Pelastuspaketti

Tämä artikkeli käsittelee englanninkielistä termiä "bailout". "Pelastuspaketti" on käytetty muttei vakiintunut suomennos.

Pelastuspaketti (engl. bailout) tarkoittaa yrityksen pelastamista esimerkiksi konkurssilta tai likviditeettivajeelta, joskus myös konkurssikypsän yrityksen korvaamisesta uudella.

Tämä voi tapahtua siten, että sijoittaja (yritys tai yksilö) pelastaa yrityksen rahoillaan saaden vastineeksi korkean tuoton tai arvokkaan omistusosuuden.

Usein pelastuspaketteja kuitenkin tehdään valtion rahoilla, ja tällöin selitykseksi esitetään työpaikkojen tai kansantalouden pelastaminen.

Argumentteja valtion pelastuspaketteja vastaan

Moraalikato: kannustavat riskinottoon

Paul Volcker, presidentti Barack Obaman hallinnon elvytysneuvonantajien johtaja, arvosteli Obaman pelastuspaketteja ja sanoi niiden luovan moraalikatoa: yritykset innostuvat ottamaan holtittomia riskejä, koska jos riskit realisoituisivat, valtio hyvittäisi ne pelastuspaketilla. "Vaarana on, että moraalikadon laajeneminen tekee seuraavasta kriisistä paljon suuremman".^[1]

Ylläpidetään kestämättömiä yrityksiä tehokkaampien kustannuksella

Kongressiedustaja Ron Paul (R-TX) sanoi 24.11.2008: "Pelastamalla epäonnistuneita yrityksiä he konfiskoivat rahaa talouden tuottavilta toimijoilta antaakseen sen epäonnistuneille toimijoille. Ylläpitämällä yrityksiä, joilla on vanhentuneet tai kestämättömät liiketoimintamallit, hallitus estää niiden resursseja likvidoitumasta ja tulemasta niiden yritysten ulottuville, jotka voisivat ottaa ne parempaan, tuottavampaan käyttöön."^[2]

Elvytys lisää virhetoimia, jotka kriisin aiheuttivat

Itävaltalaisen taloustieteilijän Joseph Schumpeterin mukaan toipuminen kriisistä on kestävä vain, jos se tulee itsestään. Valtion elvytys "lisää vikasäätöön uuden vikasäädön, joka sekin pitää purkaa, mikä uhkaa taloutta uudella kriisillä." Finanssikriisin 2008-2009 syynä olivat liika halpa luotto, liika velkaantuminen ja liiat huonot investoinnit. Elvytys tarkoittaa, että hallitukset yrittävät "parantaa" kriisin "vieläkin halvemmilla luotoilla, suuremmalla velkaantumisella sekä huonojen investointien ja ylituotannon tukemisella ja suojelemisella - asuntosektorilla, autoteollisuudessa ja kaikkialla siltä väliltä".^[3]

Kannustaa rahoittamaan huonoa taloudenpitoa

Helmikuussa 2010 pankki neuvoi sijoittamaan Kreikan osakkeisiin, koska siellä talous on hoidettu niin huonosti, että EU:n täytyy mennä pelastamaan se ja silloin kurssit nousevat.^[4]

Rahalle olisi parempaakin käyttöä

Obaman 862 miljardin dollarin elvytyspaketin tavoitteena on säästää/tuottaa 3,5 miljoonaa työpaikkaa^[5]. Tämä tekee 246 286 dollaria/työpaikka. Veronkevennykset tuottaisivat työpaikkoja paljon vähemmällä velanotolla ja lisäksi tehostaisivat taloutta.

Islanti antoi pankkien kaatua ja toipui nopeasti

Islanti joutui pahaan pankkikriisiin vuoden 2008 finanssikriisin myötä muttei suostunut tukemaan luhistuvia pankkejaan vaan antoi osakkeenomistajien kärsiä tappionsa. Osittain tämän ansiosta se toipui kriisistä nopeasti toisin kuin monet pankkiensa velkoja kontilleen ottaneet valtiot. ^[6]

Argumentteja pelastuspakettien puolesta

Taloustieteilijä Jeffrey Sachs^[7] on sanonut, että Pohjois-Amerikan kolmen suuren autonvalmistajan pelastuspakettit finanssikriisissä vuonna 2009 olivat välttämätön paha, että johtajien kyvyttömyys ei ole riittävä syy antaa yritysten kaatua ja että kaatuminen vaarantaisi Yhdysvaltojen talouden, koska kolme miljoonaa työpaikkaa ovat näiden yritysten varassa. Hän siis oletti, että vapautuvalle työvoimalle ei löytyisi hyödyllisempiä työpaikkoja.