Sääntely

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun
Teemoja

Sääntely tarkoittaa yleensä taloudellista sääntelyä eli markkinoiden sääntelyä (ääritapauksessa täyttä suunnitelmataloutta).

Sääntely tarkoittaa ihmisten (ja heidän yritystensä) keskinäisen sopimusvapauden rajoituksia, useimmiten valtion tai muun julkisen sektorin määräämiä. Siinä siis rajoitetaan ihmisten oikeutta sopia keskinäisistä toimistaan kuten (taloudellisen sääntelyn tapauksessa) tavaroiden, palveluiden tai työpanoksen ostamisesta ja myymisestä.

Sääntelyä ovat mm. yritys- ja maataloustuet, vuokrasääntely, työmarkkinasääntely, kuten palkkasääntely ja ammattilisenssit, hintasääntely, tullit ja muut tuonnin rajoitukset. Kaikkea tätä on ollut Suomessa.

Kansa vastustaa kieltoja

74 % suomalaisista on sitä mieltä, että Suomessa on liikaa "toimintaa rajoittavia säädöksiä, määräyksiä ja ohjeita", 3 % että liian vähän (KAKS 31.12.2014). Ongelmallisimpana pidettiin elinkeinojen harjoittamiseen (luvat) sekä rakentamiseen ja remontointiin kohdistuvia rajoituksia. [1][2][3]

Suomalaisista 65 % katsoo (2013), että Suomessa on "liikaa kieltoja ja luvanvaraisuuksia", ja 80 %, että "jokaisella aikuisella pitäisi olla oikeus päättää omista tekemisistään, niin kauan kuin hän ei häiritse tai vahingoita muita", etenkin perussuomalaiset (89 %) ja demarit (83 %), harvimmin vasemmistoliittolaiset (70 %).[4] Vapautta vähiten rajoittavina puolueina pidettiin perussuomalaisia, kokoomusta ja keskustaa.[5]

Suuryhtiöt vaativat sääntelyä estääkseen kilpailun

Hissiyhtiöt vaativat uusia turvallisuusmääräyksiä lakeihin, jotta uusien yrittäjien olisi vaikeaa tulla alalle. Samoin pankkisääntely auttaa pankkeja ja teknologiasääntely digijättejä välttämään kilpailun. Facebook on vaatinut EU:lta sääntelyä. Tekijänoikeusdirektiivi pakottaisi alan yrittäjät käyttämään sisällöntunnistamisjärjestelmiä, joiden patentit ovat tietyillä yhtiöillä.[6]

Sääntelyn kustannukset

Vuoden 1980 jälkeen säädetty lisäsääntely maksaa Yhdysvaltojen kansantaloudelle arviolta 4 000 miljardia euroa vuodessa. Ilman sitä kansantuote olisi 25 % suurempi, 13 000 dollaria asukasta kohden joka vuosi. Tämä lisäsääntely olisi maailman 4. suurin kansantalous, vain USA, Kiina ja Japani edellään ja Saksakin takanaan. Vuosittainen talouskasvu on sen vuoksi 0,8 % vähäisempää. Näihin tuloksiin Duke Universityn ja George Mason -yliopiston taloustieteilijät päätyivät tutkimalla sääntelyn vaikutuksia yritysten investointipäätöksiin vuodet 1977-2012 kattavan datasarjan avulla (2016). Aiemmat tutkimukset olivat tutkineet vain osaa sääntelystä, vertailleet eri maita tai lyhyitä aikavälejä tai perustuneet arvioihin.[7][8]

Vuonna 2005 tehdyn laskelman mukaan USA:ssa sääntely aiheuttaisi 1,1 biljoonan dollarin kustannukset. Suurille yrityksille kustannus olisi 5282 dollaria työntekijää kohden, pienille keskimäärin 7647 dollaria työntekijää kohden. [9]

Pelkästään liittovaltiotason yrityssääntely koostuu noin 200 kirjasta (Code of Federal Regulations), joita kaikkia päivitetään ainakin kerran vuodessa. [10]

Kansallisen yrittäjäliiton varapuheenjohtaja Drew Hiatt sanoi 202-osaisesta Code of Federal Regulationsista: "Kirjoissa on yli 132 000 sivua hallinnon säädöksiä. Nämä kirjat vievät kuusi metriä hyllytilaa. Miten kahden tai kolmen työntekijän pienyrityksen omistajan oletetaan pysyvän kärryillä kaikesta siitä? Kävin sen läpi kerran - se oli kuin yrittäisi lukea Sodan ja rauhan 115 kertaa." [11]

Sääntelyn purkaminen

Nobel-palkittu keynesiläinen taloustieteilijä James Tobin sanoi, että "finanssimarkkinoiden globalisaatio - kansainvälisten finanssitransaktioiden liberalisointi ja niiden sääntelyn purkaminen - ovat tärkeällä tavalla edesauttaneet kehitysmaiden ja kehittyvien markkinoiden taloudellisia edistysaskelia". [12]

