Euro
Euro on 19 EU-maan valtiollinen raha, jota käyttää lisäksi valuuttasopimuksella neljä ja ilman sopimusta kaksi valtiota[1].
Suomen Pankin entinen osastopäällikkö Heikki Koskenkylä vaati Kanava-lehden kirjoituksessaan toukokuussa 2013 Suomea eroamaan heti EU:sta. Hänen mukaansa euroalue voi pysyä pystyssä "vain alati kasvavan yhteisvastuun avulla" ja kriisitilanteiden hoito vie päättäjien ajan, niin että järkevien talouspoliittisten ratkaisujen toteuttaminen on vaikeutunut. [2]
Liberaalit: puolesta ja vastaan
Yleensä liberaalit kannattavat kelluvia valuuttakursseja, mutta anarkokapitalismin piirissä suosittu uusitävaltalainen koulukunta pitää yleensä joustavia valuuttakursseja huonompana kuin kiinteitä. Tosin heidän mielestään kaikkein paras olisivat yksityiset valuutat.
Liberaaleista osa vastustaa kaikkea tällaista "vallan keskittämistä", osa taas pitää euroa vähemmän tärkeänä kysymyksenä ja saattaa jopa katsoa sen lievästi hyödylliseksi transaktiokustannuksia vähentävänä, kilpailua lisäävänä ja vallanjakoa lisäävänä tekijänä (entistä itsenäisempi keskuspankki). Ruotsissa voimakkaasti euroa vastaan kampanjoineet nuoret liberaalit olivat ilmeisesti ratkaisevana vaa'ankielenä, kun euro kaadettiin kansanäänestyksessä. Milton Friedman kirjoitti Helsingin Sanomiinkin euroa vastustavan kirjoituksen, koska hänestä eurooppalaiset taloudet ovat niin joustamattomia, etteivät ne voi luopua kelluvan valuuttakurssin kaltaisista hintojen ja palkkojen joustokohdista.
Osmo Soininvaara on spekuloinut sillä, että Suomessa tarvittaisiin syrjäseuduille oma, kelluva valuutta, (ei sanatarkasti:) jotta siellä saisi halutessaan työllistyä edes alemmilla palkoilla.
Toisaalta uusitävaltalaisen Mises.org:n mukaan "perinteisesti" itävaltalaiset ekonomistit ovat pitäneet joustavia valuuttakursseja virheenä. Hayek arvosteli chicagolaisia taloustieteilijöitä niiden puolustamisesta, koska kiinteä kurssi pakottaa poliitikot ja rahapolitiikan viranomaiset pitämään rahan arvon vakaana (inflaatiottomana).[3]
Krugman ja Friedman vastustivat
Paul Krugman pitää euroa virheenä. "Krugman viittaa kirjoituksissaan optimaalisen valuutta-alueen teoriaan, jonka mukaan valuutta-alueen on oltava sopivan kokoinen ja sopivassa määrin samankaltainen siihen kuuluvien maiden kanssa."[4]
(Laitavasemmistolainen) maailmanpolitiikan professori Heikki Patomäki vastustaa EMUa kirjassaan mm. siteeraamalla talousnobelisti Milton Friedmania: "Euroopan maat käyttäytyvät aivan kuin ne olisivat tekemässä kollektiivista itsemurhaa." Kirjareferaatin mukaan Friedman katsoi kunkin EU-maan tarvitsevan omanlaistaan korko-, valuuttakurssi- ja finanssipolitiikkaa. [5]
Professorit: enemmän hyötyä vai haittaa
Ei isoin asia
Taloustieteilijät Mika Maliranta ja Vesa Vihriälä arvioivat vuonna 2023, että Nokian aiheuttamasta sokista olisi kai selvitty paremmin ilman euroa, koska Suomen työmarkkinat olivat liian joustamattomia. Vaihtoehtoisesti olisi pitänyt jäädyttää palkat heti kun kriisi iski. Tällöin talous olisi alkanut kasvaa nopeammin ja palkat olisivat kehittyneet reaalisesti paremmin. Toisaalta Tanskan kruunukin on euroon sidottu mutta silti Tanskan talous on kehittynyt hyvin Suomeen ja Ruotsiin verrattuna, joten toimiva talous on tärkeämpää kuin valuutta. Aki Kangasharjun mukaan oma valuutta ei olisi ratkaissut ongelmia. Vihriäläkään ei kannata eurosta eroamista.[6]
2010: hyödyt suurempia: korko- ja inflaatiovaihtelu on vähentynyt
Kreikan talouskriisin laajuuden alkaessa paljastua PT:n johtaja Jaakko Kiander (sd?) ja professorit Vesa Kanniainen ja Aki Kangasharju arvioivat, että euron hyödyt ovat silti suurempia kuin haitat sekä Suomelle että koko euroalueelle: "korko- ja inflaatiovaihtelut ovat olleet Suomessa selvästi pienempiä kuin 1990-luvulla - - yksi merkittävä syy euroalueen 2000-luvun vahvan talouskasvun taustalla", kun taas Suomen poliittinen painoarvo on kasvanut eurosta vain "jossain määrin"[7] Nämä ekonomistit eivät ottaneet kantaa vallan hajauttamiseen.
