Moraalikato
Moraalikato ("moraalinen hasardi", moral hazard) on riski siitä, että sopimus muuttaa toisen sopijan käyttäytymistä.
Jos tehdas ottaa palovakuutuksen, sen ei kannata enää piitata paloturvasta. Jos vakuutus korvaa vain osan vahingoista, sen ei silti kannata panostaa paloturvaan yhtä paljon kuin olisi kokonaisuuden kannalta järkevää.
"Liian suuri kaatumaan"
Useimmat valtiot ovat antaneet ymmärtää, että jos suuret pankit uhkaavat kaatua, ne maksavat pankkien pitämisen pystyssä. Tämä saa pankit ottamaan liikaa riskejä. Vastaavasti GM:n ammattiliitot eivät suostuneet kohtuullisiin palkkoihin, koska tiesivät, että mikäli tämän vuoksi GM:ää uhkaa konkurssi, valtio pelastaa yrityksen veronmaksajien rahoilla.
Vasemmistolaisen Paul Krugmanin mukaan Irlannissa oli aito talousihme kunnes lopulta syntyi talouskupla. Kuplan puhjettua lainanneet eurooppalaispankit joutuivat vaikeuksiin, koska lainanottajat eivät pystyneet maksamaan takaisin. Krugmanin mukaan pankkien olisi pitänyt antaa kärsiä tappionsa, kuten Islanti teki, sen sijaan, että Irlannin valtio lupasi maksaa niille takaisin veronmaksajien rahoilla. [1]
Juuri tämä, että valtiot kuittaavat pankkien tappiot, saa pankit lainaamaan liikaa riskeistä piittaamatta ("moraalikato"). Vapaassa markkinataloudessa pankit miettisivät kahdesti ennen antolainauspäätöstä.
Finanssikriisi 2008-2009
USA:n valtiovarainministeriö ja keskuspankki estivät kaikki luotottajien menetykset suurimpien pankkien konkursseissa vuosien 2008-9 finanssikriisissä. Näin hallituksilla on ollut tapana toimia aiemminkin, joten sijoitusyhtiöt ja luotottajat tietävät, että niiden kannattaa ottaa keinotekoisen paljon epätodennäköisiä riskejä: normaalit pienet voitot ovat omia ja harvinaiset isot tappiot menevät valtion piikkiin ("moraalikato"). Toinen haitta näistä interventioista on, että finanssialan keinotekoisen suuret tuotot houkuttavat alalle keinotekoisen paljon älykkäintä ja ahkerinta työvoimaa. [2]
Finanssikriisiin vaikuttivat myös mm. se, että hallitus pakotti pankit antamaan köyhille liikaa asuntolainoja, ja hintoja paisuttava rahapolitiikka. Ks. finanssikriisin syitä.
Katso myös
Linkkejä
Viitteet
- ↑ Eating the Irish, PAUL KRUGMAN, New York Times, November 25, 2010
- ↑ The Inequality That Matters, The American Interest, January - February 2011, professor Tyler Cowen