Sääntelyn määrän lisääntyminen

  • Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen tutkimuksen mukaan "yhä useampia ilmiöitä säädellään yhä tarkemmin", mikä kiihdyttää yhteiskunnan oikeudellistumista. Hallituksen lakiesitysten pituuskin on venynyt 4 sivusta keskimäärin 22 sivuun. [13]
  • Matti Ahde (sd) valittaa, että poliitikot säätävät liikaa lakeja osoittaakseen, että tarkoittavat hyvää. "Luullaan, että pykälillä korjataan ongelmia." Ahteen mielestä on järkyttävää, että viime vuonna (2009) eduskunta sääti 10 000 lakipykälää. [13]

Esimerkkejä Suomessa

  • Suomessa vuokria on ajoittain säännelty (ei enää 2000-luvulla). Nykyään asunnostaan saa periä niin suurta vuokraa kuin haluaa. Sääntelyn aikana Suomessa oli huutava pula vuokra-asunnoista, niitä ei saanut kuin onnella, suhteilla, "suhteilla" tai pimeällä vuokralla.
  • Koko EU:ssa tuontia rajoitetaan monin tavoin, mm. tulleilla.
  • Suomessa saa olla takseja enintään tietty määrä, jonka lääninhallitus on päättänyt.
  • Kauppojen aukioloaikoja säänneltiin hyvin monimutkaisesti vuoteen 2015 asti, vaikka Ruotsissa ne ovat olleet vapaita vuodesta 1972.
  • Autokoulut ovat saaneet lobattua yhä enemmän autokoulukoulutusta pakolliseksi, vaikka tutkimusten mukaan opetusluvalla tulee aivan yhtä hyviä kuljettajia. Vuonna 2010 valmistellussa uudistuksessa ollaan koventamassa entisestään opetuslupavaatimuksia 1500 ajokilometriin. "Milloinkahan Suomessa ryhdytään tekemään lainuudistuksia, jotka eivät lisää kansalaisten kustannuksia vaan vähentävät niitä?"[14]
  • Perhepäivähoitajien työaikaa rajoitettiin, minkä seurauksena lapset joutuvat tyypillisesti joka 8. viikko varahoitopaikkaan. Tätä arvostelee varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala, jonka mukaan olisi tärkeämpi suojella lapsia kuin aikuisia. [15]

Kuriositeetteja:

  • Kansallisoopperaa rakennettaessa 1990-luvulla olisi pitänyt kaikkiin näyttämön nouseviin ja laskeviin elementteihin asentaa vilkkuvalo ja varoitussummeri, turvamääräyksen perusteella[16].
  • "Tarvitaanko uuteen asunto-osakeyhtiölakiin yli kolmesataa pykälää? - - Kun voimassa oleva laki uudistetaan, pykälien määrä moninkertaistuu. Mainio esimerkki tästä on eduskunnassa oleva asunto-osakeyhtiölain uudistus. [Vanhassa on alle 100, uudessa yli 300 pykälää.] - - En ole tavannut vielä yhtään asunto-osakeyhtiön hallituksen jäsentä, joka olisi jaksanut lukea lakiluonnosta edes puoleenväliin." HS 7.12.2009.
  • Jälkiehkäisypilleriä ei saa mainostaa edes lääkäreille. Siksi 2009 tulleen, peräti 5 päivää jälkeenpäin ehkäisevän jälkiehkäisypillerin olemassa olosta eivät tiedä lääkärit eivätkä tarvitsijat. Sitä ei apteekeissakaan saa olla esillä vaan se pitää pyytää tiskin alta. Mainontakielto myös käytännössä estää kilpailijoiden markkinoilletulon, joten Suomessa saa vain yhtä pilleriä ja sen hinta on parikymppiä, vaikka siinä on ehkäisypilleriaineita vain 4 euron pillereiden edestä. Syy kieltoon on kansanedustajien aiheeton pelko siitä, että vuonna 2002 reseptivapaaksi tullut pilleri korvaisi muun ehkäisyn.[17]
  • Yli 20 000 naista jäi kuukausiksi ilman ehkäisyä. Tuotteen maahantuonti keskeytyi kunnes sisäpussin etikettiä oli korjattu niin, että sen varmasti saisi luettua repeytyneenäkin. Tuotteessa ei ollut mitään vikaa. [18]
  • Työnantaja joutuu maksamaan, jos työntekijä jää työkyvyttömyyseläkkeelle. Tämä vastuullistaminen pelottaa työnantajia palkkaamasta vammaisia ja sen sijaan työnantajia pitäisi kurittaa työllistämisestä vähemmän eikä enemmän kuten ammattiliitot vaativat. [19] Alkuperäinen tarkoitus oli kannustaa työnantajia ehkäisemään työkyvyttömyyseläkkeitä.
  • EU on kieltänyt veden mainostamisen sillä, että se vähentää nestehukkaa. EU ilmeisesti rikkoi kieltoaan itse: EU-viranomaisten maitokampanja mainosti maitoa sillä, että se on lähinnä vettä, joka vähentää nestehukkaa.[20]

Pyöräily-yrittäjä: Toiminnan vaatima byrokratia oli "Niin vaikeaa, että jos olisin tiennyt miten kauhea taistelu siitä tulee, en olisi luultavasti lähtenyt koko hommaan. Meitä pompoteltiin virastosta toiseen ja vaadittiin suunnittelutoimiston käyttöä, ja lopulta kontin ilmeisesti väärästä väristäkin tuli jotain ongelmia. Toiminnan aloittaminen myöhästyi viivästysten vuoksi 1,5 kuukaudella, mikä oli kannaltamme melko tuhoisaa, kun kesä oli muutenkin sateinen."[21]

Taksisääntely

Kilpailuviraston mukaan taksialan määrä- ja hintasääntely pitäisi poistaa.[22] Sääntely tekee taksialalle pääsemisen vaikeaksi, mikä tuottaa pimeitä takseja.[22] Pahimmillaan nämä ryöstävät[22] tai raiskaavat[23] asiakkaan.