Euro vaatii tulonsiirtounionin?
Tohtorit Heikki Koskenkylä, Tuomas Malinen ja Peter Nyberg kirjoittivat 17.12.2016, että euroaluetta ei voi pelastaa hajoamiselta pankkiunionilla ja rahastoilla, vaan tarvitaan tulonsiirtounioni, jos hajoamista ei haluta. Tulonsiirtounioni tuottaa moraalikadon, joten päätöksenteko pitäisi keskittää äärimmilleen ja tehdä yhteinen budjetti tai pitäisi palata Maastrichtin järjestelmään, niin että joka maa vastaisi veloistaan täysin itse ilman rahoitusapua. Yhdysvaltojen rahaliitto oli hajota 1930-luvulla, joten silloin luotiin tulonsiirtounioni. Muissakin rahaliitoissa on ollut ongelmana maiden kilpailukyvyn kehittyminen eri tahtiin.[8]
Professori: Suomen kannattaa erota eurosta
Kuuluisan professori Nouriel Roubinin mukaan Suomen kannattaa erota eurosta ("Fixit"). Yksityisten arvioiden mukaan pysyminen eurossa maksaisi 10 - 15 % BKT:stä. Eron myötä Suomi saisi itselleen sopivan raha- ja valuuttapolitiikan, eikä sen enää tarvitsisi enää kustantaa EVM:ää ja ERVV:tä eikä kärsiä Target 2:ta ja koko euron hajoamisen kauppamenetyksiä. Euroalueessa pysyminen vaatisi vieläkin isompien luottoriskien ottamista velkojen sosialisoinnilla (eurobondit) ja fiskaaliunionilla (tulonsiirrot köyhemmille euromaille). Mikään muu Pohjoismaa ei kuulu euroon. [9][10]
Taloustieteen professorit Vesa Puttonen ja Vesa Kanniainen vaativat heinäkuun 2012 alussa selvitystä Suomen eroamisesta eurosta, varotoimenpiteenä. [11]
Urpilainen: Suomi voi erota eurosta
Samoihin aikoihin Jutta Urpilainen sanoi Kauppalehdelle, että Suomi ei pysyttäydy eurossa mihin hintaan tahansa, kaikkiin vaihtoehtoihin on varauduttu ja toisten maiden velkoja Suomi ei ole aikeissa maksaa.[12][13] Jälkeenpäin Urpilainen kiisti tarkoittaneensa tätä.[14]
PT:n Taimio: euroalue hajoaa
PT:n tutkija Heikki Taimio sanoi Demarissa 6.7.2012, että euroalueen hajoaminen on ainoa realistinen vaihtoehto.[15]
Eurot markoiksi 3 kuukaudessa
Ålandsbankenin varainhoitojohtaja Stefan Törnqvist uskoo euron hajoavan omaan mahdottomuuteensa. Hän veikkaa Kreikan eroavan ensimmäisenä, kunhan se saa rahansa. Suomessa eurot voisi vaihtaa markoiksi kolmessa kuukaudessa. [16]
Professori: euro luotiin toiveunten varaan
Professori Markku Kuisma kirjoitti, että euro luotiin "toiveunien fantasiakivijalan varaan" ja virhettä paikkailtiin "epäkorrekti todellisuus kieltämällä", byrokratiaohjelmilla ja syytämällä rahaa vääriin paikkoihin. Toimittaja Tuomo Lappalainen myönsi toimittajien laiminlyöneen työnsä: kun euro perustettiin, toimittajat "jotenkin kummasti" uskoivat poliitikkojen ajattelevan "juuri tässä asiassa" pelkästään yleistä hyvää, vaikka "halu patsastella 'eurooppalaisina' valtiomiehinä näkyi kilometrien päähän". [17]
Euro vie koko itsenäisyyden
