Nato

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Nato eli Pohjois-Atlantin liitto (NATO) perustettiin vuonna 1949 turvaamaan jäsenvaltiot Neuvostoliiton hyökkäykseltä.

Vastapooli, Varsovan liitto oli Neuvostoliiton pakolla 1955 luoma sotilasliitto, joka hyökkäsi omiin jäsenmaihinsa: 1956 Unkariin ja 1968 Tshekkoslovakiaan.[1]

Neuvostoliitto tarjoutui Naton jäseneksi vuonna 1954. Sitä lukuunottamatta kaikki entiset Varsovan liiton maat (ja osa entisistä neuvostotasavalloista) ovat nykyään Naton jäseniä. [2]

Naton päätehtävä on turvata demokratia, yksilönvapaus, oikeusvaltio ja kiistojen rauhanomainen ratkaisu. Jos kuitenkin jokin Nato-maa joutuu hyökkäyksen kohteeksi, muut maat saavat YK:n peruskirjan 51. artiklan sallimin oikeuksin puolustaa sitä itse parhaaksi katsomillaan keinoilla, jopa asevoimin, palauttaakseen turvallisuuden.[3]

”Miksi kaikki Venäjän naapurit haluavat liittyä Natoon? Koska Venäjä hyökkää naapureidensa kimppuun.” - professori Charles Kupchan.[4]

Suomen Nato-jäsenyys

17.5.2022 eduskunta hyväksyi äänin 188-8 hallituksen selonteon, joka esitti Nato-jäsenyyttä. Sdp*, Kokoomus, Keskusta*, Vihreät, kristillisdemokraatit ja Liike Nyt kannattivat yksimielisesti. Tyhjiä 0, poissa 3, vastaan vain Ano Turtiainen (Valta kuuluu kansalle), Mika Niikko (Perussuomalaiset) ja Vasemmistoliiton Veronika Honkasalo, Katja Hänninen, Anna Kontula, Merja Kyllönen, Markus Mustajärvi, Matti Semi* ja Johannes Yrttiaho. Vasemmistoliiton kannat 8-7 puolesta. *) Poissa olleiden kannat HS:n mukaisesti (kaikki 190-9). Vielä samana iltana presidentti Niinistö teki asiasta lopullisen päätöksen ja ulkoministeri Pekka Haavisto allekirjoitti jäsenyyshakukirjeen Natolle.[5]

Veto-oikeus

Nato tekee päätöksensä yksimielisesti, joten jäsenenä Suomi voisi halutessaan estää Naton päätökset.[6]

Nato ei myöskään pakota lähettämään joukkoja oman maan ulkopuolelle.[6]

Mielipidetiedustelut

Suomalaisista 82 % suhtautui myönteisesti Nato-jäsenyyteen vuonna 2024. Kielteisesti suhtautuvia oli eniten vasemmistoliitossa (29 %) ja perussuomalaisissa (17 %).[7]

(Helmikuu 2022) Jos Venäjä aloittaa sodan Ukrainaa vastaan, 60 % kannattaisi jäsenyysprosessin aloittamista, 25 % vastustaisi (2022). 80 % luottaa asiantuntijoiden näkemyksiin aiheesta. Jopa vasemmistoliiton kannattajista viidennes oli muuttanut kantaansa myönteisemmäksi talvella 2021-2022.[8]

Valtionjohdon esittäessä

63 % hyväksyisi Nato-jäsenyyden, jos presidentti ja hallitus puoltaisivat sitä. 10 % oli jokseenkin ja 17 % täysin eri mieltä 2022. Kokoomuksen, Sdp:n, keskustan, perussuomalaisten ja vihreiden kannattajista selvä enemmistö tukisi valtiojohdon myönteistä kantaa.[8]

Vuonna 2014 suurin osa suomalaisista (53 - 34) olisi tukenut Nato-jäsenyyttä, jos valtiojohto päätyisi sen kannalle.[9] Vuonna 2009 luvut olivat 32-61. Vasemmistoliittoa (37-46) lukuun ottamatta kaikissa puolueissa tukijoita olisi enemmän kuin vastustajia.[10]

Jos presidentti Niinistö kannattaisi Nato-jäsenyyttä, 48 % suomalaisista tukisi päätöstä ja 33 % vastustaisi, osoitti Alma Median kysely joulukuussa 2018. Sdp:n kannattajien luvut olivat 44 % ja 32 %.[11]

Muutoin

Helmikuussa 2022 suomalaisista 53 % kannatti liittymistä Natoon, 20 % vastusti. (23.-25.2., Venäjä hyökkäsi Ukrainaan 24.2.).[12]

Vuoden 2022 alussa Nato-jäsenyyden hakemista jollain aikavälillä kannatti 44 %, vain neljännes vastusti.[13] Ruotsin edetessä Nato-jäsenyyttä kohti 55 % haluaisi Suomen edistävän omaa jäsenyyttään, alle kolmannes ei (2022).[8]

Kysyttäessä Nato-jäsenyyden kannatusta 26 % kannatti ja 55 % vastusti syksyllä 2005.[14] Kysyttäessä hyväksyntää Nato-jäsenyydelle siinä tapauksessa, että Suomi voisi itse päättää muille antamastaan avusta, hyväksyntä vuonna 2005 oli 64 % ja vastustus 29 %.[14] Kansalaiset eivät siis näytä tietävän, että Nato-maa saa päättää siitä itse.