Taksiala on Suomen säännellyin toimiala. [22] Sääntely johtaa hintojen nousuun, odotusaikojen pitenemiseen, tarjonnan heikkenemiseen, tulonsiirtoihin kuluttajilta taksiyrittäjille, taloudellisten kannustimien vääristymiseen ja kansantaloudellisiin hyvinvointitappioihin, etenkin pienituloisille.[24] Niissä maissa, joissa taksiluvan siirtäminen on laillista, lupien hintaan pääomittuu määräsääntelyn tuottama monopolivoitto. [24]

Suomessa taksialalla on monimutkaiset eri sääntelyjärjestelmiä päällekkäin, koska sääntelyn tuottamia ongelmia on "korjattu" aina lisäsääntelyllä, joka on tuottanut uudenlaisia ongelmia, joihin on taas vastattu uudella lisäsääntelyllä. [24]

Viranomaisten ei ole edes teoriassa mahdollista määrittää optimaalista taksimäärää eri markkinatilanteisiin. Heillä ei mitenkään voi olla tarpeeksi informaatiota kaikista kysyntään ja tarjontaan vaikuttavista tekijöistä tai käyttäytymismalleista eikä niiden keskinäisistä suhteista tai suuruuksista. [24]

Sääntely myös mahdollistaa Suomessa taksialan kartellin julkista sektorin asiakkaita vastaan. [24]

Sääntely on kuitenkin jatkunut, koska poliitikot eivät uskalla suututtaa taksiyhtiöitä ja koska yleensäkin julkinen päätöksenteko tapahtuu enemmän eturyhmien tahdon kuin yleisen edun mukaan, kuten julkisen valinnan teoria on osoittanut. Ainakin joissain maissa on myös paljastunut poliitikkojen lahjontaa.

Hitas-asuntosääntely: "Jonossa tienaa tonnin tunnissa"

Huhtikuussa 2010 ihmisiä on lensi jopa Tukholmasta asti jonottaakseen kadulla "hytisten" vuorokausien ajan saadakseen markkinahintaa halvemman asunnon. Helsingin kaupunki rakennuttaa Hermanniin kolme hitas-yhtiötä, yhteensä sata asuntoa. Ne jaetaan ensimmäisenä jonottajille. Upouusien hitas-asuntojen hinta on keskimäärin 3 000 euroa neliöltä, vaikka jo alueen vanhojen asuntojen hinta on 3 400 euroa/neliö. Erotus on siis pois Helsingin kaupungilta. "Jonossa tienaa tonnin tunnissa", HS uutisoi. "Tällainen on vähän bulgarialainen malli", Juvalta jonottamaan ajanut Lasse Ylönen pohti. "jonossä värjötelleet pitivät muutamaa huhtikuista yötä pasilalaisella betonikannella pienenä uhrauksena edullisen asunnon saamiseksi", HS kertoi. [25] Eräs toinen jonottaja ei pitänyt järjestelmää järkevänä ja jonottaja Erkki Petriläinen vertasi sitä Neuvostoliittoon [26].

Jonot venyivät 16 vuorokauden ja yli korttelin mittaisiksi, kun Vantaa myi alihintaan tontteja mm. Ylästöstä toukokuussa 1999. 1990-luvun aslussa espoolaiset "taistelivat venepaikoista", joita jonotettiin päiväkausia. Välillä poliisipartio tarvittiin rauhoittelemaan "jonottelun kiivautta". [25]

Vuokraamalla asunnot markkinahintaan ja antamalla erotuksen asunnontarvitsijoille käteen kaupunki auttaisi tarvitsijoita enemmän ja saisi asuntonsa tehokkaampaan käyttöön niitä enemmän tarvitseville, niin että asuntopula vähenisi. Taloustieteilijät ovat suurin piirtein yksimielisiä asiasta, mutta Helsinki vain piilotti ongelman korvaamalla vuorokausien Hitas-jonossa seisomisen asuntoarpajaisilla.

Rakennusmääräykset nostavat asuntohintoja

Helsingin apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä (sd) arvioi, pelkästään kolmen rakennusmääräyksen nostavan Helsingin Jätkänsaaren asuntohintoja 1000 eurolla neliöltä: autopaikkavelvoite maksaa 400 euroa, väestönsuoja 300 euroa ja esteettömyys 300 euroa neliöltä. Hänen mukaansa näitä velvoitteita tulisi ainakin lieventää. "Onko aivan välttämätöntä saada Jätkäsaaressa samaan kerrostaloon kolme erillistä esteetöntä sisäänkäyntiä"? Rakennuslautakunnan jäsen Kalle Könkkölän mielestä väestönsuojista ei ole nykyaikaisessa sodassa hyötyä ja kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautavakin epäilee vaatimusta vanhentuneeksi. [27]

Hintasääntely

Monissa maissa on monia hintoja säännelty alaspäin ja tuotettu näin jonoja ja pulaa. Mitä vähemmän jostain saa rahaa, sitä vähemmän ihmiset ja yritykset vaivautuvat sitä tuottamaan ja sitä enemmän he haluavat sitä ostaa. Siksi määrä ja laatu vähenevät.

