Rangaistus
Rangaistus. Konservatiivit yleensä jakavat ihmiset "kunnon ihmisiin" ja "pahoihin" ja vaativat pahoille erityisen ankaria rangaistuksia.
Liberaalit kannattavat yleensä lempeämpiä rangaistuksia, joskin kuitenkin pitävät sentasoisia rangaistuksia oikeutettuna, jotka tarvitaan vähentämään toisten ihmisoikeuksien loukkaamista.
Konservatiivit
Konservatiivit kannattavat yleensä ankaria rangaistuksia. Tämä johtunee mm. siitä, että he jakavat ihmiset "meihin ja niihin", ja niihin lasketaan "rikolliset" - siinäkin tapauksessa, että konservatiivit tekisivät enemmän rikoksia kuin muut.
Liberaalit
Liberalismi ei ole täysin konservatismin vastakohta mutta niin pitkälti, että liberaalit kannattanevat keskimäärin huomattavasti lempeämpiä rangaistuksia kuin konservatiivit.
Liberaalit yleensä pitävät kaikkia ihmisiä epätäydellisinä sen sijaan, että ihmiset jotenkin jo syntyessään kuuluisivat kahteen kastiin, "kunnon ihmiset" ja "muut", ja usein pitävät osittain sattumanvaraisena sitä, ketkä syyllistyvät rikoksiin. Näin ollen liberaalit usein vastustavat "tarpeettoman ankaria rangaistuksia", etenkin "kostomentaliteettia".
Useat liberaalit kannattavat utilitaristisesti rangaistusten vaikutusten selvittämistä kriminologian keinoin ja rangaistusten luonteen ja ankaruuden mitoittamista optimaalisesti tieteellisten tutkimustulosten perusteella siinä missä konservatiivit saattavat kannattaa sellaistakin kostoa, joka lisäisi rikoksia.
Toisaalta liberaalit korostavat sitä, että aloittaessaan väkivallan käytön toista ihmistä kohtaan ihminen rajoitetusti luopuu omasta koskemattomuudestaan ja antaa toisille oikein puolustautua ja rangaista kohtuuden rajoissa.
Ihmisoikeudet ja oikeusvaltioperiaate
Liberaaleille ihmisen koskemattomuuden suojeleminen on äärimmäisen tärkeää, ja siksi sellaista rikkoville tulee kuitenkin langettaa siinä määrin rangaistuksia, että tällaiset rikokset vähenevät huomattavasti. Hyvin harva liberaali veisi tämän periaatteen äärimmilleen - useimmat vastustavat kuolemantuomioita ja kaikki vaativat oikeusvaltioperiaatteen kunnioittamista syytettyjenkin osalta toisin kuin moni sosialisti (mm. Lenin ja Castro) tai konservatiivi ("kyllähän me tiedämme, että ne ovat syyllisiä").
Muita keinoja
Liberaalit dekriminalisoisivat useimmat tai kaikki Uhrittomat rikokset. Tämä tekisi rikollisuuden vähemmän kannattavaksi, ajaisi vähemmän ihmisiä rikollisuuteen ja vaikeuttaisi rikollisjengien toiminnan rahoitusta. Kieltolain säätäminen lisäsi järjestäytynyttä rikollisuutta huomattavasti Suomessakin ja sen purkaminen vähensi.
Rangaistusten vaikutus rikollisuuteen
Vaikutuksen puolesta
Osavaltioissa, joissa 18-vuoden ikäraja koventaa rangaistuksia eniten, ikärajan saavuttaminen vähentää rikollisuutta eniten. Professori Marko Terviön mukaan tämä Steven Levittin survey-tutkimus onnistuu erottamaan ennalta ehkäisevän vaikutuksen estävästä vaikutuksesta. Estävyys tarkoittaa sitä, että vankilassa jo olevan on vaikeampi tehdä rikoksia. [1]
Pehmeiden rangaistusten puolesta
Euroopassa rikoksia uusii 70 - 75 % vangeista, Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa 30 %, Norjassa 20 %. Vankeja hellivän Bastoyn prosentti on 16. Bastoyn saarella vangit, esimerkiksi murhaajat, ovat "vapaina" ja tekevät jotakin työtä. Tämän katsotaan sopeuttavan heidät palaamaan yhteiskuntaan. Saarella ei ole johtajan mukaan tapahtunut väkivaltaa. [2]
Talousrikokset
Hämeen Sanomien mukaan talousrikoksissa tuomiot ovat Suomessa liian lieviä rikoshyötyyn nähden ja siksi ne eivät ehkäise talousrikoksia.[3]
Viitteet
- ↑ Marko Terviö, professori Marko Terviö kommentissaan 31.3.2011, Akateeminen talousblogi, sisältää viitteet
- ↑ Norway's controversial 'cushy prison' experiment - could it catch on in the UK?, Daily Mail, 25 July 2011
- ↑ Eduskunnan arvovalta on koetuksella, Helsingin Sanomat 22.2.2013 (Hämeen Sanomat 21.2.2013).