Naton kannatus on korkeinta itärajan luona Etelä-Karjalassa, vaikka alue elää venäläismatkailijoista.[15]

Kansanäänestys

43 % suomalaisista oli vuonna 2022 sitä mieltä, että eduskunnan pitää päättää Nato-jäsenyydestä ilman neuvoa-antavaa kansanäänestystä, 37 % kannatti kansanäänestystä.[13]

Nato hyväksyy jäsenikseen vain maita, joiden kansan enemmistö tukee jäsenyyttä.[6] Tämä ei vaadi kansanäänestystä.

Professori Hanna Ojanen ehdottaa, että Natosta järjestettäisiin kansanäänestys vasta sitten, kun kansa on kymmenen vuoden ajan nähnyt, mitä Nato tarkoittaa käytännössä. http://www.verkkouutiset.fi/kotimaa/nato%20kakkosjuttu-21709

Dosentti Markku Salomaan mukaan tilanteessa, johon Natoon pyrittäisiin, prosessia tulisi nopeuttaa kaikin tavoin ja siksi kansanäänestykselle ei olisi aikaa. Hänen mielestään eduskunnan yksinkertainen ääntenenemmistö riittää päätökselle. http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/77463-uutuuskirja-nain-suomi-liittyisi-natoon-kansanaanestys-holynpolya

Kenraalit kannattavat Natoa

Upseeriliiton jäsenkyselyn 2010 perusteella 55,5 % kannattaa Nato-jäsenyyttä, etenkin kenraalit ja everstit (74,3 %), 35,1 % vastustaa (etenkin kadetit: 48,1 % kannatti). Upseereista 58,8 % uskoi Suomen pystyvän ylläpitämään asevelvollisuutta myös Naton jäsenenä. Osa upseereista vastustaa Nato-jäsenyyttä siksi, että pelkää sen johtavan asevelvollisuuden lakkauttamiseen ja koko maan puolustamisesta luopumiseen.[16]

Puolustusvoimien komentajat ilmoittavat eläkkeelle siirryttyään yleensä kannattavansa Natoa.

Nato-jäsenyyden hinta

Nato-jäsenyys maksaisi Suomelle alle 40 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä vajaa puolet tulisi upseerien sijoittamisesta Naton rakenteisiin, mikä tuottaisi upseerikunnalle kansainvälistä kokemusta. Puolustusbudjetti on 2,7 miljardia euroa. Teoriassa Nato-maiden tulisi käyttää 2 % bkt:staan puolustukseen, mutta käytännössä vain 4 Nato-maata tekee niin ja puolustusministeri Haglundin mukaan Nato ei ole käytännössä vaatinut sitä keltään.[17]

Puolustusvoimien komentaja Jarmo Lindbergin mukaan Suomi voi joutua luopumaan liittoutumattomuudesta, jos puolustusvoimat ei saa lisää rahaa.[18] Nato-jäsenyyden on väitetty halventavan puolustushankintoja ja tuottavan paremman turvallisuuden vähemmillä puolustusmenoilla.

Itsenäisyyden säilyminen

Ministeri Antti Tanskasen mukaan Nato-jäsenyys vähentäisi itsenäisyyttä puolustuspolitiikassa, mutta sille vaihtoehtona oleva eurojäsenyys veisi vähitellen itsenäisyyden kokonaan ja on silti paljon heikompi turvallisuuden tae. Myös vuonna 2015 ehdotettiin, että euromaiden talouspoliittista päätösvaltaa siirretään yhteisille elimille kohti talous- ja rahaliittoa. Tanskasen mielestä euron turvallisuuspoliittinen hyöty on heikko ja silti sitä perustellaan nykyään lähinnä turvallisuuspoliittisin syin. Natoon liittyminen mahdollistaisi eron eurosta, jolloin euron haitoista vapautuminen nostaisi Suomen kansantuloa. Ruotsikin harkitsee Nato-jäsenyyttä muttei eurojäsenyyttä.[19]

Kylmä sota

"NATOn olemassaolo esti sekä suursodan syttymisen että kommunistisen yhteiskuntajärjestelmän leviämisen Länsi-Eurooppaan. Neuvostoliiton rajanaapuri Suomi oli tästä eniten hyötyneitä maita."[6]

Venäjän uhka

Entinen päätoimittaja Vesa-Pekka Koljonen kirjoittaa, että Suomen puolustusdoktriini perustuu idästä tulevan uhan torjumiseen. Venäjällä on 2062 hävittäjä- ja rynnäkkökonetta sekä 767 pommittajaa, Suomella 64 Hornet-hävittäjää. [2]

