Ottawan sopimus
Ottawan miinakieltosopimus (Ottawan miinasopimus) kieltää henkilömiinojen käytön, valmistuksen, varastoinnin ym. Suomi joutui luopumaan miinoistaan allekirjoitettuaan sopimuksen vuonna 2011. Venäjä ei ole sitoutunut sopimukseen, ja jos se hyökkää Suomeen, se saa käyttää henkilömiinoja, Suomi ei.
Suomi liittyi Ottawan sopimukseen marraskuussa 2011. Puolustusministeriö vastusti sopimusta. Nyt Venäjä on ainoa Euroopan maa, joka ei ole sopimusta allekirjoittanut. Muita ei-allekirjoittaneita ovat mm. Kiina, Intia, USA ja Koreat.
Asiantuntijat
Suomalaisupseerien ylivoimainen enemmistö vastusti miinoista luopumista.[1]
Marraskuussa 2024 puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola vaati keskustelua jalkaväkimiinoista, koska tilanne on aivan toisenlainen kuin 2011. Venäjä käyttää jalkaväkeä massamaisesti, ja USA on siksi toimittanut jalkaväkimiinoja Ukrainallekin.[2] Suomi siis luopui miinoista virheellisin oletuksin.[1] Puolustusministeri Antti Häkkänen kertoi puolustusvoimien selvittäneen niiden tarpeellisuutta jo kesästä 2024 lähtien hänen pyynnöstään.[3] Eduskunta näytti kallistuvan sopimuksesta irtautumiseen.[4]
Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkalan mukaan luopumispäätös perustui väärinymmärrykseen ja jalkaväkimiinat ovat tehokas ja järkevä asejärjestelmä.[5]
Aleksanteri-instituutin Ilmari Käihkön mukaan Suomen luopuminen Ottawan sopimuksesta ei herättäisi vastustusta maailmalla. Venäjän hyökkäilyt ja korkea tappionsieto vaativat lisätehoja, ja jalkaväkimiinat toimisivat tässä paljon paremmin kuin korvaavat järjestelmät, kuten Ukrainassakin on todettu. Miina on halpa ja hyvä ase puolustussotaan. Silti pitää varautua siihen, että Suomessakaan niitä ei käytettäisi virheettömästi.[6]
"Korvaamattomia", "historiallisen huono päätös"
Maanpuolustuskorkeakoulun strategian laitoksen entinen johtaja, eversti evp Heikki Hult pitää liittymistä sopimukseen historiallisen huonona päätöksenä. Hänen mukaansa jalkaväkimiinat ovat taisteluissa täysin korvaamattomia, jalkaväkitaisteluiden tärkein osa (2018), etenkin kun Suomen maasto on paljolti peitteistä, vaikeasti valvottavaa ja tulitettavaa. Hultin mukaan kansaa johdettiin harhaan: Suomi sijoittaisi miinat sotatilanteessa tarkoin merkitysti, niin että ne voisi kerätä pois. Jos Suomi eroaisi sopimuksesta, edes Venäjä ei nostaisi asiasta meteliä, noteeraisi vain, että Suomi aikoo puolustautua, Hult toteaa. Puolustusvoimien operaatiopäällikkö Jari Kallio puolestaan sanoi, että puute on pitkälti korvattu, vaikkei psykologista miinakauhua voikaan korvata.[7]
Puolustusvaliokunnan puheenjohtajien mukaan Suomi voisi aloittaa maamiinatuotannon heti, jos kriisi tulisi,[8] vaikka sopimus kieltää sen. Irtisanomisaika on puoli vuotta, ja jos sota alkaa sen kuluessa, miinakielto jatkuu sodan loppuun. Venäjä ei ole allekirjoittanut kieltoa.
Jalkaväkimiinat ja korvikkeet
Miinojen korvaajaksi suunnitellun hyppypanoksen kehitys on viivästynyt ja se on miinoja selvästi kalliimpi[9] eikä muutenkaan korvaa miinoja.[10]
Uusissa älymiinoissa on myös itsetuhomekanismi, joten vain kuusi miljoonasta voi jäädä raivattaviksi. Suomi todennäköisesti käyttäisi tällaisia miinoja luovuttuaan Ottawan sopimuksesta.[11]
Ukrainan maastossa olevat jalkaväkimiinat ovat Venäjän levittämiä.[12]
Tarja Halonen
Tarja Halonen syytti virkamiesten vastustelleen ulkoministeri Tarja Halosen yritystä liittää Suomi sopimukseen (1990-luvulla). Suurlähettiläs Pasi Patokallio kertoo syyksi sen, että presidentti ja hallitus olivat hutvassa päättäneet toisin, vaikka Halonen vastusti tätä päätöstä. "Sen sijaan, että Halonen olisi eronnut hallituksesta, hän ryhtyi syyttämään virkamiehiä taitamattomuudesta."[13]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Suomi uskalsi tuhota jalkaväkimiinat, koska Puolustusvoimat valmistautui vääränlaiseen sotaan Helsingin Sanomat. 3.12.2024.
- ↑ Puolustusvoimain komentaja Janne Jaakkola haluaa keskustelua jalkaväkimiinoista: "Nyt turvallisuusympäristö on aivan erilainen" MTV Uutiset. 23.11.2024.
- ↑ Ministeri Häkkänen kielletyistä jalkaväkimiinoista: puolustushallinto selvittänyt niiden tarpeellisuutta kesästä lähtien Yle Uutiset. 25.11.2024.
- ↑ Eduskunta on kallistumassa jalkaväkimiinojen puolelle Uusimaa/Uutissuomalainen. 26.11.2024.
- ↑ Keskustelu jalkaväkimiinoista on nyt tarpeellista Suomessa, sanoo UPIn johtaja Hiski Haukkala Helsingin Sanomat. 23.11.2024.
- ↑ Tutkijan mukaan Suomi saisi ymmärrystä jalkaväkimiinojen palauttamisesta: ”Pitää olla valmiuksia aiheuttaa suurempia tappioita” Helsingin Sanomat. 25.11.2024.
- ↑ Sotilasasiantuntijan mukaan Suomen pitäisi irtautua Ottawan sopimuksesta: ”Edes itänaapuri ei reagoisi” Iltasanomat. 5.1.2018.
- ↑ https://yle.fi/uutiset/3-7132711
- ↑ Mitä kuuluu miinojen korvaajaksi hehkutetulle hyppypanokselle? Etelä-Suomen Sanomat. 2.12.2024.
- ↑ USU: Jalkaväkimiinalle ei löydy korvaajaa – hyppypanos ei täytä aukkoa Verkkouutiset. 2.12.2024.
- ↑ Laura Halminen: Ukraina saa Yhdysvalloilta älymiinoja: Niitäkö Suomikin hankkisi? Verkkouutiset. 28.11.2024.
- ↑ Päätoimittajalta: Jalkaväkimiinojen vastustus vanhentuneilla perusteilla on vastuutonta Savon Sanomat. 30.11.2024.
- ↑ Diplomaatit toteuttivat hallituksen tekemää päätöstä jalkaväkimiinoja koskevassa asiassa Helsingin Sanomat. 21.1.2020.
