Tarja Halonen

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Tarja Halonen, tasavallan presidentti 2000-2012.

Tarja Halonen myönsi Suomen korkeimman kunniamerkin Syyrian Bashar al-Assadille, Kazakstanin Nursultan Nazabajeville ja Saudi-Arabian Abdullahille, vaikka Human Rights Watchin raporteissa näitä johtajia oli kuvattu karusti.[1]

Vaalirahoitusskandaali

Palkansaajasäätiö on tukenut Tarja Halosen vaalikampanjaa sääntöjensä vastaisesti 5000 eurolla (2006?). [2][3]

Vallan kolmijako vs. Halonen

"Kansakunta kohisee, kun kansanedustaja nöyristelee Nova-liikemies Arto Merisalon edessä." [4]

"Kansa on äänetön, kun hallintoa ja vallanjakoa valvovan Korkeimman hallinto-oikeuden presidentti Pekka Hallberg nöyristelee Tasavallan presidentin edessä." [4]

"Hallbergin johtama tuomioistuin päätti palauttaa kaksi laittomasti maahan tullutta mummoa kotimaahansa. Hallberg oli tuomioistuimen istunnossa äänestänyt käännytystä vastaan. Tasavallan presidentti Tarja Halonen oli tuomion jälkeen esittänyt tuohtumuksensa mummojen käännyttämisestä. Tämän jälkeen Hallberg kehotti poliisia olemaan täyttämästä Korkeimman hallinto-oikeuden lainvoimaista päätöstä." [4]

"Tuomareiden riippumattomuus poliitikoista, rahasta tai muusta ulkopuolisesta painostuksesta on oikeusvaltion perusta."[4]

Vihapuhe, häirintä ja kiukuttelu

Ulkoministerinä Halonen haukkui Antti Satulia lahtarin äpäräksi (Suomen EU-suurlähettiläs 1995-2001). Tohtori Markku Salomaa kirjoittaa: "management by perkele. Useiden virkamiesten kuvausten mukaan Halonen huusi, haukkui, nöyryytti, aliarvioi ja pilkkasi ammattilaisia. Virkamiehen mukaan Halonen nimitti jatkuvasti suosikkejaan ohi pätevämpien. Hänen kerrotaan raivonneen sihteereille, puhelinvaihteen hoitajalle, autonkuljettajalle, kansliahenkilökunnalle ja muille, kunhan toimittajia ei ollut paikalla. Ihmiset olivat varpaillaan ja peloissaan, poikkeuksena "hemmoteltu sisäpiiri". Halonen uhosi pienen kirjoitusvirheen vuoksi virkamiehelle, että tämän ura olisi ohi, Salomaa kirjoittaa.[5]

Eduskuntavaaleissa Halonen raivosi vaalitoimiston väelle, että he olivat "tahallaan hävittäneet hänen vaaliesitteensä. Ei rauhoittunut, vaikka hänelle kerrottiin, että esitteet oli jaettu äänestäjille. Toi pari päivää myöhemmin täytekakkua anteeksipyyntönä."[5]

Halonen vihastui kuultuaan toimittajien kirjasta, jonka mukaan hän olisi perunut Niinistön majurinylennyksen vuonna 2007.[6] "Sanokaa sille Niinistölle, että kyllä ylipäälliköksi pääsee pienemmilläkin natsoilla".[7]

Katso myös Suomen Kuvalehden ja Ylen analyysit Halosen toistuvasta nöyryyttämisestä ja häirinnästä alaisiaan kohtaan. Tiivistelmät ja linkit niistä:

Venäjä

Tarja Halonen ei ajanut Suomen etua, kun venäläiset "vetivät Suomen oikeusvaltiota kölin alta 1970-luvun tyyliin", dosentti Arto Luukkanen arvioi entisen FSB-upseerin, lapsivaltuutettu Pavel Astahovin käytyä Suomessa "puuttumassa suomalaiseen päätöksentekoon" ja presidentti Medvedevin puhutta asiasta Halosen kanssa huhtikuussa 2010. [8].