Suomen keskeisin uhkakuva on yllättäen alkava ja nopeasti loppuun viety hyökkäys maa-, meri- ja ilmavoimien, maahanlaskujen ja rannikoille tunkeutumisten voimin. Olennaista on se, kuinka nopeasti kansainvälinen yhteisö reagoi hyökkäykseen, missä voi amiraali, puolustusvoimien ex-komentaja Jan Klenbergin mukaan kestää parikin viikkoa. Tuorein huolenaihe ovat lähialuiden taktiset ohjukset, joilla voidaan ampua satojen kilojen tavanomaisia kärkiä vastustajan puolustustahdon murtamiseksi. Pienellä maalla ei ole mitään keinoja torjua tällaista.[20]

Hyökkäyksen ehkäisemiseksi ennalta tulisi hyökkääjälle luoda pelote siitä, että hyökkäys johtaa varmasti sotaan. Varmin ja selkein ratkaisu olisi Klenbergin mukaan liittyminen Naton jäseneksi. Vaihtoehtoisessa ratkaisussa tarvittaisiin uudet valmiusjoukot toistuvine kertausharjoituksineen ja mm. kallis, nykyaikainen aseistus.[20]

"Venäjän sotilasdoktriinissa Nato mainitaan vaaraksi. Se on pienempi paha kuin uhka."[16] (Tuo oli ennen. Vuonna 2014 tasoa nostettiin.)

Venäjä voisi hyökätä pelkkää Suomea vastaan

UPI:n tutkijan mukaan useassa skenaariossa Suomi olisi ensimmäinen Itämeren seudun maa, johon Venäjä iskisi sotilaallisesti. Esimerkkejä ovat vaikuttaminen päätöksentekoon, Itämeren kontrollointi ja harhautus. Hyökkääjän tavoite olisi Suomelle epäselvä ja operaatio ehkä tehtäisiin välikäden kautta, ja epäselvyys voisi vaikeuttaa avunsaantia EU:lta. Venäjä voisi jopa saada haluamansa ilman aseenkäyttöä, koska Suomi ei uskaltaisi ottaa riskejä.[21]

UPI:n Charly Salonius-Pasternak kirjoitti joulukuussa 2014, että Venäjä voisi hyökätä pelkästään Suomeen. Venäjän motiivi iskuihin voisi olla vaikuttaminen poliittiseen päätöksentekoon, liikkumavapauden estäminen tai harhautus. Se saattaisi esimerkiksi vallata Ahvenanmaan saaria rajoittaakseen lentoliikennettä ja estää Natoa puolustamasta Viroa kunnolla. Suomi ei ehkä uskaltaisi edes puolustautua.[21]

"Venäjä ei hyökkäisi Nato-maahan"

Aleksanteri-instituutin tutkijatohtori Hanna Smith sanoi, että Suomen kannattaa liittyä Natoon, jos se haluaa turvatakuut Venäjää vastaan. Venäjän olisi näet järjetöntä haasta paljon vahvempi Nato. Sen sijaan ei-Nato-maihin Venäjä voisi kohdistaa sotilastoimia, kuten Ukrainaan, vaikka Suomen riski onkin pienempi. Myös Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi, ettei Venäjä hyökkäisi Nato-maihin. ”Ei Venäjä niin sekaisin ole, että lähtisi haastamaan Naton sotaan”, Smith totesi.[22]

Smithin mukaan Venäjä jo odottaa Suomen liittyvän Natoon ja ihmettelee Suomen jahkailua, mutta joihinkin vastatoimiin se kai ryhtyisi. Presidenttitason viesti on yleensä ollut, että Suomi päättää itse Nato-jäsenyydestään.[22]

"Suomi voisi puolustautua yksin vain viikon"

Tammikuussa 2013 Ruotsin puolustusvoimien komentaja sanoi, että Ruotsi pystyisi puolustautumaan enintään viikon ajan rajoitettuakin hyökkäystä vastaan. Maan puolustusministeri piti tätä hyvänä uutisena, koska se osoitti tilanteen olevan samalla tasolla kuin naapurimaissa (Suomi, Norja, Tanska). Suomen puolustusvoimat ei halunnut kommentoida asiaa. Komentaja täsmensi, että varoitussignaaleja hyökkäyksestä nähtäisiin ainakin parin viikon ajan ja tällöin Ruotsi ehtisi nostaa valmiustasoa ja maan johto ehtisi neuvotella muiden kanssa.[23]

Puolustusvoimain operaatiopäällikkö Mika Peltonen myönsi, että Puolustusvoimia ollaan uudistamassa, mutta jos lisärahoitusta ei saada, joukkoja ei voida varustaa uskottavasti. [24]

Tämän jälkeen Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjän turvallisuuspolitiikan emeritusprofessori Alpo Juntunen kertoi, että Suomi voisi puolustaa vain osaa Etelä-Suomesta ja sielläkin Venäjä lamauttaisi puolustuksen nopeasti, yksittäiset joukko-osastot tunneissa. Juntusen mukaan informaatioyhteiskunnan aikana massa-armeijalla ei enää pärjää.[25]

Juntusen mukaan liittyminen Natoon olisi tehokkain tapa parantaa Suomen turvallisuutta.[26]

