Rikollisuus
Rikollisuus on länsimaissa vähentynyt 1990-luvun puolivälistä lähtien. Keskeisenä syynä pidetään kapitalismin etenkin nuoriin tuottamaa vastuun ja itsekurin eetosta. (Ks. crime drop.)
Tilaisuus tekee varkaan, poliisi vähentää rikollisuutta
Punavihreän tiedetoimittaja Jani Kaaron mukaan New Yorkissa murhat, ryöstöt ja murtovarkaudet ovat vähentyneet 80 %, selittämättömän paljon, vaikka köyhyys, tuloerot, väestön alueellinen segregoituminen ja muut epäkohdat ovat ennallaan. Muualla Yhdysvalloissa lasku ei ole jatkunut. Kaupunkin on panostanut valtavasti poliisien määrän lisäämiseen ja näkyvään partiointiin kaduilla. Etenkin mustilla ja latinotaustaisilla nuorilla miehillä vankilan ja väkivaltaisen kuoleman riski on pudonnut. Tehostuksesta huolimatta vankien määrä on pudonnut 28 %, minkä tuomat säästöt ovat kattaneet nollatoleranssipolitiikan vaatimat poliisivoimien lisäykset. [1]
Kaaro rinnastaa ilmiön siihen, että tutkimuksissa koehenkilöt tekevät yleensä vilppiä, jos siihen on mahdollisuus ja tilaisuus. [1]
Rikollisuuden syyt
Vähemmän älykkäät tekevät enemmän rikoksia,[2] samoin vähemmän tunnolliset, vähemmän sovinnolliset[3] sekä ADHD:stä kärsivät.[4]
Köyhät tekevät useammin rikoksia, mutta varakkaissa maissa se ei johdu köyhyydestä, vaan jokin muu tekijä aiheuttaa sekä köyhyyttä että rikollisuutta, koska lottovoitto ei merkitsevästi vaikuttanut rikosten tekemiseen, ei voittajan eikä hänen lastensa, eikä syytettynä olemiseen.[5] Professori Alex Tabarrokin mukaan tällaisiksi tekijöiksi on esitetty vähäinen älykkyys ja vähäinen tunnollisuus. Tutkimuksessa oli 280 000 lottovoittajaa ja kaikki tuomiot 1975-2017. Myöskään rikosepäilyihin ei voitolla ollut vaikutusta.[6]
Esimerkiksi vähemmän älykkäät käyttäytyvät useammin väkivaltaisesti ja antisosiaalisesti. Tätä ei voi selittää pois sosio-ekonomisella asemalla, etnisyydellä ja vanhempien ominaisuuksilla, ja veljien yhteiset tekijätkin selittivät vai pienen osan tästä efektistä.[7]
Nuorisorikollisuuden riskitekijät
"Nuorisorikollisuuden itsenäisiä ennustekijöitä lapsuudessa olivat rikkinäinen perherakenne, vanhempien alhainen koulutustaso, lapsen käytösongelmat ja hyperaktiivisuus. Kun verrattiin eri informantteja (lapset itse ja heidän vanhempansa ja opettajansa), etenkin opettajien vastaukset ennustivat lasten tulevaa rikollisuutta. Nuoruudessa rikollisuuden itsenäisiä korrelaatteja olivat pienellä paikkakunnalla asuminen, vanhempien ero, seurustelu, itse ilmoitettu antisosiaalisuus ja säännöllinen tupakointi ja humalajuominen." [8]
"Kaikkiaan 23% pojista oli rekisteröity rikoksesta (poissulkien liikennerikkomukset) nelivuotisen tutkimusperiodin aikana 16-20-vuotiaana. Satunnaisia rikoksentekijöitä oli 15%, uusijoita 4% ja moninkertaisia uusijoita 4%. Rikokset kasautuivat moninkertaisille uusijoille: tämä 4%:n ryhmä teki 72% kaikista rikoksista."[8]
Tuo 4 % rikosrekisterillisistä eli 1 % pojista teki vieläkin enemmän kuin 72 % rikoksista, jos huumeiden käyttö jätetään pois laskuista, koska huumerikokset olivat vähemmän keskittyneitä.