Ministeri Antti Tanskasen mukaan euro vie Suomelta itsenäisyyden vähitellen kokonaan. Myös vuonna 2015 ehdotettiin, että euromaiden talouspoliittista päätösvaltaa siirretään yhteisille elimille kohti talous- ja rahaliittoa. Tanskasen mielestä euron turvallisuuspoliittinen hyöty on heikko. Nato-jäsenyys, jota Ruotsikin harkitsee, olisi paljon parempi tae turvallisuudelle, lisäisi Suomen houkuttelevuutta investoinneille ja nostaisi kansantuloa vapauttamalla Suomen euron haitoista.[18]
Eurovaltioiden velkakriisit 2010 -
Vuonna 2010 Kreikan, Portugalin, Espanjan, Italian ja Irlannin taloudet joutuivat kriisiin maiden velkaannuttua liikaa. Ks. Kreikan kriisi.
Saksan teollisuuden ex-johtaja Hans-Olaf Henkel esitti elokuussa 2011, että Saksa, Suomi, Hollanti ja Itävalta perustaisivat oman euronsa.[19]
Taloustoimittaja Jan Hurrin mukaan johtavat EU-virkamiehet yrittävät siirtää valtionvelkakriisin varjolla valtaa EU:lle ja sitä tehdessään ovat pahentaneet kriisiä ja kävelleet demokratian ylitse[20] ja Suomi joutuu maksamaan suhteessa eniten toisten maiden riskejä ja tappioita, 14-kertaisesti.[21]
Helsingin Sanomien mielestä Baltian maat ja Irlanti ovat osoitus siitä, että talouskriisistä pahasti kärsineet maat voivat päästä nousuun leikkaamalla palkkoja, etuja ja kustannuksia, kun taas Etelä-Euroopan kriisimaat hidastelevat uudistuksissa ja säästöissä. [22]
Kirjassa "The Eurozone Crisis" 18 tunnettua taloustieteilijää pitävät eurokriisin pääsyynä sitä, että PIIGS-maat ottivat liikaa ulkomaista velkaa ja etenkin Saksa, Ranska ja Hollanti antoivat näille liikaa lainaa. Kreikassa ja Portugalissa velkaa teki lähinnä valtio, Irlannissa ja Espanjassa enemmän yksityinen sektori, mutta senkin hoitamaton osa päätyi lopulta valtion velaksi. Kreikan kriisin puhjettua luotottajat pelkäsivät, että pankit ja hallitukset eivät pystyisi maksamaan velkojaan. Luotonsaanti loppui, korot nousivat ja budjettien alijäämät kasvoivat. Kreikkalainen ekonomisti Elias Papaioannou kirjoitti, että rahaliittoon pyrkineet maat olisi pitänyt testata tiukemmin; olisi pitänyt mitata niiden kykyä hyvään hallintoon, veronkeruuseen sekä omistusoikeuksien suojelemiseen.[23]
Typerä itsepäisyys
Suomen Kuvalehden Jarmo Raivion mukaan "Eurokriisin hoitamiselle tyypillistä on ollut suunnitelmista kiinni pitäminen vielä pitkään sen jälkeen, kun niiden toteuttaminen on osoittautunut toivottomaksi. Näin voi käydä myös EVVR:n tapauksessa."[24]
Björn Wahlroosin mukaan Kreikan tukeminen on virhe, joka tehtiin keväällä 2010 siksi, ettei Saksan tarvitsisi myöntää pankkiensa heikkoa kuntoa. Pankit olisi pitänyt pääomittaa 30 - 40 miljardilla eurolla. Virhe maksoi euromaiden veronmaksajille satoja miljardeja. [25]
Korkoerot
14.12.2011 Ruotsi sai lainaa ennätysalhaisella hieman yli prosentin korolla, mitä pidettiin merkkinä siitä, että sijoittajat pitävät Ruotsin valtionvelkakirjoja euromaiden vastaavia parempina. Ruotsin 10 vuoden lainapapereiden korot ovat pitkään olleet Suomen ja Saksan korkoja alempia, tuolloin 1,6 %, euromaista Saksan 2 % ,Suomen 2,5 %, Italian 7 % ja Kreikan 33 %. [26]
Eurobondit