Venäjän vastatoimet

Suomen päättäessä liittyä Natoon Venäjä voisi ryhtyä vastatoimiin, kuten ilmatilaloukkaukset, satelliitti­paikannuksen tai meriliikenneyhteyden häirintä, sotaharjoitus lähellä Suomea tai kyberiskut. Venäjän kyvykkyydet ovat kuitenkin rajalliset, joten Mika Aaltola ei usko, että toimet olisivat mitenkään yhteiskuntaa lamauttavia.[27][28]

Ruotsi

Vuonna 2022 ruotsalaisista 46-51 % kannatti Nato-jäsenyyttä ja 27-29 % vastusti.[29] Jos Suomi liittyisi Natoon, ruotsalaisista 59 % kannattaisi ja 17 % vastustaisi Nato-jäsenyyttä.[30] Helsingin Sanomien haastattelemat Suomen ja Ruotsin tutkijat uskoivat Suomen olevan valmis liittymään Natoon ilman Ruotsiakin.[31]

Asevelvollisuus

26 Nato-maasta 7:ssä on asevelvollisuus, samoin monissa Aasian maissa (mm. Kiina), useimmissa ex-Neuvostoliiton, Latinalaisen Amerikan, Afrikan ja Lähi-idän maissa. [32]

Usein on silti arvioitu, että Nato-jäsenyys helpottaisi asevelvollisuudesta luopumista.

Nato-jäsenyyden vaikutus Venäjä-suhteisiin

Entinen Suomen Moskovan-suurlähettiläs Markus Lyra arvioi, että Nato-jäsenyys ei vaikuttaisi mitenkään Suomen Venäjän-suhteisiin. Niillä mailla, joilla oli hyvät suhteet Venäjään ennen Nato-jäsenyyttä, on yhä. Lyra oli aiemmin myös konsulina Pietarissa, jolloin hänen lähin kontaktinsa oli Vladimir Putin, ja saunakaveruus jatkui Putinin siirryttyä presidentti Jeltsinin hallintoon. Venäjän turvallisuusuhat ovat idässä ja etelässä eikä lännessä, joten Venäjälle saattaa myös tulla intressi liittyä Natoon. Lyra sanoo Moskovan-kautensa vahvistaneen hänen Nato-myönteistä kantaansa.[33]

Tohtori Jukka Tarkan mukaan Venäjä on ärhennellyt ennemmin maiden valmistellessa liittymistä Natoon, ei niinkään Nato-liitoksen jälkeen, koska Venäjän ei kannata muistuttaa epäonnistumisestaan.[34]

Venäjän uhriutuminen, teit mitä tahansa

Chatham Housen kansainvälisen politiikan tutkija Keir Giles sanoo, että Venäjä aina esittää uhria, kohteli sitä miten tahansa. Esimerkiksi 1990-luvulla länsi tuki Venäjää kaikin keinoin, jopa antoi sille runsaasti rahaa ja apua sekä Neuvostoliiton paikat YK:n turvallisuusneuvostossa ja G7-järjestössä, mutta silti Venäjä väittää lännen riistäneen sitä tuolloin.[35]

Puolueettomuutta ei kunnioiteta sodissa

Historiallisesti liittoutumattomuutta tai puolueettomuutta ei sodissa kunnioitettu tai jätetty sotatoimien ulkopuolelle.[36][37] Liittoutumaton Suomi saattaisi jopa joutua puolustamaan ilmatilaansa ja merialueitaan sekä Venäjää että Natoa vastaan, jos näiden välille syntyisi ristiriitoja Baltiassa.[37] Kun kumpikaan ei voisi luottaa Suomeen, liittoutumaton alue ehkä pyrittäisiin ottamaan omaan käyttöön ennen kuin vastustaja ehtii.[37]

Esimerkiksi Neuvostoliitto hyökkäsi vuonna 1939 puolueettomaan Suomeen ja Saksa hyökkäsi vuonna 1940 Hollantiin ja Belgiaan saadakseen paremmat hyökkäysasemat.

Ministeri Jaakko Iloniemen mukaan "puolueettomuuden tai liittoutumattomuuden kunnioittamisesta sotatilanteissa on etupäässä huonoja kokemuksia. Varmin tapa välttää sellainen tilanne on olla varautunut poliittisesti ja sotilaallisesti. Yksin torjunta tuskin onnistuu. Jos ollaan osa vahvaa liittokuntaa, hyökkäyskin on silloin epätodennäköinen." [36]

Sotatieteiden tohtori, kapteeni Jarno Limnéllin mukaan Venäjän hyökkäyskynnys sotilaallisesti liittoutuneeseen Suomeen olisi korkeampi kuin nyky-Suomeen, ja Venäjällä on sekä "kyky" että "tahtoa" hyökätä, kuten Georgian sota osoittaa.[16]

Poliittisen historian dosentti Erkki Vasara arvioi, että koska Nato- ja EU-maat ovat pitkälti samat, Naton joutuminen konfliktiin Venäjän kanssa veisi todennäköisesti Suomen mukaan kriisiin riippumatta siitä, onko Suomi Naton jäsen vai ei. [38]

Liberaalien kanta

Liberaaleissa on sekä Naton kannattajia että vastustajia.

