Päivähoito
Päivähoito, päiväkoti, lastenhoito, lastentarha
Kunnallinen maksaa tuplasti
Päiväkotihoito maksoi Suomessa keskimäärin 1000 euroa kuukaudessa lasta kohden (2010). Nuorimmat lapset ovat kalleimpia. [1]
Isoissa kaupungeissa kotihoito maksoi 4958 ja yksityisen hoidon tuki 5353 euroa vuodessa lasta kohden, kunnalliset hoitomuodot noin tuplasti (9 449 - 11 184 euroa vuodessa) ilman vyörytyseriä eli osuuksiaan kuntien yleishallintomenoista. Yleensä vyörytyseriä ei esitetä vertailuissa. [2]
"Subjektiivinen oikeus puolipäiväiseksi"
Varhaiskasvatuksen dosentti Marjatta Kalliala vaatii subjektiivisen päivähoito-oikeuden rajoittamista puolipäiväiseksi, koska se olisi parempi lapsille.[3]
Perhepäivähoidon työajat
Dosentti Kalliala arvostelee äskeistä perhepäivähoitajien työajan rajoittamista, koska sen vuoksi lapset joutuvat tyypillisesti joka 8. viikko varahoitopaikkaan, mikä Kalliala pitää lapsille haitallisena: lasten suojeleminen olisi tärkeämpää kuin aikuisten. [3]
Suomessa on ennätysmäärä aikuisia lasta kohden
OECD-maista Suomessa on keskimääräistä suurempi varhaiskasvatuksen julkinen rahoitus ja korkein henkilöstömäärä alle 3-vuotiaille: vain neljä lasta yhtä aikuista kohden. Moitteita tulee siitä, että 3- ja 5-vuotiaista vain pieni osa on varhaiskasvatuksen piirissä, ja nuoria, etenkin miehiä, pitäisi houkutella alalle. [4]
Perhepäivähoitoa pidetään päiväkotia parempana
Kaikissa kymmenessä tutkitussa Etelä-Suomen kunnassa perhepäivähoito sai vieläkin myönteisempiä arvioita kuin päiväkodit. Tohtori Jyrki Reunamon mukaan perhepäivähoito näyttäisi olevan tasokasta. [5]
Henkilökunnan kelpoisuusehtojen kiristys
JHL:n puheenjohtaja ja koulutuspoliittinen asiantuntija arvostelivat vuonna 2018 tehtyä hallituksen esitystä uudeksi varhaiskasvatuslaiksi. Siinä kahdella kolmesta päiväkodin työntekijästä pitäisi olla lastentarhanopettajan kelpoisuus, kun nyt se on kolmannekselle. Lastenhoitajien määrä puolitettaisiin, kun se on nyt 60 % eli 24 000. Todennäköisesti edes vuoteen 2030 mennessä ei saataisi tarpeeksi päteviä opettajia ja lastenhoitajien palkkaaminen pitäisi lopettaa jo nyt. Alalle valmistuvat lastenohjaajat ja lähihoitajat jäisivät vaille töitä, vaikka alalla on jo nyt työvoimapula.[6]
JHL:n mielestä vaatimustason kiristyksen sijaan pitäisi puuttua ryhmäkokojen suuruuteen ja työntekijöiden jaksamiseen, koska ne ovat pääongelmat. Se ei estä kouluttamasta enemmän lastentarhanopettajia.[6]
Yksityinen päivähoito
Sdp-kansanedustajan perustama ja osaomistama päiväkoti on kohutun Touhula-päiväkotiketjun osaomistama yhteistyökumppani.[7] Kohu koski mm. laittomia tiloja.
Viitteet
- ↑ Katso paljonko hoitosi oikeasti maksaa, Outi Kokko, Taloussanomat 19.5.2010
- ↑ Suomen kuuden suurimman kaupungin lasten päivähoidon palvelujen ja kustannusten vertailu vuonna 2010, Kuusikko-työryhmä, Lasten päivähoito, Jaana Heinonen, 29.8.2011. sivut 4, 6, 8, 10, 11 ja 13
- ↑ 3,0 3,1 Karu kuvaus Suomesta: ”Lapset kuin spartalaisia”, Uusi Suomi 21.2.2012
- ↑ "OECD: Lisää miehiä varhaiskasvatukseen", Marjukka Liiten HS, Helsingin Sanomat, 29.3.2012, sivu A4
- ↑ Laadukasta perhepäivähoitoa pitää vaalia, HS Vieraskynä, 13.8.2012, kasvatustieteen tohtori Jyrki Reunamo, HY:n opettajankoulutuslaitoksen lehtori. 3600 lapsen ja vanhemman arviot, kevät 2012.
- ↑ 6,0 6,1 Varhaiskasvatuslaki tarvitsee aikalisän Helsingin Sanomat. 16.4.2018.
- ↑ IS: Kohuttu Touhula on kumppani Sdp:n kansanedustajan päivähoitobisneksessä Verkkouutiset. 09.02.2019.