Suomessa nykyään säännellään joidenkin alojen palkat yläkanttiin. Siksi niiden alojen töistä on pulaa ja syntyy laajaa työttömyyttä.

Maataloustuet

Ennen EU-jäsenyyttä Suomessa oli säännelty myös maataloustuotteiden hinnat yläkanttiin, "jotta viljelijät saisivat tarpeeksi korvausta työstään". Tämän vuoksi niitä tuotettiin liikaa ja ostettiin liian vähän. Meillä oli "viljavuoria" ja "voivuoria", ja se oli paha eikä hyvä asia.

Uutisissa voivoteltiin, kun tuli hyvä sato, se oli kauhea ongelma, jota valtio yritti ratkoa uusilla tukiaisilla. Keksittiin maksaa viljelijöille siitä, että nämä eivät viljele, esim. "peltojen paketointi" -tuki ja kesantokorvaus, joka jatkuu yhä kuten osa muistakin typeryyksistä. Lehmistä keksittiin maksaa tapporahaa.

EU onneksi pakotti poistamaan typerimmän hintasääntelyn, enää maksamme tonnin vuodessa perhettä kohden maataloustukea. Viljelijät hyötyvät paljon vähemmän kuin näiden miljardien edestä, koska järjestelmä on typerän monimutkainen ja tehoton.

Näin on siksi, että tehokkaampaa ja läpinäkyvämpää järjestelmää äänestäjät eivät hyväksyisi, joten MTK haluaa niin monimutkaisen järjestelmän, että korkeintaan pari MTK:n omaa asiantuntijaa ymmärtävät sen - ja osittain ehkä joku ministeriön kepulaisvirkamies. Tulisi paljon halvemmaksi maksaa nykyisille maanviljelijöille suoraa sosiaaliturvaa heidän lopun elämäänsä ja ostaa säästyneillä rahoilla kaupasta vaikka paljon kalliimpaa ruokaa. Silloin viljelijät tuottaisivat sitä, mistä ihmiset oikeasti haluavat maksaa, siellä, missä mikin tuote olisi järkevintä tuottaa.

Vieläkö joku väittää, että keskitetty pakottaminen (esimerkiksi hintasääntely) on järkevämpää kun se, että jokainen päättää itse? Itse päätettäessä liian korkealle hinnan asettava menettää asiakkaat äkkiä ja oppii asettamaan hintansa ja tuotantomääränsä järkevämmälle tasolle. Kun poliitikot tekevät virheitä, he vain kehittävät uusia virheitä paikkaamaan niitä, maksattavat ongelmat veronmaksajilla ja kutsuvat ohjelmiaan menestyksiksi.

Esimerkkejä muualta

Yrityksen perustaminen

Yrityksen perustaminen laillisesti vaati kenialaiselta 11 byrokraattista toimenpidettä, 68 päivää ja vuoden tulot. Se on eräs syistä sille, miksi Kenia pysyy köyhänä. Maailmanpankin päivitetty "Doing Business" -raportti kuvaa, että sittemmin on tapahtunut jonkin verran liberalisointia (deregulaatiota). Nyt vaaditaan vain 11 byrokraattista toimenpidettä, 61 päivää ja puolen vuoden tulot! Nyt vain odotan, että joku antikapitalisti alkaa sanoa, miten uusliberalismi ja armoton deregulaatio ovat tuhonneet Kenian. - Johan Norberg[28]

Kaupan vapauttaminen

Jo osittainen maatalous- ja tavarakaupan vapauttaminen lisäisi kehitysmaiden tuloja noin 350 miljardilla eurolla ja teollisuusmaiden tuloja 170 miljardilla eurolla, Maailmanpankin tutkija laskivat huomioiden "realistiset vaikutukset tuottavuuteen". Jos ohjelma toteutettaisiin 2010-2015, köyhyydestä vapautuisi 140 miljoonaa ihmistä. Laajempi kaupan vapauttaminen vaikuttaisi "huomattavasti voimakkaammin". [29]

Rahastosääntely

Pankkiiri, entinen kansantaloustieteen professori Björn Wahlroos arvioi, että Madoffin rahaston "mahdottoman" korkeiden tuottojen olisi pitänyt herättää vahvoja epäilyksiä, mutta kukaan ei silti tarkistanut asiaa, koska USA:n arvopaperimarkkinoita valvovan SEC:n tiedettiin valvovan rahastoja. Mikäli tätä viranomaisvalvontaa ei olisi ollut, sijoittajat olisivat olleet varovaisempia ja asia olisi tarkistettu. [30]

Puhelinten kieltäminen

Vuonna 1930 USA:n senaatti halusi kieltää puhelimet, joissa itse valitaan numerolla vastaanottaja sen sijaan, että pyydettäisiin operaattoria yhdistämään tietylle henkilölle. Kielto hyväksyttiin, se koski vain senaattia, mutta puhelinyhtiön toivottiin ottavan tästä vaarin ja poistavan muualtakin valintapuhelimet.[31] Artikkelista ei käy ilmi, oliko kyseessä operaattorien ammattiliiton lobbaus vai vain senaattorien konservatiivinen asenne teknologiaan.