Liberaalit yleensä vastustavat sotia, monet jopa toisten maiden puolustamista hyökkääjiä vastaan (esim. USA:n osallistuminen maailmansotiin). Jotkut liberaalit näkevät Nato-jäsenyydessä myös vallan keskittämistä.

Toisaalta liberaalit yleensä kannattavat järjestelyjä, jotka pienentävät sodan uhkaa ja nostavat hyökkäämisen kynnystä. Lisäksi Nato-jäsenmailla on veto-oikeus Naton päätöksiin. Näin ollen moni liberaali näkee edellä mainitut uhat turhina. Lisäksi kylmän sodan aikana Nato ilmeisesti esti sotien syntyä. Nato-jäsenyys voisi myös vähentää huomattavasti Suomen sotilasmenoja, kun huomioidaan asevelvollisuuden epäsuorat kustannukset, ja sodan uhkaa sekä poistaa pakkotyön.

Vasemmiston kannat

Europarlamentaarikko Liisa Jaakonsaaren (sd) mukaan Nato on "demaripuolueiden ja demarihallitusten vapautta ja demokratiaa puolustamaan perustama liittokunta" ja Sosialistinen internationaali on tukenut Naton toimintaa. Naton johdossa on ollut huomattavia demareita, kuten nyt norjalainen sosialidemokraatti Jens Stoltenberg.[39]

Vasemmistoliiton ja SKDL:n Kansan Uutisten pitkäaikainen päätoimittaja Yrjö Rautio kääntyi Ukrainan kriisin myötä Naton kannattajaksi. Raution mukaan Nato-jäsenyys takaisi, että Venäjälle ei tulisi mieleenkään koetella Suomen itsenäisyyden rajoja, ja Naton jäsenmaat ovat "demokraattisia läntisiä hyvinvointivaltioita." [40]

Rautio oli Kansan Uutisten päätoimittaja 1988-2004, mutta riitauduttuaan Suvi-Anne Siimeksen kanssa hän erosi ja syytti puoluettaan marxilaisuuden unohtamisesta.

Muut puolueet

Perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kannattaa Nato-jäsenyyttä. Hänen mielestään perussuomalaiset on puolueista johdonmukaisimmin arvostellut Venäjän ulkopoliittisia toimia ja sisäistä kehitystä. "Venäjä on sotilaallienn uhka kaikille naapurelleen. Se on käytännössä nähty moneen kertaan."[41]

Muita kantoja

Epämilitaarisena pidetty[42] kenraali, entinen puolustusministeri ja merivoimien komentaja sekä sotien ja sisällissodan veteraani Väinö Valve[43] piti paljon lamaakin suurempana huolena Suomen selviämistä Venäjän naapurina (1993). Hän kannatti kalustoinvestointeja sekä EY-jäsenyyttä, koska Suomen jäämisestä yksin on niin huonoja kokemuksia.[44]

Paasikivi kannatti länsiliittoutumista

Paasikivi oli pessimisti ja halusi välttää jatkosodan. Siksi hän kannatti myönnytyksiä Neuvostoliitolle, kunhan ne rajoittuisivat vain välttämättömimpään, kunnes saataisiin aikaan sotilasliitto Ruotsin kanssa tai Saksan tuki.[45]

26.12.1940 päivätyssä kirjeessään Moskovasta Väinö Tannerille suurlähettiläs Paasikivi kirjoittaa: "Vanha neutraliteettipolitiikka ei ole valitettavasti ollenkaan riittänyt. Me noudatimme sitä tarkasti ja se päättyi sotaan. Tanska, Norja, Belgia ja Hollanti noudattivat sitä myös, mutta niiden on käynyt, kuten on käynyt. Samoin tekivät Baltian valtiot, Wiro, Latvia ja Liettua. Samoin Rumania ja Kreikka. Siis 10 valtakuntaa. Näin ollen on todettava, että se tie ei ole enää niin varma kuin ennen luultiin." Paasikivi silti katsoi, että Neuvostoliittoon tulee suhtautua väistelevästi, jopa joitain "nöyryytyksiä" hyväksyen, kunnes on varma tieto riittävästä ulkomaisesta avusta.[45]

Paasikiven mukaan oli virhe antaa Neuvostoliitolle aikaa ottaa kantaa hankkeeseen liitosta Ruotsin kanssa ultimaatumilla 6.12.1940. Neuvostoliiton lupaa ei pidä kysyä, vaan asiasta tulee saada ensin ehdoton sitoumus, että Ruotsi "seisoo rinnallamme koko sotavoimillaan. Nliitto on asetettava" jo tapahtuneen tosiasian eteen. Vasta tällöin Suomi voisi olla tiukka, mutta muuten pitää sovitella. Hän jatkoi pelkäävänsä, että maiden yhteinenkään voima ei riitä Neuvostoliittoa vastaan, vaan tarvittaisiin suurvaltaa. "Ja se ei voi olla muu kuin Saksa. Englanti ja USA eivät voi meitä jo maantietieteellisistä syistä auttaa, kuten äskeinen sotamme osoitti. ... Meillä on Saksassa erityisesti yksi hyvä ystävä, Göring."[45]

