Pääomatulovero

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Pääomatulovero on Suomessa 30-34 % eräin vähennyksin. Vuosina 1993-1995 se oli 25 %.

Yritysverosta arviolta 57 % on pois työntekijöiltä ja 43 % omistajilta Harvardin ja Michiganin yliopistojen tutkijoiden yli 50 maata käsittäneen empiirisen tutkimuksen mukaan. Luvut ovat epätarkkoja.[1] Calgaryn yliopiston tutkimuksen mukaan Kanadassa yritysveron korottaminen dollarilla vähentää palkkoja 1,52 - 3,85 dollarilla, kun yritysveropohjan supistuminen otetaan huomioon.[2] Sen mukaan kai paljon yli 100 % yritysveron kiristyksestä olisi pois työntekijältä ja lisäksi aika monta prosenttia omistajaltakin. Verotushan tuhoaa vaurautta progressiivisesti suhteessa veron korkeuteen. Monen laskelman mukaan yksi veroeuro maksaa ihmisille tyypillisesti 2-8 euroa veron tasosta ja luonteesta riippuen.

Pääomatulovero voi olla enemmän tai vähemmän haitallista kuin yritysvero. Teoriassa molempien pitäisi olla nollia ja olisi parempi verottaa niiden sijaan kulutusta ja ansiotuloja. Professori Tyler Cowen oli ennen samaa mieltä mutta nykyään haluaisi pienempiä veroja useampaan kohtaan veronkierron vaikeuttamiseksi, myös 18-25 %:n yritysveron. Pieni yritys voi temppuilla omaisuutta omistajalleen verotta tai vähin veroin. Lisäksi eläkerahastot ja voittoa tavoittelemattomat yhdistykset keräisivät itselleen tehottoman paljon yrityksiä, jos yritysveroja ei olisi.

Inflaation osuus ei oikeasti ole pääomatuloa

Vain inflaation ylittävä nimellistuotto on todellista (reaalista) tuottoa, mutta silti pääomatuloverossa verotetaan nimellisten tulojen perusteella. Jos siis inflaatio on 2 % ja tuoton nimellinen korko 2 %, mitään oikeita pääomatuloja ei ole mutta silti tuosta 2 %:n korosta peritään veroa. Esimerkiksi 25 %:n pääomatulovero kahden prosentin inflaatiosta tarkoittaa 0,5 %:n varallisuusveroa. Oikea pääomatulovero kohdistuisi vain inflaation ylittävään osuuteen.

"Pääomatuloveron pitäisi olla 0 %"

Moni taloustieteilijä on esittänyt, että pääomatuloveron pitäisi olla nolla. Tällöin lykättyä kulutusta verotettaisiin samalla prosentilla kuin välitöntä kulutusta. Arvonlisävero on tasapuolinen.

Nykymalli rankaisee kulutuksen lykkäämistä. Kun joku kiristää vyötään ja säästää osan viljasta siemenviljaksi, se tuottaa itsensä moninkertaisesti takaisin, samoin yleensä muunkinlaiset investoinnit. Siksi pääomatuloveron pitäisi olla negatiivinen, jotta ihmisiä kannustettaisiin säästämään ja investoimaan.

Tosin maissa, joissa pääomatulovero on nimellisesti korkea, on yleensä jätetty tai säädetty porsaanreikiä sen välttelemiseksi.

Ilman pääomatuloja eläisimme kaikki köyhyydessä ja kurjuudessa

Ilman säästämistä ja pääomatuloja meillä ei olisi koskaan ollutkaan mitään rakennuksia, teitä, tiedettä, rokotuksia, työkaluja. Kuolisimme kuin kärpäset aina, kun tulisi vähänkin huonompi aika, ja muulloinkin elämä olisi lyhyttä, sairasta ja kurjaa.

Pääomatulon saaja hyödyttää kymmenen kertaa enemmän valtiota ja asiakkaita

Suomen verotus- ja tilintarkastuslainsäädännön johtava asiantuntija Risto Järvinen on kirjassaan esittänyt, miten yrityksen asiakkailta hankkimista tuloista menee suurin osa valtiolle ja vain muutama prosentti yrittäjille. Tämän päälle asiakkaat saavat vielä ehkä 100 % kuluttajan ylijäämää. Noista muutamasta prosentista on turha olla kateellinen, koska ne ovat se syy, miksi yritys on ylipäänsä perustettu tuottamaan tuo parikymmentä kertaa suurempi hyöty valtiolle, asiakkaille, työntekijöille ja muille. Kerroin olisi melkein sama ilman pääomatuloveroakin. Jos myös palkkatuloverot, sivukulut, alv ja muutkin verot poistettaisiin, kerroin olisi yhä yli kymmenen.

Pääomatulot ovat ansaittuja

Jos henkilö kiristää vyötään tai paiskii ylimääräisiä töitä ja näin säästää osan tuloistaan siemenviljaksi tai muihin investointeihin, näin syntyvä tuotto on täysin ansaittua. Tämä yrittäjä tai sijoittaja saa pääomatulonsa suostuvaisilta aikuisilta, jotka siis hyötyvät hänen säästämisestään yhteensä parikymmentä kertaa enemmän kuin hän itse.

