Varallisuuserot

Liberalismiwikistä
Siirry navigaatioonSiirry hakuun

Varallisuuserot ja varallisuus. Eri asia kuin tuloerot, joista useammin kohkataan, tai kulutuserot, jotka ovat tasaisempia.

Pelkästään maailman kotitalouksien nettovarallisuus on yhteensä 241 biljoonaa dollaria (2013) ja nousee arviolta 40 % viidessä vuodessa. Korkeimmat luvut ovat Yhdysvaltojen nettovarallisuus 100 biljoonaa dollaria ja Sveitsin 0,51 miljoonaa dollaria/asukas.[1]

4000 dollarilla pääsee varakkaampaan puoliskoon, 75 000 dollarilla 10 %:iin ja 753 000 dollarilla rikkaimpaan 1 %:iin. Rikkain 1 % omistaa 46 % ihmisten varallisuudesta, rikkain 10 % peräti 86 %, köyhempi puolisko alle 1 %:n.[2]

Noiden 241 biljoonan dollarin lisäksi tulee vielä paljon valtioiden omistamaa varallisuutta, joten oikeasti jakauma voi olla selvästi tasaisempi. Joka tapauksessa kaikki nykyinen varallisuus lienee pientä sen rinnalla, mitä parin vuosikymmenen päästä omistetaan - kuten aiemminkin on melkein aina käynyt 1800-luvun alusta asti, kun kapitalismi ja talouskasvu levisivät maailmassa. Köyhempikin puolisko on nyt hyvin paljon rikkaampi ja hyvinvoivampi kuin ennen.

Vuonna 2014 kohistiin Oxfamin raportista, jonka mukaan rikkaimmat 85 ihmistä omistaisivat 1,7 biljoonaa ("trillion") dollaria, mikä on prosentin murto-osa kotitalouksien nettovarallisuudesta. Tärkeämpää on se, että köyhätkin voivat paljon entistä paremmin.

Varaton omistaa enemmän kuin 2 miljardia köyhintä

Tilastotieteilijä Bjorn Lomborgin mukaan täysin varaton ihminen on Oxfamin tilastoissa yksin rikkaampi kuin 45 % maailman köyhimmistä yhteensä, siis yli 3 miljardia ihmistä. Lomborg kirjoittaa, että Oxfam myös unohtaa tilastostaan eläkkeet ja valtioiden omaisuuden.[3]

Varatonkin ihminen omistaa enemmän kuin kaksi miljardia köyhintä, koska näillä on velkaa enemmän kuin varoja.[4] Köyhimmistä 7,5 % on yhdysvaltalaisia, esimerkiksi asunto- tai opintolainaisia.[5]

Maailman öljyvarat ovat satoja biljoonia dollareita

OPEC-mailla oli 1,2 biljoonaa barrelia todistettuja öljyvaroja vuonna 2015,[6], ja öljyn hinta on $58/barreli.[7] Muilla mailla on 0,3 biljoonaa, tuntemattomat ja epäkonventionaaliset varannot ovat ehkä biljoonia barreleita. Tuotantokustannukset vähennettynäkin arvo olisi sadoissa biljoonissa.

Pelkästään maailman öljyvarat ovat eräiden arvioiden mukaan satoja biljoonia dollareita. Nämä lähteet eivät välttämättä ole luotettavia.

Erään arvion mukaan maailman öljyvarat olisivat 1374 miljardia barrelia eli 135 biljoonaa dollaria.[8]

Monien maiden öljyvarat ovat eräiden arvioiden mukaan haarukassa 8 biljoonaa dollaria (Venäjä, maailman 8.) - 30 biljoonaa dollaria (Venezuela, 1.).[9][10]

Venäjän kansallinen kaivosyliopisto väittää Venäjän kansallisomaisuudeksi 340 - 380 biljoonaa dollaria, josta 270 biljoonaa ("trillion") kaivannais-, energia- ja polttoainesektorilla.[11]

Japanin saamiset ovat 270 biljoonaa dollaria?

Erään väitteen mukaan Japanilla on muiden valtioiden velkakirjoja 270 biljoonan dollarin edestä ja Japanin velka on vain 2,5 biljoonaa dollaria.

Yleistä varallisuuseroista

Maailman rikkain 0,004 % omistaa 13 % nettovarallisuudesta, kukin yli 24 miljoonaa euroa (30 M$). Heitä on 210 000, joista 70 000 Yhdysvalloissa, 19 000 Saksassa ja 15 000 Japanissa, ..., 1 130 Ruotsissa, ..., 435 Suomessa. [12]

Kuuluisassa Luxembourg Wealth Studyssä Ruotsin varallisuuserot olivat kaikkein suurimmat, Suomessa, Britanniassa ja Italiassa pienimmät. Jos taas katsotaan vain kaikkein rikkaimman prosentin osuutta välittämättä muiden ryhmien tuloeroista, USA (25 - 33 %) ohittaa Ruotsinkin. [13]