Itälaajentuminen ja "DDR-lupaus" 1990

Putin on väittänyt Naton luvanneen 9.2.1990 Neuvostoliitolle James Bakerin suulla, ettei se laajennu itään. Historioitsija Mary Elise Sarotten mukaan Nato ei ole pettänyt Venäjää.[46]

Saksan Helmut Kohl sanoi vuonna 1990 Mihail Gorbatshoville, että Naton joukkoja ei sijoiteta itäiseen Saksaan. USA:n ulkoministeri James Baker kysyi Gorbatshovilta, voiko Nato sijoittaa joukkoja sinne, kun DDR yhdistyy muuhun Saksaan, mutta ei antanut lupauksia, ja USA:n presidentti George H. W. Bush ei hyväksynyt rajoituksia, joten Gorbatshovin syyskuussa 1990 allekirjoittama sopimus käsitteli vain Saksaa ja mahdollisti Naton laajenemisen DDR:ään vastineena talousavusta Venäjälle.[46]

Tutkija Mark Kramerin mukaan Bakerin keskustelu koski vain Saksaa, ei tietenkään Varsovan liiton maita, koska Varsovan liitto ja Neuvostoliitto olivat vielä olemassa. USA:n hallinto ei suostunut minkäänlaiseen toimivallan rajaamiseen Itä-Saksassakaan, eikä sitä siksi kirjattu edes sopimusluonnoksiin. Saksa vain lupasi Neuvostoliitolle, että se lähettää sinne vain saksalaisia Nato-sotilaita.[47]

Vuonna 1997 Nato torjui jälleen kerran Venäjän vaatimukset sitovista rajoituksista toimilleen uusien jäsenmaiden alueilla.[48] Jeltsin pyysi takuita siitä, että uusiin jäsenmaihin ei sijoiteta ydinaseita, ulkomaisia joukkoja tai Naton sotilastukikohtia, muttei saanut.[49]

Putin: kaikki saavat liittyä Natoon

Putin vakuutti vuonna 2002, että jokainen maa saa valita turvallisuusratkaisunsa. Baltian maiden Nato-liitos oli tuolloin ajankohtainen. Tämä WSJ:n haastattelu on yhä esillä Kremlin nettisivuilla.[46] "Vladimir Putin vuonna 2002: Nato on puolustusliitto, kaikki saavat liittyä", tiivisti Verkkouutiset. Putin sanoi: "Jokaisella maalla on oikeus valita tapa, jolla se varmistaa turvallisuutensa. Tämä pätee myös Baltian maihin, presidentti vahvisti ensin." "Nato on ensisijaisesti puolustusliitto. Voin vain toistaa sen, mitä olen sanonut useita kertoja. Liiton laajentumisen olisi tarkoitus parantaa kansainvälistä turvallisuutta ja sen jäsenvaltioiden turvallisuutta."[50]

Vuonna 2016 Putin sanoi, että Suomen liittyminen Natoon on Suomen oma asia. "Venäjä kunnioittaisi silti suomalaisten valintaa, sillä se on Suomen oma päätös", Yle uutisoi.[51]

Tarja Halonen yritti ulkoministerinä (1995-2000) saada Baltian maat olemaan liittymättä Natoon.[52] Ne silti liittyivät vuonna 2004.

EU:n turvatakuut: Halonen ja Tuomioja vesittivät

Ulkoministeri Tarja Halonen esti 1997 Ruotsin kollegansa kanssa (puolustusliitto) WEU:n sulauttamisen EU:hun, mikä tohtori Jukka Tarkan mukaan esti Sauli Niinistön toivoman "eurooppalaisen Naton". Erkki Tuomiojan ollessa ulkoministeri 2003 Suomi vesitti melkein sanatarkan WEU:n 5. artiklan eli turvatakuiden liittämistä EU:n perustuslakiin "artiklaksi 42.7". Tuomioja oli hyvin tyytyväinen tehtyyn lievennökseen.[53] Tarkan mukaan Halonen ja Tuomioja "hyväksyivät EU:n solidaarisuutta korostavaksi tarkoitetun ylevän julistuksen tuhoamisen." Suomen ex-EU-edustaja Jan Storen mukaan vesitys ei olisi niin voimakas vaikka heikentääkin Suomen asemaa.[54]

Artiklan 42.7 mukaan EU:n jäsenvaltioilla on velvollisuus auttaa aseellisen hyökkäyksen kohteeksi joutuvaa jäsenmaata kaikin käytettävissään olevin keinoin.[55]

"Artikla 42.7:llä on vielä matkaa EU:n todelliseksi turvatakuuksi", HENRI VANHANEN, The Ulkopolitist https://ulkopolitist.fi/2018/11/28/artikla-42-7lla-on-viela-matkaa-eun-todelliseksi-turvatakuuksi/

USA:n turvatakuut

Kysyttäessä avusta Suomelle tiukassa paikassa Trump sanoi Yhdysvaltojen olevan "aina valmiita auttamaan Suomea".[56]