Jos joku on tehnyt tätä säästämistä niin paljon, että voi olla loppuelämänsä tekemättä töitä tai kustantaa jälkeläisilleen sellaisen luksuksen, meidän tulee olla äärimmäisen kiitollisia, koska me olemme saaneet häneltä parikymmentä kertaa enemmän hyötyä. Siksi peritystäkään omaisuudesta ei kannata olla kateellinen vaan kiitollinen sille, joka tuon perinnön on päättänyt jättää tuhlaamisen sijaan. Se investointi - vilja, tehdas, työkalu, organisaatio tai muu - tuottaa meillä yhä joka vuosi parikymmentä kertaa enemmän kuin omistajalleen.

Tuon alkuperäisen säästäjän ihmisoikeus on lahjoittaa rahansa kelle tahansa, suoraan tai testamentilla. Jos joku haluaa kiristää vyötään tukeakseen jälkeläisiään, se on meille muille onnenpotku.

Pääomatulovero vääristää valintoja

Taloustieteilijä Steven Landsburgin mukaan pääomatulovero vääristää valintoja, koska tällöin lykätty kulutus on kovemmin verotettua kuin välitön kulutus. Jos palkkavero on 50 %, kaksi dollaria ansaitseva henkilö maksaa palkastaan dollarin veroa ja voi jäljelle jäävällä dollarilla ostaa yhden leivän tänään tai säästää dollarinsa kunnes se on tuottanut 100 % ja ostaa sitten kaksi leipää. Ilman veroa leipämäärät olisivat kaksinkertaisia, joten kummassakin tapauksessa verotus vie heiltä puolet leivistä, jotka he olisivat muuten valinnoillaan saaneet. Jos lisätään 50 %:n pääomatulovero, säästäjä saisikin vain 1,5 leipää neljän sijaan eli verotus veisikin häneltä 62,5 % leivistä. Näin ollen pääomatulovero johtaa siihen, että verottaja ottaa kulutustaan lykkääviltä veroina suuremman osan kulutuksesta. Tämä vääristää valintoja [vähentää halua säästää]. Landsburgin mielestä pääomatuloveron poistaminen lisäisi huomattavasti pääomien määrää, minkä on todistettu nostavan palkkatasoa ja sitä kautta kaikkien hyvinvointia pitkällä aikavälillä. Viime kädessä verotus on leipien (kulutuksen) verottamista, ja sen pitäisi olla aina sama prosentti leipää kohden. [Pelkkä arvonlisävero johtaisikin juuri tähän.] [3]

Vasta-argumentteja:

  1. väite, että tuotto vaikuttaisi lyhyellä aikavälillä yllättävän vähän säästämisen määrään. Vaikka tämä olisi totta, kulttuuri, elämänvalinnat ja vastaavat muuttuvatkin yleensä hitaasti mutta haitta olisi sitten sitäkin pitkäaikaisempi.
  2. väite, että työtuloja on helppo naamioida pääomatuloiksi, joten jälkimmäisten verotuksen pitäisi olla samaa luokkaa.
  3. tosiasia, että työn verottaminen vääristää valintoja, esimerkiksi saa ihmiset rakentamaan itse omakotitalonsa tai tekemään muuta pimeää tai harmaata työtä tuottavamman ja laadukkaamman työn sijaan.
    1. Tähän ja edelliseen ratkaisu olisi poistaa myös työn verotus. Arvonlisäveron tai muiden kulutus- tai haittaverojen käyttäminen tuloverojen sijaan välttäisi suuren osan näistä ongelmista; julkisten menojen leikkaaminen nämä kaikki. Arvonlisäveroon pitää yhdistää perustulo, jos tulontasausta ei haluta lieventää.

"Pääomatulovero 100 %"

Aamulehden kolumnisti: "pääomatulot ovat ihmiskunnan itsekkäin, raukkamaisin ja häpeällisin keksintö."

Hitler sanoi senkin paremmin puolueohjelmassaan: "tulot muusta kuin työstä on lakkautettava", "kuolemantuomio keinottelijoille ja koroillaeläjille", "kaikki yritykset on kansallistettava", "sotavoitot konfiskoidaan", "suurten yritysten voitot jaetaan, "laajennetaan eläkkeitä", "maareformi".

Vihapuhe kapitalisteja vastaan on paitsi tuomittavaa, myös haitallista kaikille, etenkin köyhille.

