Hitas

Kohteesta Liberalismiwiki
Loikkaa:valikkoon, hakuun

Hitas-asuntojärjestelmä on taloustieteilijöiden mielestä älytön. Samat tavoitteet saisi toteutettua paremmin ja halvemmalla käyttämällä tulonsiirtoja eikä asuntosääntelyä.

Helsingin Hitas on yksi monista suomalaisista järjestelmistä, joissa kaupunki myy tai yleensä vuokraa tonttejaan alle markkinahinnan "halpojen asuntojen rakentamiseen". Järjestelmä vastaa Neuvostoliiton hintasääntelyä: kun jotain myydään alle todellisen markkinahinnan, syntyy jonoja ja pulaa ja hyödyke kohdentuu tehottomasti (sitä halutaan kuluttaa liikaa ja sitä päätyy vähemmänkin tärkeään käyttöön, vrt. miten leipää syötettiin hevosille rehun sijaan, kun leivän hinta oli määrätty halvaksi).

Estää asuntojen rakentamisen

Toiminnanjohtaja Mikko Kiesiläisen mukaan Helsingissä ei rakennettu asuntoja tavoitteiden mukaisesti, koska kaupunki vaatii, että 55 % asunnoista rakennetaan säänneltyinä ("kohtuuhintaisina", ARA ja Hitas), ja rakennuskustannukset olivat nousseet säädetyn hinnan yläpuolelle, niin että siihen hintaan ei kannattanut rakentaa. Silti juuri Helsinkiin kannattaisi rakentaa. Tästä kertoo se, että asuntojen hinnat ovat siellä niin korkeita.[1]

Hitas-taloissa asuu kovatuloisia

HS: "Helsingin uusimmissa hintasäännellyissä asunnoissa asuu tavallista paremmin tienaavia ihmisiä." "omistajissa on useita todella kovatuloisia, yli satatuhatta vuodessa ansaitsevia ihmisiä." [2]

Hitas-ostajien vuositulot olivat keskimäärin 48 000 euroa, puolet enemmän kuin aikuisten helsinkiläisten (32 000 euroa). 5 % tienasi yli 100 000 euroa vuodessa. Ostajia olivat etenkin keskiluokan nelikymppiset. Parissa Hitas-taloyhtiössä keskitulot olivat 70 000 euroa vuodessa.[3]

120 000 euroa vuodessa tienaava toimitusjohtaja omistaa 10 hitas-asuntoa, 300 000 euroa ansainnut 62-vuotias sijoittaja 9. Hitas-asuntoja on rakennettu yli 24 000.[4]

Hitas-säänneltyjä asuntoja oli 14 615 vuonna 2019. Niistä joka 5. oli muun kuin omistajan asuma.[3]

HS-vertailussa hitas-asuntojen neliöhinta oli paljon halvempi kuin muiden. Niiden tonttivuokrat ovat halvempia kuin muilla. Osa näistä on vuokralla.[3]

Hitas-asunnot markkinavuokralle

Professori Niku Määttäsen mukaan mahdollisimman monen hitas-asunnon tulisi päätyä niitä edelleen vuokraaville, koska hitas asunnosta ei kannata muuttaa pois asumistarpeiden muuttuessa esimerkiksi työpaikan vuoksi, mutta markkinavuokraa hitas-asunnosta maksavalla asukkaalla ei ole tällaista muuton estettä. Lisäksi vuokra tuottaa verotuloja.[5]

Arvostelua

Professori Ari Hyytisen mukaan järjestelmä suosii niitä, joilla on aikaa tai mahdollisuuksia jonottaa ulkona, ja on siten epäoikeudenmukainen lapsiperheitä, yksinhuoltajia, pitkäaikaissairaita ja vanhuksia kohtaan. Lisäksi hänestä on selvää, että keinotekoisen halpa hinta luo ylikysyntää ongelmineen.[6]