Suomalaisen aikuisen varallisuus oli vuonna 2000 keskimäärin 39 000 dollaria, ruotsalaisen 80 000, saksalaisen 90 000 ja yhdysvaltalaisen 144 000, intialaisen 1100. Kaikki vanhat EU-maat Portugalia ja Suomea lukuunottamatta ylittivät 50 000 dollaria. YK:n Wider-instituutin tutkimuksen mukaan Suomen huonon sijoittumisen syynä voi olla antelias sosiaaliturva, joka ei kannusta varallisuuden kasvattamiseen. [14] Samaan tapaan Pohjois-Euroopassa maissa jäätiin paljon alle Länsi-Euroopan maiden tason. [15]

Ruotsissa kotitalouksien varallisuuserot ovat Gini-mittarilla 0,05 suuremmat kuin USA:ssa, 0,20 suuremmat kuin Suomessa.[16]

Vuosina 1998-2004 Suomen varallisuuserot tasoittuivat ja kotitaloudet vaurastuivat 47 %.[17]

Suomen rikkain prosentti omisti 12-15 % varallisuudesta vuonna 2014, 40 % vuonna 1914.[18]

Rikkaimmat ovat luoneet omaisuutensa itse

Maailman rikkaimmat ihmiset (2018) ovat luoneet omaisuutensa itse. Kochin veljekset (sija 8) tosin perivät yhtiönsä isältään mutta kasvattivat sen arvon 2600-kertaiseksi. Sama koskee ainakin vuosien 2016 ja 2017 listoja. https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_maailman_rikkaimmista_ihmisist%C3%A4_Forbesin_mukaan

Maailman rikkaimmat naiset[19] ovat kaikki perijättäriä, jos Jeff Bezosin avioerolla rikastunut ex-vaimo MacKenzie Bezos lasketaan sellaiseksi, samoin Suomen rikkain nainen, Ilona Herlin. Ei kuitenkaan ole moraalitonta tehdä työtä tytärtensä tai vaimojensa hyväksi, vaan se työ ja siitä syntyneet verot ovat rikastuttaneet koko maailmaa.

Kuluttajan ylijäämä: kapitalisti antaa sinulle 100 % ylimääräistä, itselleen 4 % hinnasta, verottajakin ottaa monta kertaa enemmän itselleen. 100 %: ks. Kuluttajan ylijäämä, 4 %: Voitto.

Rikastuneet sijoittajat tuottavat kasvua

Professori Robin Gustafssonin mukaa riskirahoituksellaan rikastuneet sijoittajat pystyvät rahoittamaan lisää kasvuyrityksiä ja näin ilmiö ruokkii itseään.[20]

Jane Austen ei palaa

Jane Austenin Englannissa vanhin poika peri kaiken - tai serkkupoika, jos poikalapsia ei ollut. Tämä tuottaa moninkertaisen perintöjen keskittymisen nykyaikaan verrattuna. Toisaalta, oliko tuo omaisuuksien kasautuminen osasyy siihen, että teollinen vallankumous pääsi Englannissa alkuun ja on hyödyttänyt siten koko maailmaa? Maailma on yli 50 kertaa rikkaampi kuin Austenin aikaan. Suomessa perinnöt menivät periaatteessa tasan lasten kesken ja varallisuuserot jäivät siksi pieniksi - ja siksi, että Suomi oli köyhä.

Jos rikkaimmat perheet saavat jatkossakin enemmän lapsia kuin muut, se pirstaloi omaisuuksia sitäkin enemmän.

Varallisuuserot ovat tuloerot * 113, joten pitäisi keskustella vain tuloeroista

Kun keskimääräinen tuotto on 0,89 %, varallisuus määritellään arvoksi pääomatulot kertaa 113, koska 1/0,89 % = 113, toteavat Zwick ym. tutkimuksessaan. Taloustieteilijä John Cochranen mukaan siksi olisi järkevämpi keskustella tuloeroista kuin varallisuuseroista. Hänen mukaansa myös tuollaisten kerrointen lasku on erittäin epätarkkaa: huippuekonomistitkaan eivät pääsisi lähellekään oikeaa. Saezin ja Zucmanin tapa puhua veroja edeltävistä pääomatuloista on hänestä outo, samoin se, että vain tiettyjen tulovirtojen omaaminen tulkitaan pääomaksi mutta palkka- ja sosiaaliturvatulojen ei.[21]

Tuoreet varallisuuserot ovat paljolti koronlaskua eikä kulutuskykyerojen kasvua

Cochrane kirjoittaa, että varallisuuserojen kasvusta suuri osa on laskennallista: jos korkoprosentti putoaa kymmenesosaanon laskenut, saman tulovirran tuottavan varallisuuserän laskennallinen arvo kymmenkertaistuu. Se ei tarkoita, että 100 000 euroa pääomatuloja saava olisi muuttunut kulutuskykyisemmäksi kuin 100 000 euroa palkkatuloja saava. Jälkimmäisen ihmispääomaa ei silti kirjata varallisuudeksi, vaikka se tuottaa yhtä paljon tuloja. Larry Summers oli esittänyt saman argumentin aiemmin.[22]