Jos pääomatulovero nostettaisiin korkeaksi,

  • säästäminen ja sen myötä investoinnit romahtaisivat,
  • talouskasvu loppuisi,
  • työllisyys heikkenisi,
  • palkkataso laskisi, tai kun ammattiliitot kieltäisivät sen, työllisyys romahtaisi,
  • kaikki vähänkään tuottavat pakenisivat maasta natsi-Saksan juutalaisten tavoin,
  • muiden verot pitäisi korottaa 4753 prosenttiin, jotta edes pieni osa julkista sektoria saataisiin ylläpidettyä,
  • tämän seurauksena loputkin lopettaisivat työnteon ja investoimisen, talous romahtaisi ja kaikki pakenisivat paitsi muutamat, jotka jäisivät elämään Mad Max -todellisuudessa.
  • Jotkut eivät vain ymmärrä, että huomattava ansaitun rahan ottaminen rikkailta vahingoittaa köyhiä ja pääomatulot ovat ansaittuja siitä hyvästä, että omistaja on säästänyt ne pääomat eikä tuhlannut niitä pois tuottamasta lisää arvoa yhteiskunnalle.

On kurjaa, että joillain köyhille menee Suomessa todella huonosti. Aina jollakulla menee, mutta jos työmarkkinoita vapautettaisiin ja sosiaaliturva rakennettaisiin perustulon pohjalle, paljon harvemmalla menisi. Toisaalta suhteellisesti köyhiemmekin ongelmat ovat "first-world problems" maailman köyhien näkökulmasta, ja maailman köyhilläkin menee paremmin kuin meillä menisi, jos pääomatulot lakkautettaisiin, kuten Hitler ja muu äärivasemmisto ovat vaatineet.

Pääomatuloveron välttäminen

Pääomatuloveron voi välttää hajauttamalla sijoituksensa niin laajalle, että aina rahaa tarvitessaan voi myydä nousseita ja laskeneita sijoituksia siten, että myytyjen sijoitusten arvonnousujen summa on nolla. Tappiot näet saa vähentää voitoista ja myymättömien sijoitusten arvonnousua ei veroteta.[4]

Tämä ongelma poistuisi lakkauttamalla pääomatulovero. Alv olisi monien taloustieteilijöiden ja Oecd:n mukaan parempi.

"Lottovoitto on ansiotonta, sille 100 %:n vero?"

"Lottovoitto on kuitenkin ansiotonta, joten sille voisi säätää 100 %:n veron nykyisen verovapauden sijaan. Eiväthän kannustimet vaikuta käyttäytymiseen, vai mitä, vasemmisto?"

Veroeuro tuhoaa 3-12 euroa

EKP:n tutkimuksen (2010) mukaan Suomessa ansiotuloveron alentaminen rahoittaisi itsensä noin 70-prosenttisesti ja pääomatuloveron alentaminen noin 92-prosenttisesti. Nostamalla ansiotuloveroprosenttia Lafferin pisteeseen, jossa pienet veronkevennykset rahoittaisivat itsensä 100-prosenttisesti, Suomi voisi saada 3 % enemmän verotuloja, nostamalla pääomatuloveroa noin 0 % enemmän. Verojen alentaminen siis tehostaisi taloutta huomattavasti.[5]

Tutkimus on vuodelta 2010, joten nykytilanteessa luvut olisivat ehkä lähestyneet toisiaan. Toisaalta tällaiset tutkimukset koskevat yleensä lyhyen aikavälin vaikutuksia. Ajan mittaan käyttäytymismuutokset kasvavat ja sen myötä haitat (säästäminen, investoinnit, yrittäminen ja työskentely vähenevät, talouden tehokkuutta heikentävien veronvälttelykeinojen käyttö lisääntyy ym.), joten verotuksen alentaminen luultavasti enemmän kuin maksaisi itsensä takaisin siirtymisajan jälkeen.

"Suomessa pääomatulojen verotus on ankaraa, koska ei ole huojennuksia"

Oikeustieteen tohtori Janne Juuselan mukaan Suomessa pääomatuloverotus on kansainvälisesti ankaraa, koska meillä ei ole "erityisiä huojennuksia", ja sitä pitäisi keventää. Esimerkiksi luovutusvoittojoen verotus on EU:n toiseksi ankarinta ja korkotulojen verotus EU:n kolmanneksi ankarinta. Nykyinen progressio kannustaa verosuunnitteluun.[6]

Näin ollen eri maiden veroprosenttien vertailu ei kerro totuutta, vaan vähennykset ja muut huojennukset tulee myös ottaa huomioon.

Viitteet

  1. Mihir A. Desai, Harvard & NBER, C. Fritz Foley, Harvard & NBER, James R. Hines Jr., Michigan & NBER: Labor and Capital Shares of the Corporate Tax Burden: International Evidence joulukuu 2007.
  2. Kenneth J. McKenzie and Ergete Ferede: The Incidence of the Corporate Income Tax on Wages: Evidence from Canadian Provinces huhtikuu 2017.
  3. A Quick Economics Lesson and comment 64, Steve Landsburg, The Big Questions, January 27, 2010.
  4. Equalizing the rate of tax on income and capital gains, economics professor Tyler Cowen on January 29, 2014.
  5. How far are we from the slippery slope? The Laffer curve revisited, Mathias Trabandt and Harald Uhlig, No 1174, Working Paper Series from European Central Bank, April 2010, pp. 29 & 31-32.
  6. Suomi tarvitsee talouskasvua tukevan yritys- ja pääomatuloverouudistuksen Helsingin Sanomat. 1.12.2020.

Katso myös