luvun puolivälissä EU:ta vastustivat Suomessa lähinnä konservatiivit ja änkyrät, liberaalit lähinnä kannattivat. Monen liberaalin mielestä EU:n suurimmat hyödyt on jo saatu ja nyt EU alkaa olla pikemminkin uhka vapaudelle, mutta silti ehkä vain vähemmistö liberaaleista vaatii eroa EU:sta, useampi vaatii EU:n vallan laajentamisen rajoittamista. Eroa kannattaisi enemmistö, jos Suomen omat poliitikot olisivat liberaalimpia. Toisaalta Suomen libertaareista kenties enemmistö vastustaa EU:ta mutta heissäkin on jäsenyyden kannattajiakin.

Johan Norberg kirjoitti, että monet Yhdysvaltojen libertaarit kannattivat Brexitiä (Britannian EU-eroa) ja monet Euroopan libertaarit vastustivat. Norbergin mukaan se johtuu siitä, että edelliset eivät tunne EU:ta ja EU on paljon liittovaltiota heikompi. Nationalistit yleensä syyttävät EU:ta liian "uusliberaaliksi", protektionistisen sääntelyn ja tukiaiset estäväksi - mutta juuri sellaista EU:ta Friedrich von Hayek vaati vuonna 1939. EU-jäsenyys myös tuotti tilastollisesti merkitsevän taloudellisen vapauden lisääntymisen jokaisessa The Economic Freedom of the World -indeksin kategorioista. Suurin parannus tapahtui liityttäessä mutta parannusta tapahtui sen jälkeenkin. Useimmat EU:n regulaatiot ovat aiempien kansallisten sääntelyiden korvaamista yhtenäisellä, virtaviivaisemmalla sääntelyllä, niin että kansallisella sääntelyllä ei voida enää estää kilpailua. Lontoo on kieltänyt kauppoja olemasta yli 6 tuntia auki sunnuntaisin, ei EU.[3]

Liittovaltio

Hunsvottimaiden enemmistö pakkomaksattaisi Suomella demokraattisesti lisääntyvästi kulujaan

Tohtori Olli Pusan laskelman mukaan liittovaltiossa, jossa EU:n budjetti olisi 25 % BKT:sta ja Suomen maksuosuudesta palautuisi 80 % kuten nyt, Suomi nettomaksaisi 10 miljardia euroa vuodessa. Max Planck -instituutti päätyi niinikään Suomen 10 miljardin euron nettomaksuun Saksan yhdentymisen perusteella. Pusan mukaan tämä on alaraja, koska Saksassa maksajat (länsi) ovat enemmistönä mutta EU-liittovaltiossa maksajat olisivat vähemmistö ja saajat voisivat demokraattisesti päättää ottaa Suomelta enemmän. Edes säädöksillä ja sopimuksilla ei voisi suojautua tältä, koska euroalueen kaikki taloussopimukset on Pusan mukaan rikottu jo monesti. [4]

Yleistä

Euroopan vapaakauppa-alue vai "Eurostoliitto"?

Hallinto ja byrokratia

Lissabonin sopimus

Viitteet

  1. Suomalaisista 70 prosenttia äänestäisi nyt EU-jäsenyyden puolesta, eurovaaleihin toivotaan keskustelua ilmastosta Helsingin Sanomat. 25.4.2019.
  2. EU VAI EI?, EVAn arvo- ja asennetutkimus 2012, Ilkka Haavisto, kuvio 1, sivu 9
  3. Why Libertarians Should Be Wary of Brexit 'Victory' - Brexit is a dangerous blow to openness and free trade, Johan Norberg, Reason, July 12, 2016.
  4. "Mikä olisi liittovaltion hinta?", yhteiskuntatieteiden tohtori Olli Pusa, Helsingin Sanomat 15.7.2012, sivu B5

Katso myös