Segregaatio
Maantieteellinen segregaatio eli eriytyminen ("sosiaalinen segregaatio") tarkoittaa, että jollain alueella on erityisen paljon tiettyjä väestötyyppejä (rotu, varallisuus, koulutus, perhetilanne, puoluekanta tms.).
Syynä voivat olla lait (apartheid), ihmisten halu muuttaa samankaltaisten lähelle, koulutus- tai työpaikkojen vaikutus, asuntojen hintojen määräämä varallisuus tai eräät "gated communities", alueet, joilta myydään maata vain tietynlaisille ihmisille.
Segregaatiossa on hyvää ja pahaa. Ne, jotka haluavat sanella toisten puolesta, missä kunkin pitää asua ja miten hänen kotinsa pitää rakentaa, käyttävät verukkeenaan tähän segregaatiota. Tämä koskee kaupunkisuunnittelua, vuokra-asuntorakentamisesta, asumistukia, koulupolitiikkaa ja paljoa muuta. Muut jättäisivät nämä pääosin tekemättä ja antaisivat säästyvät rahat esimerkiksi perustulona ihmisille, jotta he voisivat itse päättää kodeistaan ja asumisestaan.
Segregaation paha maine tulee rotuerottelusta, joka oli pääosin valtioiden pakottamaa. Yritykset boikotoivat sitä Etelä-Afrikassa, Yhdysvalloissa ja muualla, koska se on huonoa bisnekselle. Vapaassa markkinataloudessa rodut olisivat päässeet sekoittumaan paljon vapaammin ja pääsisivät yhä.
Onko segregaatio hyvä vai paha?
Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara pitäisi hyvänä sitä, jos väestö eriytyisi Helsingin kaupunginosiin sen mukaan, millaisessa kaupunginosassa he haluaisivat elää. Esimerkiksi Punavuoressa, Kampissa ja Kalliossa saisi meluta ja Töölö ja Kumpula olisivat vain lapsiperheille, länsi konservatiiveille ja pohjoinen korttelijuhlia järjestäville arvoliberaaleille. [1]
Vaattovaara kyseenalaistaa väestötyyppien sekoittamisen sosiaaliset hyödyt ja kertoo kollegoidensakin epäilevän, että se tuottaisi koheesion sijaan konflikteja. Osa ihmisistä ei oikein kestä erilaisuutta. [1]
Paikoin segregaatio ylläpitää monimuotoisuutta ja viihtyvyyttä sekä alueiden vetovoimaa. Esimerkiksi New Yorkin kaupunginosilla on eri luonteet ja ihmiset valitsevat asuinalueensa osittain elämäntapansa perusteella. Samaa on alkanut tapahtua Suomessakin. [1]
Segregaation ansiosta ihmiset voivat sietää toisiaan paremmin ja konfliktit vähetä. Lisäksi voidaan saada kannattaviksi tietynlaisten ihmisten tarvitsemia palveluita. Toisaalta eriytymisestä on haittaakin, esimerkiksi korkean työttömyysasteen alueilla työllistytään hitaammin kuin muualla. [1]
Sekoittaminen ei yleensä auta huono-osaisia
Joissain Euroopan maissa on yritetty vähentää segregaatiota sekoittamalla väestöä, korvaamalla vuokra-asuntoja kalliimmilla ja kunnostamalla huono-osaisten alueita. Projektit ovat olleet kalliita ja hitaita, eikä saavutettujen mittarikeskiarvojen nousun ole todettu johtuvan siitä, että alkuperäisten, huono-osaisten asukkaiden tilanne olisi parantunut, vaan yleensä tulokset johtuvat siitä, että työtätekevien muuttaminen alueelle esimerkiksi pienentää keskimääräistä työttömyysprosenttia parantamatta huono-osaisten työllisyyttä. [2]
Liberaalien kanta
Liberaalit pääsääntöisesti vastustavat sekä pakotettua segregaatiota (eriyttämistä) että pakotettua desegregaatiota (sekoittamista). Ihmisten sekoittumista ei pidä estää muttei myöskään estää hakeutumista samanhenkisten seuraan tai esimerkiksi meluisten tai hiljaisten kortteleiden perustamista.
Vapaa kouluvalinta hillitsee segregaatiota
Talousteorian mukaan vapaa kouluvalinta hillitsee alueiden eriytymistä. Koulun määräytyminen asuinpaikan mukaan saa hyvätuloiset muutamaan heidän arvostamiensa koulujen lähelle, mikä hinnoittelee nämä alueet köyhien ulottumattomiin. Kouluvalinnan rajoittaminen ei myöskään välttämättä vähennä koulujen eriytymistä. [3]
Valtiosihteeri Mikael Sandströmin mukaan on tärkeää, että koulut saavat tehdä voittoa. Muuten parhaatkaan koulut eivät juurikaan viitsi laajeta vaan mieluummin ylläpitävät maksimaalista jonotuslistaa (esimerkiksi Engelska skolanin jonotuslista riittäisi kuuteen uuteen kouluun), ja koulujen paraneminen hidastuu. Voittoa tavoittelevissa kouluissa on myös osoitettu olevan vähemmän sosiaalista segregaatiota. Sandström sen sijaan pohtii sellaistakin antiliberaalia ajatusta, että voittoa tavoittelemattomat koulut pitäisi kieltää. [4]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 1,2 1,3 Bilettäjille ja ankeuttajille voisi antaa omat kaupunginosat (paperilehdessä "Jaettu kaupunki"), Helsingin Sanomat 22.9.2013.
- ↑ Kaupunkeja uudistettaessa on investoitava ihmisiin, Helsingin Sanomat, Vieraskynä, 23.2.2015, Maarten van Ham ja Jaana Nevalainen. "Van Ham on kaupunkiuudistuksen professori Delftin teknillisessä yliopistossa ja Nevalainen erityisasiantuntija ympäristöministeriössä."
- ↑ Kouluvalintojen vaikutukset Suomessa epäselviä, VATT Policy Brief 3-2014, Mika Kortelainen, johtava ekonomisti, Isa Kuosmanen, tutkija, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT.
- ↑ Ruotsin koulujen yksityistäminen oli menestystarina