Nuoret tappavat yhä harvemmin
Suomalaisnuoret tappavat paljon vähemmän kuin vuosituhannen vaihteessa, yhtä harvoin kuin muissa Pohjoismaissa ja Länsi-Euroopassa[9].
Hyväosaiset tekevät vähän rikoksia. Vasemmistolaisten yritys todistaa kyselytutkimuksin, että hyväosaiset tekevät luultua enemmän rikoksia, eivät vain jää kiinni, epäonnistui. [10]
Ulkomaalaisten korkea osuus
Suomessa raiskauksista tuomituista oli 34 % ulkomaalaisia vuosina 2006-2009, vaikka heidän väestöosuutensa on vain 3 %. Oikeuspoliittisen tutkimuslaitoksen erikoissuunnittelija Hannu Niemen mielestä perussuomalaiset hyötyvät siitä, että poliitikot vaikenevat aiheesta. [11]
Suomessa raiskauksiin syyllistyvät etenkin Lähi-idästä tulleet miehet. Esimerkiksi vuonna 2011 irakilaisia epäiltiin 5 %:sta raiskauksista (31 kpl; edellisinä vuosina 29 ja 23 kpl), vaikka heidän väestöosuutensa on 0,1 %; useimmat heistä asuvat Suomessa. Niemi arvelee, että ongelmaryhmien kotimaissa vähäpukeisia humalaisia naisia pidetään toisenlaisina kuin Suomessa. [11]
Helsingin raiskauksista 41 %, ryöstöistä 32 % ja tapoista 14 % oli ulkomaalaissyntyisten (8,3 % helsinkiläisistä) tekemiä 2000-2007. [12]
Suomen raiskauksista ulkomaalaisten osuus oli 45,3 %. Jos saman uhrin raiskaamiset lasketaan yhdeksi, osuus on 25,8 %. Väkiluvusta 3 % on ulkomaalaisia. Sisäministeriön päällikön mukaan kotouttamisessa pojat ja miehet on jätetty huomioimatta ja käyttäytymissäännöt pitäisi tehdä heille selviksi.[13]
Useimmilla Lähi-idän muslimimaista tulevilla maahanmuuttajaryhmillä yliedustus on vieläkin paljon suurempi. Kaukoidästä ja eräistä eteläisemmän Afrikan maista tulevat sopeutuvat suhteellisen hyvin.
Norjassa maahanmuuttajat saavat 2,1 - 2,3-kertaisen määrän väkivalta- ja omaisuusrikostuomioita, Marokon, Iranin, Somalian ja Irakin tulijat 3 - 4-kertaisen. Ikä ja sukupuoli selittävät tästä 20 - 45 %, työllisyys ja asuinolot vain vähän. Ruotsissa kerroin oli 2,5, törkeissä rikoksissa 4,2. [14]
Vuonna 2011 ulkomaalaiset tekivät puolet Keski-Suomen omaisuusrikoksista, lähinnä romanialaisia, valkovenäläisiä tai Baltian maista tulleita ammattirikollisia.[15]
Ks. myös Raiskaus#Ulkomaalaisten_korkea_osuus.
Ongelman korjaaminen
Jos sosiaaliturva- ja työmarkkinalainsäädännöstä poistettaisiin pahimpia työllisyyden esteitä, maahanmuuttajien syrjäytyminen vähenisi huomattavasti ja heillä olisi parempia vaihtoehtoja kuin rikollisuus. Tämä ei tarkoita kaikkien erojen poistumista, koska sopeutuminen täkäläiseen ihmisoikeuskäsitykseen esimerkiksi raiskausten osalta voi kestää pitkään, mutta ongelmat ainakin vähenisivät.
Taloustieteessä on empiirisestikin todistettu, että rikollisuus korreloi sen kanssa, miten tuottavaa rikollisuus on ja miten tuottavia vaihtoehtoiset keinot ovat ja toisaalta mikä on rikoksen sanktio ja kiinnijäämisriski. Raiskausten kaltaisiin mielijohderikoksiin nämä kannustimet kuitenkin vaikuttavat heikommin, mutta omaisuusrikollisuuden ja vastaavan suhteen tilanne voisi parantua nopeastikin.