Viitteet

  1. ↑ Naton elämän tarkoitus Helsingin Sanomat. 14.1.2022.
  2. ↑ 2,0 2,1 "Nato-mörkö voi paksusti", lehdistöneuvos, ex-päätoimittaja Vesa-pekka Koljonen, Suomen Kuvalehti 2/2012, sivu 58
  3. ↑ Discover Nato, Nato, 29.3.2011.
  4. ↑ Miksi Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyys etenee Yhdysvalloissa poikkeuksellisen nopeasti? – Tutkijoiden mukaan syitä on monia Helsingin Sanomat. 25.7.2022.
  5. ↑ Eduskunta antoi selvän tukensa Nato-jäsenyydelle, Haavisto sinetöi hakemuksen – Näin Nato-tiistai eteni Suomen hakemuksen allekirjoittamiseen Helsingin Sanomat. 17.5.2022.
  6. ↑ 6,0 6,1 6,2 6,3 Mikä se NATO oikein on? Karoliina Honkanen ja Janne Kuusela, Eva-raportti 336, 10.10.2003, sivut 11,15,17,26
  7. ↑ Naton saldoa on vaikea arvioida Helsingin Sanomat. 6.12.2024.
  8. ↑ 8,0 8,1 8,2 Näissä tilanteissa selvä enemmistö kannattaisi Nato-jäsenyyden hakemista Verkkouutiset. 04.02.2022.
  9. ↑ Valtiojohdon näkemys muuttaisi radikaalisti naisten Nato-kantoja Verkkouutiset. 25.3.2014.
  10. ↑ Kansa valmis Natoon, jos valtiojohto niin haluaa Verkkouutiset. 25.3.2014.
  11. ↑ Alma-kysely: Jos presidentti liputtaisi Nato-jäsenyydelle, joka toinen suomalainen hyväksyisi liittoutumisen – Sauli Niinistön kannatus nousee kohisten Aamulehti. 19.1.2019.
  12. ↑ Ylen kysely: Enemmistö suomalaisista kannattaa Suomen Nato-jäsenyyttä Yle Uutiset. 28.2.2022.
  13. ↑ 13,0 13,1 Uutissuomalaisen kysely: Reilu 40 prosenttia ei kannata kansanäänestystä Nato-jäsenyydestä, vaan haluaa eduskunnan ratkaisevan asian Helsingin Sanomat. 4.2.2022.
  14. ↑ 14,0 14,1 Helsingin Sanomat 09.11.2005. Kyselyn teki Suomen Gallup 25.10.-2.11.05.
  15. ↑ "Etelä-Karjala pelkää ja tarvitsee Venäjää", Helsingin Sanomat 5.10.2014, sivu A2.
  16. ↑ 16,0 16,1 16,2 Suomen Kuvalehti 16/2010 s. 38-43
  17. ↑ Natoon liittyminen olisi Suomelle halpaa, Talouselämä 27.4.2014.
  18. ↑ "Kriisiajan komentaja", Tuomo Lappalainen, Suomen Kuvalehti 31/2014, sivu 26.
  19. ↑ ministeri Antti Tanskanen: Nato takaisi Suomen turvallisuuden varmemmin kuin euro – ”Euron tuoma lisäturva on puhtaasti uskon asia” (vieraskynä) Helsingin Sanomat. 19.3.2016.
  20. ↑ 20,0 20,1 Puolustuksen tärkeimmät osat on turvattava, Puolustusvoimien entinen komentaja, amiraali Jan Klenberg, Helsingin Sanomat, Vieraskynä 16.1.2012
  21. ↑ 21,0 21,1 Charly Salonius-Pasternak, Ulkopoliittisen instituutin tutkija: Tutkija Salonius-Pasternak: Suomi voisi olla sotilaallisen iskun ensimmäinen kohde Helsingin Sanomat. 29.12.2014.
  22. ↑ 22,0 22,1 Tutkija: Vain Nato-jäsenyys tuo Suomelle turvatakuut – ”Ei Venäjä niin järjetön ole, että haastaa Naton” Suomen Kuvalehti. 30.6.2016.
  23. ↑ Ministeri: Ruotsin puolustuskyky naapurimaiden tasolla, Helsingin Sanomat 10.1.2013
  24. ↑ Armeija: Aikalaskelmilla ei ole merkitystä, HS 7.1.2013.
  25. ↑ Emeritusprofessori IS:lle: Suomen puolustus kestäisi vain tunteja, HS 7.1.2013.
  26. ↑ Kova väite Suomen puolustuskyvystä "melko mustavalkoista", IL 7.1.2013.
  27. ↑ Mika Aaltola: Tällaisia vasta­toimia Venäjä voisi käyttää, jos Suomi hakisi Natoon (tilaajille) Helsingin Sanomat. 30.3.2022.
  28. ↑ Mika Aaltola HS:lle: Tämä olisi pelottavin skenaario, jos Suomi hakisi Natoon Suomenmaa. 31.3.2022.
  29. ↑ Enemmistö ruotsalaisista kallistumassa Naton kannalle – neljä viidestä pelkää Ukrainan sodan leviävän Yle Uutiset. 4.3.2022.