Finanssikriisi 2008-2009

USA:n valtiovarainministeriö ja keskuspankki estivät kaikki luotottajien menetykset suurimpien pankkien konkursseissa vuosien 2008-9 finanssikriisissä. Näin hallituksilla on ollut tapana toimia aiemminkin, joten sijoitusyhtiöt ja luotottajat tietävät, että niiden kannattaa ottaa keinotekoisen paljon epätodennäköisiä riskejä: normaalit pienet voitot ovat omia ja harvinaiset isot tappiot menevät valtion piikkiin ("moraalikato"). Toinen haitta näistä interventioista on, että finanssialan keinotekoisen suuret tuotot houkuttavat alalle keinotekoisen paljon älykkäintä ja ahkerinta työvoimaa. Kriisin tullen pelastuspaketit ovat kuitenkin poliitikoille houkuttelevampi vaihtoehto kuin markkinoita opettava ja tilapäisesti työttömyyttä lisäävä konkurssikriisi, joten pelastuspaketeista luopuminen ei näytä todennäköiseltä. [32]

Finanssikriisiin vaikuttivat myös mm. se, että hallitus pakotti pankit antamaan köyhille liikaa asuntolainoja, ja hintoja paisuttava rahapolitiikka. Ks. finanssikriisin syitä. Silti vuonna 2013 Obama yritti toistaa virheen: Obama administration pushes banks to make home loans to people with weaker credit (Washington Post 3.4.2013).

Pääsääntöisesti valtion on lähes mahdotonta estää pankkien riskinottoa, koska lähes kaikenlaisilla instrumenteilla, jopa asuntolainaperusteisilla, on mahdollista ottaa isoja riskejä, Sitä paitsi riskipositiot voi sulkea ennen neljännesvuosittaisia tarkastuksia. Vaatimukset korkeammasta omasta pääomasta tekevät johtajat riippumattomammiksi omistajista ja luotottajista ja siten saattavat jopa lisätä riskinottoa. Aiempaa parempia ratkaisuja ei ehkä ole tiedossa. [32]

Kun valtio yrittää vähentää riskejä alaspäin, tämä kannustaa riskinottoa ylöspäin, mikä luo voittajia ja tuloeroja. [32]

Finanssisääntely

Finanssikriisin verukkeella on lisätty pankkien sääntelyä. Uusi sääntely, mm. Basel III -säännökset, nostavat alalle tulon kynnystä, mikä vähentää kilpailua ja lisää pankkien voittoja.[33]

Tämän pankkimarkkinoiden uuden sääntelyn seurauksena voi olla kilpailun rajoittuminen, liian sementoituneet markkinat ja asiakkaille korkeat hinnat. Tämä voi vaarantaa kansantalouden rahoitushuollon ja siten hidastaa talouskasvua. Aiheutuva markkinoiden keskittyminen myös pahentaa too-big-to-fail-ongelmaa. Sitä paitsi myös pieniä talletuspankkeja, rahoittajia ja erityisluottolaitoksia tarvitaan. Tiukentuva sääntely vähentää pankkimarkkinoiden tehokkuutta. Alalle pääsy voi vaikeutua ja koko alan kehitys innovaatioineen saattaa tukahtua. Lisäksi joudutaan kehittämään uudenlaisia sääntelyn kiertämisyrityksiä mm. johdannaismarkkinoilla. [34]

Huono sääntely voi rajoittaa kilpailua enemmän kuin yritysten keskinäiset kilpailunrajoitukset (kartellit). [34]

Turvaistuinpakko vei 8 000 ihmishenkeä

Lasten turvaistuinten pakollisuusiän nostot estivät 8 000 lapsen syntymän mutta pelastivat vain 57 ihmishenkeä, MIT:n ja Bostonin tutkijat laskivat. Ikää nostaneissa osavaltioissa kolmannen lapsen hankinta väheni, koska autoihin yleensä mahtuu vain kaksi turvaistuinta.[35]