Rasismi
Meta-analyysin mukaan USA:n oikeuslaitos ei ole rasistinen: rotu ei vaikuta siihen, millaisen tuomion tietystä rikoksesta saa. Ainoa poikkeus oli, että huumetuomioissa rotu hieman ennustaa tuomiota.[16]
Viitteet
- ↑ 1,0 1,1 Miten rikollisista päästään?, Helsingin Sanomat 7.7.2012, Jani Kaaro
- ↑ Intelligence And Crime Encyclopedia.com. 11.12.2023.
- ↑ Scott A. McGreal: The Paradox of Conscientious Prisoners Psychology Today. 27.12.2016.
- ↑ Leasha M. Barry & Trudi Gaines: Attention Deficit Hyperactivity Disorder: Intervention as Crime Prevention. The Journal of Behavior Analysis of Offender and Victim Treatment and Prevention, 23.4.2008, 1. vsk, nro 2, s. 154-170. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1037/h0100441}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ David Cesarini, Erik Lindqvist, Robert Östling & Christofer Schroeder: Does Wealth Inhibit Criminal Behavior? Evidence from Swedish Lottery Winners and Their Children joulukuu 2023. NBER.
- ↑ Alex Tabarrok: Why Do Poor People Commit More Crime? Marginal Revolution. 22.12.2023.
- ↑ Thomas Frisell, Yudi Pawitan ja Niklas Långström: Is the Association between General Cognitive Ability and Violent Crime Caused by Family-Level Confounders?. Plos One, 24.7.2012, 7. vsk, nro 7. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1371/journal.pone.0041783}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
- ↑ 8,0 8,1 Nuorisorikollisuuden esiintyvyys, taustatekijät ja sovittelu, Elonheimo, Henrik, väitöskirjan tiivistelmä, TuY, 2010
- ↑ Surmaaja on Suomessa harvoin nuori, Helsingin Sanomat 10.7.2010 sekä HS 11.7.2010 s. A5, myös kuvaaja: 2003-08 0-4 kpl/vuosi, 1999-02: 7-13 kpl/vuosi. Vuosien 1980-2004 keskiarvo oli alhaisempi kuin minkään kuvaajan vertailumaan: Ruotsin, Alankomaat, Australia ja Viro, koski alle 18-vuotiaiden rikoksia mutta myös 21-29-vuotiaat ja alle 21-vuotiaat tekevät vähän henkirikoksia.
- ↑ Kriminologiaa journalisteille, tiedetoimittaja MARKO HAMILO 5.6.2012, tiede.fi
- ↑ 11,0 11,1 Karu tilasto: Lähi-idän miehet syyllistyvät Suomessa raiskauksiin hälyttävän usein, Aamulehti.fi 25.4.2012
- ↑ Ulkomailla syntyneiden osuus Helsingissä tehdyistä väkivaltarikoksista 2000-2007, Helsingin Sanomat
- ↑ AL: Ulkomaalaisten tekemät raiskaukset vaativat täsmätoimia, Aamulehti.fi 6.12.2011
- ↑ Brottslighet bland invandrare borde oroa alla partier, pääkirjoitustoimittaja PER GUDMUNDSON, Svenska Dagbladet, 27 juni 2011 (suomenkielinen referaatti)
- ↑ Omaisuusrikoksista pidätetyistä henkilöistä jo puolet ulkomaalaisia, Keski-Uusimaa.fi 24.2.2012
- ↑ Christopher J. Ferguson, Sven Smith: Race, class, and criminal adjudication: Is the US criminal justice system as biased as is often assumed? A meta-analytic review. Aggression and Violent Behavior, 23.12.2023. doi:{{#invoke:String|replace|{{#invoke:String|html_entity_encode|10.1016/j.avb.2023.101905}}||]}}]. Artikkelin verkkoversio.