  30. ↑ Enemmistö ruotsalaisista kannattaa Nato-jäsenyyttä, mikäli myös Suomi liittyisi Iltasanomat. 25.3.2022.
  31. ↑ Mitä tarkoittaisi, jos Suomi ja Ruotsi tekisivät Nato-kysymyksessä eri ratkaisut? Tilanne olisi ”hyvin hankala”, sanoo ruotsalais­asian­tuntija Helsingin Sanomat. 24.3.2022.
  32. ↑ The Political Economy of Conscription, Panu Poutvaara & Andreas Wagener, IZA DP No. 4429, Sep 2009
  33. ↑ Suurlähettiläs voi sanoa Nato-kantansa eläkkeellä, Anna-Liina Kauhanen HS, Helsingin Sanomat 22.2.2014.
  34. ↑ Jukka Tarkka: Venäjän asianmukaisista vastatoimista -"Taivas ei ole kertaakaan romahtanut, kun joku on liittynyt Natoon" Etelä-Suomen Sanomat. 19.10.2017.
  35. ↑ Venäjä on looginen valtio ja sitä on helppo ymmärtää, kunhan ei kuvittele siitä liikaa hyvää, sanoo tutkija Helsingin Sanomat. 26.4.2019.
  36. ↑ 36,0 36,1 "Onko Ukrainan tie Suomen tie", ministeri Jaakko Iloniemi, Suomen Kuvalehti 18/2014, 2.5.2014, sivut 16-17.
  37. ↑ 37,0 37,1 37,2 Saatanallinen Nato-säe, tohtori Jukka Tarkka, Kaleva, 10.10.2014.
  38. ↑ Mitä on Nato-näkemysten takana?, Poliittisen historian dosentti Erkki Vasara, Helsingin Sanomat 9.3.2014, sivu C24.
  39. ↑ Nato on historiallisesti sosialidemokraattinen projekti, Liisa Jaakonsaari, Demokraatti-lehti, 5.5.2016.
  40. ↑ Saatan taas uskoa Venäjän uhkaan, Yrjö Rautio, Helsingin Sanomat 21.3.2014.
  41. ↑ Populistien perintöriita (10/2019, sivut 26-27) Suomen Kuvalehti. 8.3.2019.
  42. ↑ Vanhan jääkärin neuvot ajankohtaisia – Suomi tarvitsee sotakalustoa, Helsingin Sanomat, PÄÄKIRJOITUS 9.12.2014.
  43. ↑ Väinö Valve - Entinen merivoimien komentaja, entinen puolustusministeri s. 28.12.1895 k. 11.3.1995, Helsingin Sanomat.
  44. ↑ Väinö ja Alex, Lauri Malkavaara, HS-kuukausiliite 20/1993.
  45. ↑ 45,0 45,1 45,2 Väinö Tanner. "Kahden maailmansodan välissä : muistelmia 20- ja 30-luvuilta". Painovuosi, 1966. Painos, 4. Kustantaja, Tammi. Sivut 254-268
  46. ↑ 46,0 46,1 46,2 Putinin suuri suunnitelma (3/2022, sivu 21: kainalojuttu "Pettikö Nato Venäjän?") Suomen Kuvalehti. 18.1.2022.
  47. ↑ Lupasiko Yhdysvallat vuonna 1990, että Nato ei laajene? Näin Venäjä tulkitsee kohtalokkaita sanoja väärin: ”Ei tuumaakaan” Iltasanomat. 12.1.2021.
  48. ↑ HS 25 vuotta sitten 10.5.1997 - Venäjän ja Naton loppupeli Helsingin Sanomat. 10.5.2022.
  49. ↑ 25 vuotta sitten (SK 21/2022 sivu 64) Suomen Kuvalehti. 27.5.2022.
  50. ↑ Vladimir Putin vuonna 2002: Nato on puolustusliitto, kaikki saavat liittyä Verkkouutiset. 13.01.2022.
  51. ↑ Putin: "Nato taistelisi mielellään Venäjän kanssa viimeiseen suomalaiseen sotilaaseen" Yle Uutiset. 2.7.2016.
  52. ↑ IL-selvitys: Asiakirjat paljastavat, miten Suomi toppuutteli Baltian maiden Nato-jäsenyyshaluja Iltalehti. 10.10.2021.
  53. ↑ Maa, joka vei Suomen turvatakuut Helsingin Sanomat. 21.3.2022.
  54. ↑ EU-johtajan Suomi-lausuntoa ihmetellään: ”Miten tämä möhläys korjataan?” Verkkouutiset. 05.02.2022.
  55. ↑ Tutkija EU:n turvatakuista: Suomessa suhtaudutaan eri tavalla kuin muualla Euroopassa Iltasanomat. 4.2.2022.
  56. ↑ Trump: Puolustamme Itämerta tarpeen vaatiessa ja olemme aina valmiita auttamaan Suomea – Niinistö toivoi kaikilta osapuolilta varovaisuutta alueella Helsingin Sanomat. 29.8.2017.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Nato&oldid=14961”