Professori Vesa Kanniainen arvostelee komission suunnitelmia eurobondeista, joilla euromaat saisivat edullista lainaa 60 % BKT:stään. Näin muiden maiden lainanotto nostaisi Suomen velkavastuita. Näin velkaantuville maille tulisi haitalliset kannustimet. Kanniaisen mukaan on virhe maksattaa joidenkin maiden velkoja toisilla ja näin helpottaa velkaantumista. [27]
Kanniainen sanoo, että vakuudettomien joukkovelkakirjojen historia on "aika karmea". "Korko pitäisi hinnoitella markkinoilla eikä viranomaisen toimesta. Markkinat eivät aina hinnoittele oikein, mutta luotan niihin enemmän pitkällä aikavälillä kuin viranomaisiin". [27]
Maiden vaihtotaseen vaje on aiheutunut työmarkkinoiden toimimattomuuden aiheuttamasta palkanmuodostuksesta ja kilpailukyvyn menetyksestä. Velkaantuminen johtuu maiden sisäisestä poliittisesta lobbauksesta. [27]
Valtiovarainministeriön entinen virkamies, Pohjoismaiden investointipankin toimitusjohtaja Johnny Åkerholm vastustaa eurobondeja, koska "euroalueen jäsenmaat ovat ryhtyneet talouspolitiikkaa korjaaviin toimenpiteisiin vasta koron noustua. Jos tämä mekanismi poistetaan, euroalueen riskit kasvavat sijoittajan kannalta entisestään". [28]
EVM - Euroopan vakausmekanismi
Joulukuussa 2011 HS laski, että Suomen takaus- ja lainasitoumukset velkakriisissä kasvavat yhteensä 51,6 miljardiin euroon, jos eduskunta hyväksyy EVM-sopimuksen.[29]
Taloustoimittaja Jan Hurrin mukaan EVM:n ja ERVV:n vakuudet ovat näennäisiä: vastuiden koroille ei ole vakuutta, vain nimellisarvolle. Vakuusjärjestely on niin huono, että mikään muu maa ei siihen suostunut ja sille naurettiin. [30]
Kreikan tukeminen
Kreikan tukemiseen käytetään 355 miljardia euroa, vaikka vuonna 2010 Kreikalla oli velkaa ja takausvastuita vain 325 miljardia. Vaikka tuista on käytetty jo 240 miljardia, Kreikalla oli vuoden 2011 lopussa peräti 390 miljardia euroa velkoja ja vastuita jäljellä. [31]
Kreikkalaiset ovat rikkaampia kuin suomalaiset
Kreikkalaiset ovat varakkaampia (70 000 $/as. PPP vuonna 2000) kuin suomalaiset ($53 000) puhumattakaan tukipakettiin osallistuvista virolaisista ($25 000). Vielä varakkaampia ovat italialaiset ($121 000), espanjalaiset ($93 000) ja irlantilaiset ($91 000). Osasyinä tähän ovat vauras pitkä historia ja alempi hintataso; asumiskustannusten huomioiminen kasvattaisi eroa entisestään mutta nykyero saattaa olla pienempi. On silti outoa, että Viro joutuu maksamaan enemmän tukea Kreikalle siksi, että kreikkalaiset eivät suostu korjaamaan työllisyyttään laskemalla minimipalkkojaan ja työehtojaan Viron tasolle. "Köyhät köyhtyvät, rikkaat rikastuvat". (maiden varallisuustilastot, Wp, lähteenä The Economic Journal - lehden tieteellinen artikkeli)
Sijoittajavastuu
Sdp lupasi pitää huolen, että sijoittajat joutuvat vastuuseen huonoista sijoituksistaan. Sen sijaan, että Kreikan olisi annettu mennä konkurssiin, jolloin sijoittajat olisivat kärsineet virheistään, heille maksetaan isot bonukset.