Muutkin taloustieteilijät ja Osmo Soininvaara ovat arvostelleet epätasa-arvoiseksi Ara-järjestelmää, jolla Hitas-asunnot on rakennettu. Soininvaaran mukaan Hitas pitäisi lakkauttaa, koska se on kallis ja epätasa-arvoinen ja nostaa niiden vuokria, joille tuettua asuntoa ei riitä. Säästöillä hän tukisi pienituloisia suoraan rahalla ja lisäisi asuntotuotantoa. Asuntojen tarjonnan kasvu laskisi vuokria.[7]

Professori Niku Määttäsen mukaan Hitas-järjestelmässä ei ole järkeä mm. seuraavista syistä.[6]

Asunnot kohdentuvat tehottomasti

Jonotusta suurempi ongelma on se, että järjestelmän vuoksi erilaiset asunnot kohdentuvat huonosti erilaisille ihmisille. Normaalia alhaisemman hinnan vuoksi asunnot päätyvät niille, jotka ne sattuvat saamaan, eivätkä niille, joille juuri ne asunnot parhaiten sopisivat. Lisäksi ihmisten ei kannata muuttaa pois noin halvasta asunnosta silloinkaan, kun asumistarpeet muuttuvat.[6]

Muiden asuntojen hinnat nousevat

Asuntojen tehoton kohdentuminen todennäköisesti pahentaa asuntopulaa ja siten nostaa normaalien asuntojen hintoja entisestään.[6]

Järjestelmä on kallis

Kaupunki menettää rahaa vuokratessaan tai myydessään tontteja markkinahintaa halvemmalla. Tämä tuki kohdentuu yksittäisille, usein keskiluokkaisille ihmisille sen sijaan että se kohdentuisi kaupunkilaisille tasapuolisemmin, mitä Määttänen pitää epäoikeudenmukaisena.[6]

Määttäsen mukaan mahdollista vaikutusta segregaatioon heikentää se, että hyvällä paikalla olevia Hitas-asuntoja todennäköisesti vuokrataan eteenpäin hyvätuloisille.[6]

Hitas-asuntojen hoitovastikkeet ovat Talouselämän mukaan käsittämättömän korkeita, ainakin jossain tapauksessa yhtiön huonon hoidon vuoksi. Siksi jokaista Hitas-arpajaisvoittoa ei kannata ottaa vastaan.[8]

Arvotaan 100 000 euroa kaupungin rahoja 100 onnekkaalle

"Kuvittele jos Helsingin kaupunki järjestäisi joka vuosi arvonnan, jossa 100 onnekkaalle annettaisiin 100 000 euroa rahaa kaupungin varoista. Arvonnan osallistumisen ehtona olisi, että halukkaalla pitäisi olla vakaat tulot tai aikaisempaa varallisuutta."[9] "Kuvittelet juuri hitas-järjestelmää."[10]

Hitas-asuntojen jonottaminen

(Arvostelun vuoksi jonotus vaihdettiin arvontaan 2010-luvulla.)

Huhtikuussa 2010 ihmisiä on lensi jopa Tukholmasta asti jonottaakseen kadulla "hytisten" vuorokausien ajan saadakseen markkinahintaa halvemman asunnon. Helsingin kaupunki rakennuttaa Hermanniin kolme hitas-yhtiötä, yhteensä sata asuntoa. Ne jaetaan ensimmäisenä jonottajille. Jonottajat arvostelivat järjestelmää "neuvostoliittolaiseksi" ja "bulgarialaiseksi" mutta "jonossä värjötelleet pitivät muutamaa huhtikuista yötä pasilalaisella betonikannella pienenä uhrauksena edullisen asunnon saamiseksi", koska kaupunki myy upouudet hitas-asunnot alihintaan, keskimäärin 3 000 euroa neliöltä, vaikka jo alueen vanhojen asuntojen hinta on 3 400 euroa/neliö. [11] [12].

"Helsinki myöntää: Uudet hitakset liian kalliita" [13]

Viitteet

Katso myös