Sääntelyn haitat

Sääntelyn haittoja on käsitelty muissa artikkeleissa. Niitä ovat

  • byrokratia
  • korruptio selittyy 71-prosenttisesti nykyisellä sääntelyllä, lopusta suuri osa aiemman sääntelyn perinnöllä
  • sopimusvapauden kaveneminen
  • moniarvoisuuden väheneminen
  • erityiset ihmisoikeuksien rajoitukset, esimerkiksi
    • Suomessa tv- ja radiolupia jaettaessa suositaan hallitukselle ja suurille puolueille myötämielisiä tahoja, esimerkiksi myönnetään lupia yhtiöille, jotka ovat antaneet osaomistuksen kolmen suuren puolueen viestintätoimistoille.
    • Natsi-Saksassa juutalaisia sorrettiin aluksi rajoittamalla aloja, joita lähinnä he harjoittivat.
    • Venäjällä rajoitetaan kansalaisjärjestöjen, lehtien, valtiolle epämieluisten yritysten ym. valtion kilpailijoiden toimintaa sääntelyllä. Esimerkiksi noin 80 eri viranomaista voi tehdä tarkastuksia yritykseen, jonka toimintaa halutaan sabotoida.
  • taloudellinen tehottomuus, esimerkiksi
    • sääntely usein estää markkinoita toteuttamasta tehokkaimpia ratkaisuja ja ohjaa turhan kalliisiin ratkaisuihin
    • jonkin alan tuet ohjaavat liikaa työvoimaa ja pääomia kyseiselle alalle ja vähemmän muille aloille, joiden palveluja asiakkaat kaipaisivat enemmän
    • tuet voivat suosia huonompia teknologioita ja palveluita, jotka eivät voittaisi vapailla markkinoilla asiakkaiden suosiota
    • hintasääntely johtaa tavarapulaan ja mustaan pörssiin, ellei hintaa aseteta keinotekoisen korkeaksi, jolloin tulee ylitarjontaa
    • vastaavasti palkkasääntely johtaa työttömyyteen, koska se vähentää työn kysyntää ja etenkin vähän tuottavien mahdollisuutta työllistyä ollenkaan, vaikka se olisi kuinka tärkeää syrjäytymisen ehkäisemiseksi.

Palkansaajien tutkimuslaitoksen johtaja (professori) Mika Malirannan mukaan on tärkeää, että yritysten toimintaedellytykset ovat sääntelyn suhteen kunnossa, niin että innovaatioita voidaan skaalata Suomessakin kansantaloutta kannattelevaksi yritystoiminnaksi.[36]

Sääntely ja korruptio

Vallitseva talouden sääntely selittää 71 % maiden korruptoituneisuuden asteista: mitä enemmän sääntelyä, sitä enemmän korruptiota.[37] Loput 29 % selittyvät osittain aiemman sääntelyn tuottamalla korruptiokulttuurilla.

Mitä enemmän valtio sääntelee taloutta, sitä enemmän yritysten ja ihmisten kannattaa asiakkaiden tarpeiden sijaan keskittyä poliitikkojen ja virkamiesten lobbaamiseen ja lahjomiseen, elleivät he halua hävitä pois markkinoilta.

Intialaissyntyinen vasemmistolainen nobelisti Amartya Sen on sanonut, että vaikka kehitysmaiden markkinoiden vapauttamisesta ei olisikaan muuta hyötyä, se pitäisi silti tehdä, koska se vähentää korruptiota.[38] Intia onkin pitkäaikaisen sosialismin (ja sitä edeltäneen kolonialistisen suunnitelmatalouden) vuoksi ollut erittäin korruptoitunut maa, ja siksi sekä oikeisto että vasemmisto haluavat siellä jatkaa 80-luvun lopulla aloitettua sääntelyn poistamista.

"‎Kun ostamista ja myymistä säännellään lailla, ensimmäisenä aletaan ostaa ja myydä lainsäätäjiä." - P.J. O'Rourke

Sosiaaliturva

Kreikassa avustuksia jaetaan aivan muilla kuin tarpeiden perusteella. Eläkkeitä menee miljoonien edestä kuolleille ihmisille. Avustusten nostamiseen tarkoitettuja todistuksia haetaan ja annetaan erityisesti vaalien alla, vaikka useimmat todistukset väittävät hakijoiden olleen sokeita syntymästään asti. Zakynthoksen saarella on avustusten mukaan 2 % sokeita. [39]

Valtionyhtiöt

Valtionyhtiöiden työpaikat ovat Kreikassa palkintoja puolueväelle, kenties pelkkiä nimellisiä virkoja. Tämän seurauksena valtionyhtiöissä on vahvat ammattiyhdistysvoimat, jotka estävät uudistukset. [39]

Rahamarkkinasääntely

Rahamarkkinasääntelyn puolustajat väittävät, että pitäisi laatia "oikeat säännöt". Jos oikeasti osattaisiin tehdä säännöt, jotka estäisivät suurtappiot mutta eivät muita transaktioita, Peter Sudermanin mukaan rahalaitokset olisivat jo itse ottaneet tällaiset säännöt käyttöön. [40]

FAQ

Sääntely on hyvästä, koska kansanedustajat ovat keskimääräistä viisaampia?

Kansanedustajat voivat olla hieman sinua viisaampia, mutta heille kansalaisen etu on toissijainen. Tärkeämpiä ovat oma etu, suosio, tukiryhmät ja sidosryhmät. Lisäksi sinä päätät jokaisessa tilanteessa silloisten olosuhteittesi, tarpeittesi, halujesi ja mahdollisuuksiesi mukaan, laki ei. Sääntely siis pitää minimoida eli itsemääräämisoikeus maksimoida.

Jotkut väittävät, että kyllähän fiksuimmat voisi vapauttaa sääntelystä, mutta sääntely tarvitaan tyhmempiä ihmisiä varten. Tässä on kuitenkin kaikki edellä mainitut ongelmat. Siksi joko ei pidä säännellä, kuten libertaarit sanovat, tai pitää säännellä paljon vähemmän kuin luulisi, kuten liberaalit sanovat. Sääntely poistaa joitain ongelmia mutta yleensä paljon vähemmän, kuin päättäjät ennustavat, ja tuottaa tilalle paljon useampia kuin säätäjät osaavat ennustaa.