Neuvostoliitto

Nettiä kiertää huhuja siitä, että Tarja Halonen olisi 70-luvulla vappupuheessa kannattanut Suomen liittymistä Neuvostoliittoon, mutta tämän todisteeksi annetut lehtiviitteet ovat olleet virheellisiä, joten huhut ovat luultavasti perättömiä.

Ottawan miinasopimus

Suomi liittyi Ottawan sopimukseen marraskuussa 2011. Puolustusministeriö vastusti sopimusta. Nyt Venäjä on ainoa Euroopan maa, joka ei ole sopimusta allekirjoittanut. Muita ei-allekirjoittaneita ovat mm. Kiina, Intia, USA ja Koreat.

Tarja Halonen syytti virkamiesten vastustelleen ulkoministeri Tarja Halosen yritystä liittää Suomi sopimukseen (1990-luvulla). Suurlähettiläs Pasi Patokallio kertoo syyksi sen, että presidentti ja hallitus olivat hutvassa päättäneet toisin, vaikka Halonen vastusti tätä päätöstä. "Sen sijaan, että Halonen olisi eronnut hallituksesta, hän ryhtyi syyttämään virkamiehiä taitamattomuudesta."[9]

Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen entinen johtaja, eversti evp Heikki Hult pitää liittymistä sopimukseen historiallisen huonona päätöksenä. Hänen mukaansa jalkaväkimiinat ovat taisteluissa täysin korvaamattomia, jalkaväkitaisteluiden tärkein osa (2018), etenkin kun Suomen maasto on paljolti peitteistä, vaikeasti valvottavaa ja tulitettavaa. Hultin mukaan kansaa johdettiin harhaan: Suomi sijoittaisi miinat sotatilanteessa tarkoin merkitysti, niin että ne voisi kerätä pois. Jos Suomi eroaisi sopimuksesta, edes Venäjä ei nostaisi asiasta meteliä, noteeraisi vain, että Suomi aikoo puolustautua. Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Jari Kallio puolestaan sanoi, että puute on pitkälti korvattu, vaikkei joka suhteessa.[10]

Puolustusvaliokunnan puheenjohtajien mukaan Suomi voisi aloittaa maamiinatuotannon heti, jos kriisi tulisi,[11] vaikka sopimus kieltää sen. Irtisanomisaika on puoli vuotta, ja jos sota alkaa sen kuluessa, miinakielto jatkuu sodan loppuun. Venäjä ei ole allekirjoittanut kieltoa.

Baltia

Tarja Halonen yritti ulkoministerinä (1995-2000) saada Baltian maat olemaan liittymättä Natoon.[12] Ne silti liittyivät vuonna 2004.

"Ymmärsi pyytää anteeksi idioottimaista lausuntoaan"

Tarja Halonen piikitteli Baltian maita väittämällä, että nämä liittyivät Natoon, koska olivat tottuneet neuvostoaikana "kollektiiviseen turvajärjestelmään", mutta pyysi tätä myöhemmin anteeksi. HS-pääkirjoitustoimituksen esimies Saska Saarikoski kuvasi lausuntoa idioottimaiseksi ja kirjoitti sen kertovan Halosen katkeruudesta, kun somessa häntä syytetään Suomen (aiemmasta) Venäjän-politiikasta ja Halonen itsekin ymmärsi, ettei se sujunut hyvin. Nyt (Ukrainan sodan aikana) Halonen pohtii itsekin Nato-kantansa muuttamista.[13]

DDR

Tarja Halonen toimi aiemmin väitettyä aktiivisemmin kommunistisen Itä-Saksan propagandamateriaalia levittäneen "DDR:n tunnustamiskomitean" hallituksessa (oli hallituksessa koko toiminta-ajan?). Komitea mm. levitti propagandafilmiä, joka väitti DDR:ää vapaaksi ja demokraattiseksi. Halonen osallistui useimpiin kokouksiin, 16.11.1971 alkaen kaikkiin, joista on pöytäkirjat, komitean työn loppuun asti[14]. Hän hallituksen jäsenenä vaatimassa Kekkoselta DDR:n tunnustamista, mitä on pidetty selkäänpuukotuksena Suomen ulkopolitiikalle. Halonen aiemmin vähätteli komiteaa, sittemmin kieltäytyi kommentoimasta rooliaan. [15]