Saario: eriarvoisuus johtuu siitä, että suomalaiset eivät sijoita

Tietokirjailija, ekonomi Seppo Saarion sijoitustietokirjaa on myyty yli 125 000 kappaletta. Hänen mukaansa Suomessa eriarvoisuuden kehittymiselle on kaksi merkittävää syytä: suomalaiset eivät osaa sijoittaa rahojaan ja poliitikot eivät säädä eläkevarojen sijoittamislakeja järkeviksi, koska eivät ymmärrä sijoittamista. Esimerkiksi 10 000 euron osakesijoitus kasvaa 30 vuodessa 229 000 euroon mutta korkotalletus vain 18 100 euroon.[23][24]

Ruotsin kansalaiset voivat valita eläkesijoituksensa korkojen ja osakkeiden välillä. Neljän miljoonan eläkesäästäjän rahasto Ap7:ssa ruotsalaiset ovat sijoittaneet keskimäärin 92 prosenttia eläkesäästöistään osakkeisiin. Ap7:ssä pääoma on kaksinkertaistunut viiden vuoden välein mutta Ilmarisen ja Varman 5-6 prosentin tuotoilla 11-12 vuoden välein.[23]

Viitteet

  1. ↑ Credit Suisse: Global household wealth increases 4.9% to USD 241 trillion, marked by a resurgence of wealth in the Eurozone PR Newswire. 9.10.2013.
  2. ↑ https://www.credit-suisse.com/fi/en/news-and-expertise/research/credit-suisse-research-institute/news-and-videos.article.html/article/pwp/news-and-expertise/2013/10/en/global-wealth-reaches-new-all-time-high.html
  3. ↑ Oxfam's upside down inequality study: Bjorn Lomborg USA Today. 17.1.2017.
  4. ↑ Under Oxfam’s dodgy maths, someone with 50p to his name is “richer” than bottom 2bn The Spectator. 19.1.2015.
  5. ↑ JAMES JOYNER: Are 80 People Richer Than Half the World? Not Really. Outside the Beltway. 20.1.2015.
  6. ↑ OPEC Share of World Crude Oil Reserves OPEC.org. 2017.
  7. ↑ http://www.businessinsider.com/crude-oil-price-opec-january-3-2017-2017-1/
  8. ↑ http://sirslave.hubpages.com/hub/Worlds-oil-reserves-top-25
  9. ↑ http://www.therichest.com/business/economy/black-gold-ten-countries-with-the-largest-oil-reserves/9/
  10. ↑ http://agent4stars.com/saudi-royal-family-the-wealthies-family-in-the-world-countrys-oil-reserves-valued-at-30-trillion-dollars/
  11. ↑ http://en.spmi.ru/node/8
  12. ↑ Kansainvälinen selvitys: Suomessa 435 ultrarikasta, Helsingin Sanomat TALOUS 24.11.2014. "Wealth-X yhteistyössä UBS-pankin kanssa".
  13. ↑ Luxembourg Wealth Study Working Paper Series - Comparing wealth distribution accross rich countries, Eva Sierminska, Andrea Brandolini and Timothy M. Smeeding, Working Paper No. 1, Luxembourg Income Study (LIS), August 7th 2006, page 17
  14. ↑ Suomalaisten varallisuus Euroopan häntäpäässä, MTV3.fi 05.12.2006
  15. ↑ Wider-instituutti: Varallisuuserot tuloeroja suuremmat, Plaza.fi 5.12.2006
  16. ↑ Concentration among the Rich, Anthony B. Atkinson, Research Paper No. 2006/151, United Nations University, UNU-WIDER, December 2006, page 2
  17. ↑ Kotitaloudet vaurastuivat, varallisuuserot tasoittuivat vähän, stat.fi 9.5.2006
  18. ↑ Aateliset olivat Suomen ensimmäisiä rikkaita Helsingin Sanomat Kuukausiliite. 6.12.2014.
  19. ↑ Historian suurin avioerosopimus teki MacKenzie Bezosista maailman kolmanneksi rikkaimman naisen – kymmenen kärjessä on runsaasti perijöitä Helsingin Sanomat. 6.4.2019.
  20. ↑ Tutkijat: Wolt-kauppa voi olla merkki käänteestä Suomen taloudessa – Edessä voi olla ”merkittävä skaalautumis­vaihe” Helsingin Sanomat. 11.11.2021.
  21. ↑ John Cochrane: Wealth and taxes, part I The Grumpy Economist. 2.1.2020.
  22. ↑ John Cochrane: Wealth and Taxes, part II The Grumpy Economist. 3.1.2020.
  23. ↑ 23,0 23,1 Konkarisijoittaja Seppo Saario: Huono sijoittaminen on suurin eriarvoisuuden lähde Suomessa Helsingin Sanomat. 10.5.2021.
  24. ↑ Sijoittajakonkari HS:lle: Rahan makuuttaminen tulee kalliiksi – huima laskelma Verkkouutiset. 10.5.2021.

Katso myös

Varallisuuseroja käsitellään osittain myös seuraavissa artikkeleissa:

Muuta:

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://liberalismi.net/w/index.php?title=Varallisuuserot&oldid=13956”