Monimuotoisuus, kokeilut ja vapaus

Sääntely myös tappaa monimuotoisuutta, ja kuitenkin vain monimuotoisuudesta, erilaisista kokeiluista, yrityksistä ja erehdyksistä, suurempi viisaus, sivistys ja vauraus versoavat.

Kapitalismissa jokainen kantaa seuraukset kokeiluistaan. Tämä on paljon vastuullisempaa kuin sosialismi, jossa toiset kantavat seuraukset jonkun kokeiluista, esimerkiksi Kiinan "Suuri harppaus", pyrkimys nopeaan teollistumiseen, joka päinvastoin taannutti taloutta ja tappoi 30 - 40 miljoonaa ihmistä nälänhätään.

Kapitalismissa kokeiluja tekevät eniten ne, jotka sietävät riskejä eniten, ne, jotka kaipaavat mahdollisia tuloksia eniten, ja ne, joille hyödyt ovat haittoja suurempia.

Vapaus ja sen tuoma monimuotoisuus ei tarkoita vain innovaatioita, kehitystä ja empiriaa vaan myös sitä, että kukin voi elää itselleen sopivimmalla tavalla. Sääntely tarkoittaa, että kaikki pakotetaan elämään vallanpitäjien tai enemmistö sopiviksi katsomilla tavoilla.

Mielipiteitä

Suomen taloushistoriaan perehtyneen professori Markku Kuisman mukaan maailman monimutkaisuuden vuoksi pitäisi pyrkiä yksinkertaisiin toimintamalleihin kaikessa ohjausta ja kontrollia tarvitsevassa eikä uskoa valvonnan voimaan - valvonta pettää aina. Esimerkiksi rahamaailmassa ratkaisu olisi selkeä viesti siitä, että väärinpelaajia ei tulla pelastamaan, ei valvonta. Esimerkkeinä Kuisma käyttää myös maanviljelijöiden EU-tukien kontrolliviidakkoa määräyksineen ja EU:n "sääntelytsunamia", jossa pelkästään energia-, teollisuus- ja sisämarkkinoita ja kilpailupolitiikkaa säännellään 4000 säännöksellä. [41]