50 miljardin arvoisten Kreikka-lainojen haltijoille maksettiinkin 100 miljardia euroa ja päälle vielä 93,7 miljardia euroa "hyvityseriä".[31] Lainojen nimellisarvo oli 200 miljardia euroa.[31] Osa sijoittajista oli ostanut noita saatavia halvalla ja tekee siis reippaasti voittoa. Päälle ovat tulleet hulppeat korot.
"Poliitikot tuhosivat EKP:n" 2010
Johan Norbergin mukaan keskuspankin pääoma on sen uskottavuus, ja poliitikot tuhosivat EKP:n uskottavuuden vuonna 2010 pakottamalla sen ostamaan [Kreikan] roskaobligaatioita ja ehkä käynnistämään setelipainotkin. [32]
Poliitikkojen vääriä väitteitä
The Guardianin artikkelin mukaan EU-johtajat väittivät virheellisesti, että Kreikka ei laiminlyö velanmaksua, pankeilla ei ole rahoitusongelmia (ne tarvitsivatkin 500 miljardia), Kreikka, Irlanti ja Portugal eivät tarvitse tukipaketteja, pankkien stressitestit ym. [33]
EMU:n velkakriteerit
Rahaliiton sopimuksen mukaan julkistalouden alijäämä saa olla enintään 3 % BKT:sta. Ylityksestä seuraa rangaistuksia.
Euro otettiin käyttöön 1.1.2002. "Marraskuussa 2003 Saksa ja Ranska ajoivat läpi päätöksen, jonka mukaan ne välttyivät rangaistuksilta, vaikka ne rikkoivat sopimusta jo kolmatta vuotta peräkkäin. - - saksalaislehti Süddeutsche Zeitung ennusti jo tuolloin profeetallisesti, että sääntöjen rikkominen kostautuisi loppujen lopuksi koko rahaliitolle." [kuten 2010 kävikin][34]
SDP:n populismia
HS-pääkirjoitus moitti myös euroalueen vakaussopimuksen vesittämistä, jolla kohtuuton valtioiden velkaantuminen sallittiin ja joka "tasoitti tietä moraalikatoon"[35]. Pääkirjoitustoimittajan mukaan: "Eikös se muuten ollut puoluesihteeri Eero Heinäluoma, joka kiitteli (HS 26.3.2005) EU:n päätöstä vesittää vakaus- ja kasvusopimus samaan aikaan kun euromaiden vajeet kasvoivat ja komissio varoitti Kreikan valtiontalouteen sisältyvän petosta ja riskiä?"[36]
"Federalistit vastaan markkinatalouden kannattajat"
EU:ssa on jakolinja federalistien ja markkinatalouden kannattajien välillä. Federalistit haluavat paljon suurempaa yhteisvastuuta, tulonsiirto- ja velkaunionin. Heidän mielestään pitäisi olla yhteinen verotus ja yhteinen valtiovarainministeriö, valtavia tulonsiirtomekanismeja (EFSF ja ESM valtaviksi), yhteisiä velkakirjoja, EU:n roolia pitäisi kasvattaa paljon jne. Yhteiset velkakirjat poistaisivat markkinakurin, valtioiden kannustimen rajoittaa velkaantumistaan. [37]
Federalistit, heikot pankit ja huonokuntoiset valtiot ovat löytäneet toisensa. Toisella laidalla ovat markkinatalouden kannattajat ja hyväkuntoiset valtiot. Taistelu vallasta EU:ssa ja euroalueella on kiivasta. [37]
Tulevaisuudessa euroalue saattaa hajota. Vaihtoehtoisesti saatetaan siirtyä tulonsiirto- ja velkaunioniin tai tilanne voi parantua ja talouspolitiikan yhteinen ohjailu ja valvonta kiristyä. [37]
Tukea saavat pankit kansallistettava