Komiteaa on pidetty "Moskovan äänenä Suomessa". Aloitteen siitä tekivät kommunistit ja tukea he saivat vasemmistolaisimmilta demareilta. Halonen valittiin komiteaan SAK:n edustajana. Neuvostoliiton miehitysalue DDR oli "hylkiövaltio", josta näin piti tehdä salonkikelpoinen. Myös mm. demarien Ilkka-Christian Björklund toimi komiteassa. [16]

"Sensuuri"

Presidentti katsoi Suomea edustavaa taidenäyttelyä. Eräässä teoksessa saunasta tulleet alastomat nainen ja mies suutelivat siten, että sukupuolielimet ja rinnat olivat peitettyinä. "presidentti osoitti sitä sormella ja käski "Tuo pois". Teos poistettiin välittömästi koko näyttelystä." [17]

Che Guevara

Halosen Mäntyniemen työhuoneen seinällä on useita valokuvia vain Halosen aviomiehestä ja Che Guevarasta, "joka ei epäröinyt teloittaa ihmisiä vallankumouksen nimissä" (HS). [18]

Viitteet

  1. Presidentti Tarja Halonen antoi Suomen korkeimpia kunniamerkkejä tyranneille Iltasanomat. 17.1.2017.
  2. Vasemmistokin osaa maan tavat, HS 2.10.2009
  3. Vasemmistopuolueetkin saaneet säätiöiltä epäilyttävää rahoitusta, HS 2.10.2009
  4. 4,0 4,1 4,2 4,3 Tuomarit poliitikkojen juoksupoikina, Helsingin Uutiset 13.04.2010, vastaava päätoimittaja A.-P. Pietilä
  5. 5,0 5,1 Virkamiehet avautuvat Tarja Halosen johtamisesta: ”Huusi, haukkui, nöyryytti, aliarvioi ja pilkkasi” Iltalehti. 18.4.2021.
  6. Halonen tulistui kohukirjasta: Puppua], MTV3.fi 21.10.2010
  7. Kirja: Halosen pikkumainen näpäytys - Niinistö on yhä reservin kapteeni, Uusi Suomi 21.10.2010
  8. Venäjä jyräsi Halosen? - ”Järkyttävää”, UusiSuomi.fi 20.4.2010
  9. Diplomaatit toteuttivat hallituksen tekemää päätöstä jalkaväkimiinoja koskevassa asiassa Helsingin Sanomat. 21.1.2020.
  10. Sotilasasiantuntijan mukaan Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta: ”Edes itänaapuri ei reagoisi” Iltasanomat. 5.1.2018.
  11. https://yle.fi/uutiset/3-7132711
  12. IL-selvitys: Asiakirjat paljastavat, miten Suomi toppuutteli Baltian maiden Nato-jäsenyyshaluja Iltalehti. 10.10.2021.
  13. Suomen viimeinen Naton vastustaja Helsingin Sanomat. 3.4.2022.
  14. Näin Halonen toimi DDR:n tunnustamiskomiteassa, Aamulehti.fi 11.9.2007
  15. Halonen toimi DDR:n hyväksi luultua aktiivisemmin, Aamulehti.fi 11.09.2007
  16. Komitea oli Neuvostoliiton ääni Suomessa, Aamulehti.fi 11.09.2007
  17. Tämä oli liikaa Tarja Haloselle, Iltalehti 2.9.2010
  18. "Presidentin miehet", HS 1.4.2012, sivu D7. Näiden lisäksi seinällä on ainakin yksittäisiä pilakuvia.

Tietoa muualla