Katso myös

Viitteet

  1. ↑ Valtaosa suomalaisista: säännöksiä ja määräyksiä on liikaa, KAKS - Kunnallisalan kehittämissäätiö, 31.12.2014. Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti TNS Gallup Oy joulukuussa 2014.
  2. ↑ Kysely: Säännöksiä ja määräyksiä on liikaa, Länsi-Savo 04.01.2015.
  3. ↑ Suomalaisten mielestä säännöksiä on liikaa, HS KOTIMAA 4.1.2015.
  4. ↑ Mielipidemittaus: Suomessa jo liikaa kieltoja, Kaleva.fi 25. ELOKUUTA 2013.
  5. ↑ Minkä puolueen politiikka rajoittaa eniten vapauttasi?, Talouselämä 22.8.2013.
  6. ↑ Juha-Pekka Raeste: EU:n piti suitsia Facebookin ja Googlen kaltaisten mediajättien valtaa, todellisuudessa se vain vahvisti niitä Helsingin Sanomat. 6.3.2021.
  7. ↑ Study: Federal regs cost economy $4 trillion in one year, The Hill, 26.4.2016.
  8. ↑ The Cumulative Cost of Regulations, Bentley Coffey, Patrick McLaughlin, Pietro Peretto, George Mason University, Apr 26, 2016.
  9. ↑ The Impact of Regulatory Costs on Small Firms, W. Mark Crain, Office of Advocacy, archive.sba.gov, September 2005, pdf page 2: "small businesses continue to bear a disproportionate share of the federal regulatory burden. The findings are consistent with those in Hopkins (1995) and Crain and Hopkins (2001). The research finds that the cost of federal regulations totals $1.1 trillion; the cost per employee for firms with fewer than 20 employees is $7,647" and the table on the page.
  10. ↑ About the CFR, The U.S. National Archives. Accessed 2011-04-30. "A full set of the CFR consists of approximately 200 volumes. The approximately 200 CFR volumes are revised at least once a year"
  11. ↑ FROM PSYCHOLOGICAL REVERSAL TO PSYCHOLOGICAL ALIGNMENT, Frederick Mann , 1997, Mind Trek. "As Drew Hiatt, executive vice president of the National Business Owners Association, said: "There are over 132,000 pages of government regulations on the books. The books themselves" - the 202-volume Code of Federal Regulations - "take up over 19 feet of shelf space. How is a small business owner with two or three employees supposed to keep track of all that? I worked it out once - it's like trying to read War and Peace 115 times."
  12. ↑ Life Insurance In India: Opportunities, Challenges and Strategic Perspective. Tekijä H Sadhak. SAGE Publications India, 13.5.2009 - 416 sivua. Sivu 6.
  13. ↑ 13,0 13,1 " Lakien tehtailu huolestuttaa eduskunnan konkaria", Helsingin Sanomat 1.10.2010, s. A5
  14. ↑ Helsingin Sanomat 28.5.2010, s. C7, Jukka Halttunen
  15. ↑ Karu kuvaus Suomesta: ”Lapset kuin spartalaisia”, Uusi Suomi 21.2.2012
  16. ↑ Suomen Kuvalehti 19/2010, s. 86
  17. ↑ Jälkiehkäisy yltää jo viiteen päivään, Jälkiehkäisy ei ole avaruustiedettä, silti pillerit ylihintaisia, HS 7.12.2009
  18. ↑ 20 000 naisen piina päättyy – apteekkeihin odotettu lasti, Uusi Suomi 26.4.2011
  19. ↑ Helsingin Sanomat 2.8.2010, s. B5, Vihreät vaivaiset ry:n sihteeri Liisa Huttunen. Myös: "Ammattiliittojen syytä sekin, että työelämästä syrjäytetyillä ei ole mitään mahdollisuuksia parantaa elämänlaatuaan."
  20. ↑ EU rikkoi omaa päätöntä kieltoaan, Taloussanomat 23.12.2011
  21. ↑ Pyöräily-yrittäjät hyytyvät Helsingin byrokratiaan – ”Minua on pompoteltu paikasta toiseen”, HELSINGIN SANOMAT, KAUPUNKI 4.7.2016
  22. ↑ 22,0 22,1 22,2 22,3 Tiukka sääntely pitää pimeät taksit liikenteessä, STT 01.07.2011, Verkkouutiset
  23. ↑ Pimeän taksimiehen raiskaamalle yli 12 000 euroa korvauksia, Turun Sanomat 14.4.2011
  24. ↑ 24,0 24,1 24,2 24,3 24,4 KILPAILUKATSAUS 2: VIISAS SÄÄNTELY – TOIMIVAT MARKKINAT, Kilpailuviraston selvityksiä 1/2011, Kilpailuvirasto, sivut 60,174,176
  25. ↑ 25,0 25,1 "Jonossa tienaa tonnin tunnissa", HS 11.4.2010, s. A14
  26. ↑ Ostajat jonottavat jo asuntoja, Taloussanomat 9.4.2010
  27. ↑ "Tiukat rakennusmääräykset lisäävät neliöhintaa tonnilla", Helsingin Sanomat 8.3.10, lyhennetty nettiversio
  28. ↑ Johan Norberg: STILL A MESS
  29. ↑ Global Economic Prospects - Realizing the Development Promise of the Doha Agenda, The International Bank for Reconstruction and Development / The World Bank, 2003, s. xxviii-xxix. Teollisuusmaat alentaisivat maataloustulleja 10 % ja tavaratulleja 5 %, kehitysmaat 15 % ja 10 %. Lisäksi maataloustukia ei enää sidottaisi tuotantomääriin. "2015 — 140 million fewer people living below US$2 per day. If greater opening of services, including Mode 4, were to occur, the benefits would be substantially greater."
  30. ↑ "Nalle" Wahlroos paljasti huijari-Madoffin salaisuuden, Ilta-Sanomat 16.09.2010
  31. ↑ Back When The Senate Tried To Ban Dial Telephones, Techdirt 2010-9-22. Kieltoon säädettiin tämän jälkeen aukko: halukkaat saivat sittenkin valintapuhelimen.
  32. ↑ 32,0 32,1 32,2 The Inequality That Matters, The American Interest, January - February 2011, professor Tyler Cowen
  33. ↑ Salkunhoitajalta, Peter Seligson, Neljännesvuosikatsaus 1/2011, Seligson & co. Sivu 11
  34. ↑ 34,0 34,1 "Finanssikriisi johti sääntelyintoon", Heli Frosterus, tutkija, Kilpailuvirasto, Talouselämä 15/2011, 21.4.2011, sivu 6
  35. ↑ Car Seats as Contraception 31.7.2020. SSRN.
  36. ↑ Tutkijat: Wolt-kauppa voi olla merkki käänteestä Suomen taloudessa – Edessä voi olla ”merkittävä skaalautumis­vaihe” Helsingin Sanomat. 11.11.2021.
  37. ↑ Alejandro A. Chafuen ja Eugenio Guzmán: ECONOMIC FREEDOM AND CORRUPTION (Kaavio 3.1, sivu 56. Kolmen taloudellisen vapauden indeksin keskiarvon selitysaste (R2) maailman maiden korruptiolle (Transparency Internationalin mittaama korruptioaste) on 71 %, vaikka indekseistä oli poistettu korruptioon liittyvät tekijät.) Heritage.
  38. ↑ Globalisation Institute -"-, siteerattu: Handbook of Economic Freedom, "Reducing corruption in developing countries by opening markets would be reason enough to liberalize, even if no other economic benefits materialized."
  39. ↑ 39,0 39,1 Kreikka uppoaa sitä mukaa kuin sitä nostetaan, HS pääkirjoitus 3.2.2012
  40. ↑ Did Too Big To Fail Help Make JPMorgan’s $2 Billion Loss Possible?, Peter Suderman, The Reason, May 16, 2012
  41. ↑ "Yksinkertaisuuden ylistys", professori Markku Kuisma, Yliopisto 5/2013, sivu 46.

Aiheesta muualla

Yksittäistapauksia

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Sääntely&oldid=14085”