Kansantaloustieteen professori Vesa Kanniaisen (HY) mukaan valtion pitää pankkitukea vastaan saada omistusta pankissa. Tuet pitää maksaa EVM:n eikä väliaikaisen ERVV:n kautta. [38]
Pankkiunioni
172 saksalaista professoria vastusti yhteiskirjeessään heinäkuun 2012 alussa esitettyä EU-pankkiunionia, jossa jäsenvaltiot takaisivat yhteisesti euroalueen pankkien velat. Heidän mukaansa velkojen sosialisoiminen ei ratkaise ongelmia. [39]
VTT Peter Nybergin mukaan parhaassa tapauksessa pankkiunioni muistuttaisi pohjoismaista mallia, mutta siinä on monia ongelmia, mm. poliittisen vastuun puute, merkittävät tappiot jäsenmaille ja se, että sovitut varat tuskin riittävät. Suomelle pankkiunioni merkitsisi "kasvavia vastuista euroalueen pankkien ja viime kädessä valtioidenkin veloista ilman nopeaa rahoitusmarkkinoiden vakauttamista". [40]
Tutkimusyhtiö GnS Economicsin tilastojen mukaan mukaan pankkiunioni hyödyttäisi lähinnä Keski- ja Etelä-Euroopan valtioita. Nordean ja OP-Pohjolan puheenjohtajien mukaan Suomi joutuisi maksumiehen rooliin kantamaan Etelä-Euroopan riskejä. [41]
Suomen taloushistoriaan perehtyneen professori Markku Kuisman mukaan edes EU:n yhteinen pankkivalvonta tai liittovaltio ei olisi estänyt kriisiä, vaan valvonta pettää aina ja keskittäminen päinvastoin nostaisi kriisin mittasuhteita. Keskittämisen ja sääntelyn sijaan tarvitaan yksinkertaisia rakenteita ja viesti siitä, että väärinpelaajia ei tulla pelastamaan. [42]
Viitteet
- ↑ https://fi.wikipedia.org/wiki/Euro#Eurojen_k.C3.A4ytt.C3.B6alue
- ↑ Suomen Pankin ex-johtaja: Eroon eurosta heti, 3.6.2013. (Kanava 4/2013)
- ↑ An Austrian Defense of the Euro, Mises Institute, 06/22/2012. Ks. myös alaviite 4.
- ↑ Krugman: Euro oli virhe, jonka kanssa Euroopan on elettävä, Arvopaperi 13.1.2010
- ↑ "Heikki Patomäki: Eurokriisin anatomia", Tekniikan maailma 10/2012, sivu 71
- ↑ Oliko euroon liittyminen Suomelta virhe? Näin vastaavat ekonomistit Helsingin Sanomat. 20.10.2023.
- ↑ "Oliko euro sittenkin suuri virhe?", HS 5.5.2010 s. B7, asiantuntijoina PT:n johtaja Jaakko Kiander (sd?) ja professorit Vesa Kanniainen ja Aki Kangasharju
- ↑ Euroa ei pelasteta pankkiunionilla ja rahastoilla Helsingin Sanomat. 17.12.2016. (pidempi versio: http://eurothinktank.fi/?p=215)
- ↑ Fix it or Fixit – Could Finland Be Next?, Nouriel Roubini, July 6th, 2012
- ↑ Roubini lyö vettä myllyyn Suomen euroerosta, Kauppalehti.fi 07.07.2012
- ↑ Professorit: Suomen selvitettävä, miten eurosta erotaan, Uusi Suomi 3.7.2012
- ↑ Kauppalehti 6.7.2012, sivut 4-5
- ↑ Urpilainen KL:lle: Suomi ei hirttäydy euroon hinnalla millä hyvänsä - kaikkiin tilanteisiin varaudutaan, Talouselämä 6.7.2012. "Suomi ei hirttäydy euroon hinnalla millä hyvänsä ja kaikkiin tilanteisiin varaudutaan", "Urpilaisen mukaan Suomi ei suostu sellaiseen integraatioon, jossa maat vastaavat toistensa veloista ja riskeistä."
- ↑ Urpilainen oikoi Suomi-väitettä: “Ei pidä paikkaansa”, Uusi Suomi 6.7.2012
- ↑ Palkansaajien tutkimuslaitoksen erikoistutkija: ”Euroalue hajoaa tavalla tai toisella”, Demari.fi 6.7.2012
- ↑ Asiantuntija: Markan voisi palauttaa kolmessa kuukaudessa, MTV3.fi 30.11.2011
- ↑ Silmät ummessa, Tuomo Lappalainen, Suomen Kuvalehti 27/2012, sivu 58, 6.7.2012
- ↑ ministeri Antti Tanskanen: Nato takaisi Suomen turvallisuuden varmemmin kuin euro – ”Euron tuoma lisäturva on puhtaasti uskon asia” (vieraskynä) Helsingin Sanomat. 19.3.2016.
- ↑ Saksalainen kypsyi euroon: ”Oma raha Suomelle ja Saksalle”, Uusi Suomi, 30.8.2011
- ↑ Eurokraattien vallankaappaus päättyy vielä kyyneliin, Taloussanomat 13.11.2011
- ↑ Näin Suomea kupataan entistäkin räikeämmin, Taloussanomat 29.1.2012
- ↑ Baltialla olisi paljon opetettavaa Kreikalle, Helsingin Sanomat, pääkirjoitus 16.1.2013.
- ↑ Kustaa Hulkko: Eurokriisi: Kuntotesti petti pahasti, kun rahaliiton jäsenet valittiin (lehtiversio: Suomen Kuvalehti 41/2015, sivu 16: "Eurokriisin anatomia") Suomen Kuvalehti. 10.10.2015.
- ↑ "Pahvinen palomuuri", Jarmo Raivio, Suomen Kuvalehti 3/2012, sivu 20
- ↑ Wahlroos HS:lle: Saksan pankkijärjestelmä läpimätä, Taloussanomat.fi 12.2.2012
- ↑ Ruotsi sai lainaa ennätysalhaisella korolla, HS.fi 14.12.2011
- ↑ 27,0 27,1 27,2 Eurobondit jatkoa "aika karmealle" historialle, TalousSanomat 12.11.2011
- ↑ "Ostaisitko paljon puhutun eurobondin?", Johnny Åkerholm, valtiotieteiden lisensiaatti, HS Mielipide 12.6.2012, sivu C6
- ↑ Suomen rahoitusvastuut kasvavat yli 50 miljardiin euroon, HS.fi 14.12.2011
- ↑ Kreikka-vakuudet kuin raaputusarpa: ei voittoa Taloussanomat 18.12.2011
- ↑ 31,0 31,1 31,2 Kriisiin uppoaa enemmän kuin Kreikalla oli velkaa, Taloussanomat 19.2.2012
- ↑ ECB 1998-2010 Johannorberg 18.5.2010
- ↑ Muistatko vielä nämä asiat, jotka EU kiisti ja jotka sitten tapahtuivat?, Talouselämä 25.7.2012
- ↑ "Markkinat vajepoliiseiksi", Suomen Kuvalehti 18/2010, s. 25
- ↑ Vahva julkinen talous on valtion paras suoja, HS-pääkirjoitus 6.5.2010, s. A2
- ↑ Petkuhuiputusta!, HS-pääkirjoitustoimittaja Paavo Rautio, HS 6.5.2010, s. A2
- ↑ 37,0 37,1 37,2 Euroopan velkakriisi, valtiovarainministeriön rahoitusmarkkinaosaston osastopäällikkö, VTT Pentti Pikkarainen. Luento Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun kurssilla 31C00300 Suomen talous ja talouspolitiikka, 16.11.2011. Sivut 10 – 14 ja 17.
- ↑ Professori: Tukea saavat pankit pitäisi kansallistaa, Yle.fi 30.6.2012
- ↑ Saksalaisprofessorit: Merkelin EU-politiikka johtaa pankkiunioniin, Yle.fi 6.7.2012
- ↑ "Myös pankkiunionin ongelmista keskusteltava", valtiotieteiden tohtori Peter Nyberg, HS 4.7.2012, sivu B5
- ↑ Laskelma tukee Björn Wahlroosia: ”Suomelle tarjolla maksajan rooli”, Uusi Suomi 26.9.2012
- ↑ "Yksinkertaisuuden ylistys", professori Markku Kuisma, Yliopisto 5/2013, sivu 46.
Katso myös
- EU
- Kreikan kriisi (2010 ym.)
